Joka viides masennuksen vuoksi eläkkeelle jäänyt ei käyttänyt mielialalääkkeitä
6.8.2025 08:10:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää sairauden asianmukaista hoitoa, mutta 20 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi jääneistä ei käyttänyt lainkaan mielialalääkitystä. Tampereen yliopiston tutkimus tuo esiin puutteita mielenterveyshäiriöiden hoidossa ja korostaa kuntoutuksen merkitystä työelämään palaamisessa.

Viidennes henkilöistä, jotka joutuivat työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi, eivät käyttäneet lainkaan mielialalääkitystä, kertoo Tampereen yliopiston tutkimus.
Havainto on yllättävä, koska Suomessa terveydenhuoltojärjestelmä ei yleensä myönnä työkyvyttömyyseläkettä, ellei sairautta ole hoidettu asianmukaisesti. Mielenterveyshäiriöissä tämä tarkoittaa käypä hoito -suositusten mukaista mielialalääkkeiden käyttöä.
– On mahdollista, että osa potilaista on todettu hoitoresistenteiksi useiden epäonnistuneiden hoitoyritysten jälkeen. He saattavat liikkua lyhytaikaisten työsuhteiden, sairauslomien ja työttömyyden välillä. Kun sairauspäivärahaa on maksettu 300 arkipäivää ja kuntoutumismahdollisuudet arvioidaan heikoksi, voi olla, että työkyvyttömyyseläke lopulta myönnetään ilman vaatimuksia masennuslääkkeiden lisäkokeilusta, kertoo tutkimuksen vastuukirjoittaja Helena Leppänen.
Tutkimuksen perusteella näyttääkin, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä ei kykene tarjoamaan optimaalista hoitoa henkilöille, joilla on riski joutua eläkkeelle yleisten mielenterveyshäiriöiden vuoksi. Yleisiin mielenterveyshäiriöihin kuuluvat masennuksen ja yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lisäksi sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkihäiriö, fobiat, pakko-oireinen häiriö ja posttraumaattinen stressihäiriö.
Lisäksi tutkijat havaitsivat, että korkeimman tulotason henkilöt ovat sitoutuneempia yli vuoden pituiseen mielialalääkityksen käyttöön kuin matalimman tuloluokan henkilöt. Tätä voi Leppäsen mukaan selittää se, että lääkehoidon omavastuuosuus on merkittävä kuluerä monelle pienituloiselle, joten pitkäkestoiseksi suunniteltu lääkitys saatetaan lopettaa herkemmin.
– Huomionarvoista on, että mielialalääkityksen käyttö ei itsessään ollut yhteydessä siihen, kuntoutuiko henkilö takaisin työelämään. Sen sijaan kuntoutus – niin ammatillinen kuin psykoterapiakin – oli yhteydessä työhön paluuseen. Havainto vastaa aiempia tutkimuksia, joiden mukaan mielialalääkitys tehoaa yleisten mielenterveyshäiriöiden oireisiin, mutta työkyvyn kohentumiseksi kuntoutustoimenpiteet ovat yleensä tarpeen, Leppänen sanoo.
Rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin 18–64-vuotiaita Suomessa vuosina 2010–2012 yleisten mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle päätyneitä henkilöitä (n=12 263). Tutkimusartikkeli Socioeconomic status, antidepressant use, and return to work after disability due to common mental disorders julkaistiin European Psychiatry -tiedelehdessä 13. kesäkuuta 2025.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helena LeppänenLL, VTM, tutkija, RETIRE-tutkimusryhmä
helena.leppanen@tuni.fiSari PirkolaProfessori
Puh:050 318 7267sami.pirkola@tuni.fiKuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Kohtaaminen mukaan digihoitoon – digipalvelut eivät saa jäädä yksisuuntaisiksi tiedonvälityksen kanaviksi16.9.2026 08:45:09 EEST | Tiedote
Terveydenhuollon digipalvelut pitää nähdä alustoina, joilla potilas ja terveydenhuollon ammattilainen kohtaavat – ei vain paikkoina, joissa potilas vastaanottaa ja tuottaa tietoa. PROSHADE-tutkimuskonsortion politiikkasuositus kehottaa, että vuorovaikutus on säilytettävä myös digitaalisissa palveluissa.
Nuorten miesten huono fyysinen kunto on yhteydessä mielenterveyden häiriöihin15.9.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten miesten kestävyys- ja lihaskunnon sekä mielenterveyden häiriöiden välillä on merkitsevä yhteys ja koronapandemian yhteydessä nuorten miesten lihavuus edelleen yleistyi. Vyötärölihavuuden ja -ylipainon lisääntyminen voivat kasvattaa esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien määrää. Varusmiespalveluksen kaltaiset ympäristöt voivat tehokkaasti parantaa erityisesti riskiryhmien terveyttä.
Paavo V. Suomisen rahastolta 500 000 euron lahjoitus kylmätekniikan opetukseen14.9.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Paavo V. Suomisen rahasto lahjoittaa 500 000 euroa Tampereen yliopistolle kylmätekniikan opetuksen sekä matalan lämpötilan teknologioiden tutkimuksen ja kehittämisen tukemiseen. Lahjoitus tukee alan pitkäjänteistä kehittämistä ja vauhdittaa uusia tutkimusavauksia.
Voiko digitalisaatio parantaa mielenterveyttä? DIGIMENT-hankkeelle kuuden miljoonan euron rahoitus11.9.2026 09:20:00 EEST | Tiedote
Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat nopeasti tapoja, joilla ihmiset oppivat, käyttävät palveluita ja hakevat apua. Tampereen yliopiston johtamassa DIGIMENT-tutkimuskonsortiossa selvitetään, miten digitaalisia ympäristöjä voidaan hyödyntää mielenterveyden edistämisessä, ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja hoidon kehittämisessä.
Mobiilipeli aktivoi kaupunkilaiset suojelemaan uhanalaista perhosta Tampereella8.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen Nekalassa toteutettu INNATURE-luontopeli on päättynyt. Kesän aikana kaupunkilaiset etsivät ja kuvasivat Crowdsorsa-mobiilipelin avulla metsäapilaa, joka on erittäin uhanalaisen mäkihiilikoin ravintokasvi. Pelaajat tekivät alueelta yhteensä noin 85 havaintoa apilan kasvupaikoista. He osallistuivat peliin vapaaehtoisesti ilman rahallista palkkiota.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme