Katsaus suomalaisten ruokavalioon vuonna 2025

Vuonna 2025 tilanne on edelleen se, että tyypillistä suomalaista arkiruokaa kuvaa vähäinen kasvisten käyttö, runsas suolan ja tyydyttyneen rasvan määrä sekä yksipuolinen lautasmalli. Vaikka kiinnostus kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin ja ruokavaliotietoisuus ovat kasvaneet, suurin osa väestöstä ei vielä saavuta ravitsemussuositusten mukaisia tavoitteita. Arjen kiireet, tottumukset ja tarjonnan helppous ohjaavat ruokavalintoja yhä usein kohti valmiita ja runsaasti energiaa sisältäviä tuotteita.

Huolestuttavaa on myös se, kuinka runsaasti makeisia, virvoitusjuomia ja muita lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita kulutetaan osana tavallista ruokavaliota. Makeisten kulutus on säilynyt korkealla tasolla useissa väestöryhmissä, ja erityisesti nuorilla sokeripitoisten välipalojen ja juomien rooli arjessa on merkittävä. Tämä lisää energiatiheän, mutta ravintoaineköyhän ruoan osuutta kokonaisruokavaliossa ja heikentää ruokavalion laatua.

Mitä tämä tarkoittaa suomalaisten kansanterveydelle pitkässä juoksussa?

Näillä ruokailutottumusten vinoumilla on merkittäviä ja negatiivisia pitkäaikaisvaikutuksia kansanterveyteen. Kasvisten ja kuidun vähäinen käyttö, yhdistettynä suolan ja tyydyttyneiden rasvojen sekä lisätyn sokerin runsaaseen käyttöön, luo merkittävän riskitekijäyhdistelmän kroonisten sairauksien synnylle – kuten tyypin 2 diabetekselle, sydän- ja verisuonisairauksille ja ylipainolle.

THL:n tutkimuksien mukaan suomalaisten aikuisten ruokavaliossa jopa 35 % saa liikaa rasvaa, kun taas yli 70 % ei saa tarpeeksi kuitua. Puhumattakaan siitä, ettå kuinka moni syö suosituksien mukaisen määrän hedelmiä, kasviksia ja marjoja – siihen pääsee ainoastaan 14 % miehistä ja 22 % naisista.

Tutkimusnäyttö osoittaa selvästi, että ruokavalion laatu ei jakaudu väestössä tasaisesti

Sekä kansalliset että kansainväliset tutkimukset vahvistavat, että sosioekonomisella asemalla on merkittävä vaikutus siihen, mitä ihmiset syövät. Alempaan tuloluokkaan ja matalampaan koulutustasoon kuuluvat syövät keskimäärin vähemmän kasviksia, täysjyväviljoja ja kuitupitoisia ruokia. Samalla heidän ruokavaliossaan korostuvat edulliset, runsaasti energiaa mutta vähän ravintoaineita sisältävät elintarvikkeet – kuten vaalea leipä, lihajalosteet, valmisruoat ja makeiset.

Tämä ruokavalion epätasapaino ei ole pelkästään yksilön valinta- tai tiedonkysymys, vaan heijastaa myös rakenteellisia tekijöitä, kuten ruoan hintaa, saatavuutta, ajankäytön rajoitteita ja ruoanlaittotaitoja. Arkiruoka rakentuu niistä elementeistä, joita on helposti saatavilla – ja usein edullisin, helpoin tai nopein vaihtoehto ei ole ravitsemuksellisesti paras.