Tutkijat selvittivät maapallon äänien erot urbaanissa ja luonnollisessa ympäristössä

Kansainvälisessä tutkimuksessa on Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen tutkijoiden lisäksi ollut mukana tutkijoita yli 30 eri maasta. Yhteensä automaattisilla äänityslaitteilla on kerätty näytteitä 139 paikasta usean vuoden ajan.

Iltayön kukkuja ja varhainen herääjä kuulee linnun laulut 

Kerätystä äänimateriaalista on analysoitu erilaisia ääntä kuvaavia tunnuslukuja esimerkiksi, kuinka paljon äänienergiaa on matalilla ja korkeilla taajuuksilla sekä kuinka paljon äänessä on vaihtelua. Tämän lisäksi ääntä on luokiteltu eri kategorioihin, joita oli mm. ihmisen tuottama puhe, ajoneuvojen äänet ja luonnon tuottamat äänet kuten esimerkiksi sade ja tuuli. Myös lintujen tuottamista äänistä on automaattisesti tunnistettu lintulajeja.  

"Kerätty ääniaineisto osoittaa, miten luonnosta löytyy ennustettavia rytmejä. Esimerkiksi lintujen laulun aktiivisuus on huipussaan aamulla ja illalla sekä vuodenajoista keväällä", kertoo yliopistotutkija Panu Somervuo Helsingin yliopistosta. 

Linnut ovat tärkeä osa kaupunkien viheralueita 

Yksi tutkimuksen yllättävimmistä tuloksista oli se, että kaupunkien viheralueilla lintulajien määrä oli keskimäärin suurempi kuin luonnontilaisissa ympäristöissä. 

"Tämä johtuu siitä, että viheralueet ovat usein hyvin monimuotoisia, jolloin hehtaarin kokoiselle koealalle osuu monien lintulajien tarvitsemia elinympäristöjä. Tämä tulos ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö luonnontilaiset alueet olisi linnuille tärkeitä, koska niiden lajistoa ei kaupungeista löydy", selventää akatemiaprofessori Otso Ovaskainen Jyväskylän yliopistosta.  

Tutkimus on julkaistu arvostetussa Nature Ecology & Evolution –julkaisusarjassa 9.7.2025.  

Artikkelin tiedot:  

• Human contributions to global soundscapes are less predictable than the acoustic rhythms of wildlife (muuttui alkuperäisestä) 

• DOI: 10.1038/s41559-025-02786-5 

• Linkki artikkeliin: https://www.nature.com/articles/s41559-025-02786-5