Kansalliset ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelmat saavat jatkoa – luvassa entistä tarkempaa kolmiulotteista tietoa Suomesta

Ensi vuonna alkavassa, KALLIO2:ksi kutsutussa ohjelmassa ilmakuvaukset pysyvät nykyisellään. Suomi ilmakuvataan jatkossakin kolmen vuoden syklissä, ja ilmakuvien resoluutio säilyy 50 senttimetrissä.

Laserkeilausohjelma sen sijaan muuttuu. Laserkeilausaineistojen tarkkuus eli pistetiheys nousee nykyisestä 5 pisteestä neliömetrillä nelinkertaiseksi, 20 pisteeseen neliömetrillä. Samalla laserkeilausten sykli pitenee kuudesta vuodesta yhdeksään. Laserkeilaamalla tuotetaan pistemäistä, kolmiulotteista tietoa, joka kuvaa maanpinnalla olevia kohteita, kuten rakennuksia ja puita sekä maanpinnan muotoja.

Uusien, tiheämpien laserkeilausten lisäksi vuosittain laserkeilataan joitain alueita nykyisen ohjelman pistetiheydellä.

– Tiheämpien laserkeilausaineistojen keruu edellyttää enemmän lentämistä ja on siten sekä kalliimpaa että haastavampaa toteuttaa. Tästä syystä laserkeilausten sykliä pidennettiin, eli tuotantoalueita on vuosittain nykyistä vähemmän. Tarkastelemme säännöllisesti ohjelman aikana, voidaanko sykliä tulevaisuudessa muuttaa, kertoo johtaja Heli Laaksonen Maanmittauslaitoksesta.

Entistä enemmän kumppaneita – entistä laajempaa vaikuttavuutta

Uusi KALLIO2-ohjelma toteutetaan yhteistyössä entistä useamman organisaation kesken. Nykyisten kumppaneiden Maanmittauslaitoksen, Suomen metsäkeskuksen, Metsähallituksen, Suomen ympäristökeskuksen, Ruokaviraston ja Puolustusvoimien lisäksi tulevassa ohjelmassa ovat mukana Geologian tutkimuskeskus, Luonnonvarakeskus ja Väylävirasto.

– Kansallisilla ilmakuvaus- ja laserkeilausaineistoilla on suuri merkitys Suomen kansantaloudelle ja turvallisuudelle. Entistä tarkempi ja riittävän tiheästi päivitetty tieto luo edellytyksiä monipuoliseen elinkeinojen edistämiseen. Samalla on huolehdittava tietosuojasta ja varmistettava kustannustehokas aineiston keräys, sanoo kansliapäällikkö Pekka Pesonen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Aineistohankinnasta aiheutuvat noin 4 miljoonan euron vuosikulut jaetaan kumppaniorganisaatioiden kesken. Tulevan laserkeilausohjelman rahallisten hyötyjen arvioidaan olevan runsaat 18 miljoonaa euroa vuodessa ohjelmaan osallistuville organisaatioille. Niiden lisäksi aineistoja hyödyntävät lukuisat muut tahot. Kokonaisuudessa saadut hyödyt ovat moninkertaiset kustannuksiin nähden.

– Yhteistyössä on voimaa. Vaikka julkinen talous on tiukilla, pystymme yhteistyöllä pitämään organisaatiokohtaiset kulut kurissa, mutta tarjoamaan entistä monipuolisempaa aineistoa kustannustehokkaasti koko yhteiskunnan hyödyksi, iloitsee Heli Laaksonen.

Laserkeilaus- ja ilmakuvausaineistoja hyödynnetään Suomessa laajasti. Niitä käytetään esimerkiksi metsävaratiedon keruuseen, maastotietokannan ylläpitoon, peltovalvontaan, tulvakartoitukseen, puolustustoiminnan suunnitteluun ja kiinteistöverotukseen.