Joka viides masennuksen vuoksi eläkkeelle jäänyt ei käyttänyt mielialalääkkeitä
Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää sairauden asianmukaista hoitoa, mutta 20 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi jääneistä ei käyttänyt lainkaan mielialalääkitystä. Tampereen yliopiston tutkimus tuo esiin puutteita mielenterveyshäiriöiden hoidossa ja korostaa kuntoutuksen merkitystä työelämään palaamisessa.

Viidennes henkilöistä, jotka joutuivat työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi, eivät käyttäneet lainkaan mielialalääkitystä, kertoo Tampereen yliopiston tutkimus.
Havainto on yllättävä, koska Suomessa terveydenhuoltojärjestelmä ei yleensä myönnä työkyvyttömyyseläkettä, ellei sairautta ole hoidettu asianmukaisesti. Mielenterveyshäiriöissä tämä tarkoittaa käypä hoito -suositusten mukaista mielialalääkkeiden käyttöä.
– On mahdollista, että osa potilaista on todettu hoitoresistenteiksi useiden epäonnistuneiden hoitoyritysten jälkeen. He saattavat liikkua lyhytaikaisten työsuhteiden, sairauslomien ja työttömyyden välillä. Kun sairauspäivärahaa on maksettu 300 arkipäivää ja kuntoutumismahdollisuudet arvioidaan heikoksi, voi olla, että työkyvyttömyyseläke lopulta myönnetään ilman vaatimuksia masennuslääkkeiden lisäkokeilusta, kertoo tutkimuksen vastuukirjoittaja Helena Leppänen.
Tutkimuksen perusteella näyttääkin, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä ei kykene tarjoamaan optimaalista hoitoa henkilöille, joilla on riski joutua eläkkeelle yleisten mielenterveyshäiriöiden vuoksi. Yleisiin mielenterveyshäiriöihin kuuluvat masennuksen ja yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lisäksi sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkihäiriö, fobiat, pakko-oireinen häiriö ja posttraumaattinen stressihäiriö.
Lisäksi tutkijat havaitsivat, että korkeimman tulotason henkilöt ovat sitoutuneempia yli vuoden pituiseen mielialalääkityksen käyttöön kuin matalimman tuloluokan henkilöt. Tätä voi Leppäsen mukaan selittää se, että lääkehoidon omavastuuosuus on merkittävä kuluerä monelle pienituloiselle, joten pitkäkestoiseksi suunniteltu lääkitys saatetaan lopettaa herkemmin.
– Huomionarvoista on, että mielialalääkityksen käyttö ei itsessään ollut yhteydessä siihen, kuntoutuiko henkilö takaisin työelämään. Sen sijaan kuntoutus – niin ammatillinen kuin psykoterapiakin – oli yhteydessä työhön paluuseen. Havainto vastaa aiempia tutkimuksia, joiden mukaan mielialalääkitys tehoaa yleisten mielenterveyshäiriöiden oireisiin, mutta työkyvyn kohentumiseksi kuntoutustoimenpiteet ovat yleensä tarpeen, Leppänen sanoo.
Rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin 18–64-vuotiaita Suomessa vuosina 2010–2012 yleisten mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle päätyneitä henkilöitä (n=12 263). Tutkimusartikkeli Socioeconomic status, antidepressant use, and return to work after disability due to common mental disorders julkaistiin European Psychiatry -tiedelehdessä 13. kesäkuuta 2025.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helena LeppänenLL, VTM, tutkija, RETIRE-tutkimusryhmä
helena.leppanen@tuni.fiSari PirkolaProfessori
Puh:050 318 7267sami.pirkola@tuni.fiKuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Milanon järjestelmä tehostaa sylkirauhaskasvainten diagnostiikkaa ja hoitoa7.8.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Sylkirauhaskasvainten diagnosointi on yksi patologian haastavimmista osa-alueista. Lääketieteen kandidaatti Henri Lagerstam selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka hyvin Milano-luokittelujärjestelmä eli The Milan System for Reporting Salivary Gland Cytopathology toimii sylkirauhasista otettujen ohutneulanäytteiden diagnostiikassa.
Viabundus-tietokanta esittelee Suomen keskiajan ja uuden ajan alun tieverkostoa24.7.2025 11:08:03 EEST | Tiedote
Suomen alueen keskiaikaiset ja varhaismodernit maantiet sekä teiden varsilla olevat etappipaikat on nyt julkaistu kaikille avoimella digitaalisella kartalla. Kolmivuotisessa Viabundus Suomi 1350–1650 -tutkimushankkeessa koottiin Suomen alueen liikennereittejä ja etappipaikkoja koskeva historiallinen paikkatieto yhtenäiseksi tietokannaksi, ja huhtikuussa 2025 tiedot julkaistiin osana eurooppalaista Viabundus-tietokantaa.
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme