Tutkimus: Ansiotulojen verovähennykset pienentävät tuloeroja
Ansiotulojen verovähennykset tasaavat tulonjakoa ja lisäävät verotuksen progressiivisuutta Suomessa, vaikka esimerkiksi kotitalousvähennyksestä hyötyvätkin eniten suurituloiset. Asiaa tutkittiin ensimmäistä kertaa tarkalla rekisteriaineistolla.
Tulokset selviävät Tilastokeskuksessa tehdystä maisterintutkielmasta, joka on myös tiivistetty Tieto&trendit-verkkolehden artikkeliksi.
”Tulonjakoa tasaava vaikutus johtuu pitkälti kunnallisverotuksen eläketulo- ja perusvähennyksistä. Myös ansiotulovähennys hieman lisää verotuksen uudelleenjakavuutta”, tutkielman tekijä Reko Heikkilä kirjoittaa artikkelissa.
Tulonhankkimis-, työmatka- ja kotitalousvähennykset sekä työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennys puolestaan hieman kasvattavat tuloeroja Gini-kertoimella mitattuna. Se on yleisimmin käytetty tuloerojen mittari.
Jos tarkastellaan vähennysten jakaantumista tuloluokittain, vähennysten rahallinen määrä kasvaa tulojen kasvaessa. Toisaalta osuutena tuloista vähennysten merkitys hieman laskee, kun tulot kasvavat. Verovähennykset ovat siis tärkeimpiä tulojakauman alapään kotitalouksille. Tässäkin taustalla on se, että kunnallisverotuksen perus- ja eläketulovähennykset kohdentuvat selkeästi kaikkein pienituloisimmille kotitalouksille.
Työ- ja ansiotulovähennykset ovat osuutena tuloista kaikkein tärkeimmät tulojakauman keskivaiheilla. Tulonhankkimis- ja työmatkavähennykset taas ovat osuutena tuloista suurimmat toiseksi ylimmässä tulokymmenyksessä. Niistä hyötyvät siis eniten verrattain hyvätuloiset palkansaajat. Kotitalousvähennystä saavat selvästi eniten ylimpään tulokymmenykseen kuuluvat kotitaloudet.
”Kotitalousvähennys kohdistuu suurituloisille, sillä suurituloiset käyttävät vähennykseen oikeuttavia palveluita selvästi muita tuloluokkia enemmän”, Heikkilä toteaa.
Tutkimus perustuu rekisteriaineistoon vuodelta 2022, ja menetelmänä on käytetty Tilastokeskuksen SISU-mikrosimulointimallia. Mikrosimulointi on usein käytetty työkalu verotuksen tulonjakovaikutusten tutkimuksessa. Tutkimus koski ansiotuloverotuksen vähennyksiä, eli pääomatuloverojen vähennyksiä ei huomioitu.
”Suomessa suurin tulonjakoa tasaava vaikutus on tulonsiirroilla, mutta myös henkilöverotuksen vaikutus on huomattava”, tiivistää taloustiedettä Helsingin yliopistossa opiskeleva Heikkilä. Hän työskenteli kevään 2025 Tilastokeskuksessa graduharjoittelijana.
Yhteystiedot:
Tilastokeskuksen viestintä: viestinta@stat.fi
Reko Heikkilä
050 301 5716
reko.heikkila@gmail.com
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Lopettaneiden yritysten määrä kasvoi edelleen voimakkaasti tammi-maaliskuussa3.7.2025 08:01:40 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä toimintansa aloitti lähes 11 000 yritystä. Samaan aikaan toimintansa lopetti runsaat 21 000 yritystä, kun vuoden 2024 tammi-maaliskuussa lopettaneita yrityksiä oli noin 12 700.
Kuluttajien luottamus edelleen matalalla kesäkuussa27.6.2025 08:01:10 EEST | Tiedote
Kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta parani kesäkuussa hieman toukokuuhun verrattuna, mutta oli edelleen hyvin heikko. Myös näkemys Suomen talouskehityksestä pysyi vaisuna. Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli kesäkuussa -8,6, kun toukokuussa se oli -8,4.
Oppimisen tukea saaneiden peruskoululaisten osuus kasvoi edelleen vuonna 202426.6.2025 08:01:54 EEST | Tiedote
Yhä useampi peruskoulun oppilas sai viime vuonna tukea oppimiseensa. Tehostettua tukea sai 16 % peruskoulun oppilaista. Erityistä tukea sai puolestaan joka kymmenes oppilas.
Suomessa alkoholi Euroopan kolmanneksi kalleinta19.6.2025 13:01:45 EEST | Tiedote
Suomi oli vuonna 2024 Euroopan kolmanneksi kallein maa ostaa alkoholia. Kalliimpaa alkoholi oli vain Islannissa ja Norjassa. Myös ruuan ja alkoholittomien juomien osalta Suomi oli EU:n keskiarvoa kalliimpi.
Suomalaisten velat pienenivät vuonna 202417.6.2025 08:03:03 EEST | Tiedote
Velallisten asuntokuntien keskimääräinen velkasumma oli 94 400 euroa, mikä oli noin tuhat euroa vähemmän kuin vuonna 2023.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme