Keskikesän sinilevätilanne pysynyt maltillisena suurimmassa osassa maata

Valtakunnallisen seurannan sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on hieman vähentynyt viime viikosta. Runsaasti sinilevää on havaittu yhteensä neljällä sisävesien havaintopaikalla Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa. Hieman sinilevää on havaittu 25:llä sisävesien havaintopaikalla enimmäkseen Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta yksittäinen havainto on tehty myös eteläisessä Lapissa. 

Rannikkoalueiden sinilevätilanne on pysynyt edellisviikon kaltaisena ja sinilevää on havaittu vähemmän kuin tyypillisesti keskikesällä. Erityisesti länsirannikolla kova tuuli ja aallokko ovat sekoittaneet vesipatsasta ja nostattaneet pohja-ainesta pintaan. Lisäksi alkuviikon sateet ovat tuoneet myös jokien mukana sameaa vettä rannikolle. Valtakunnallisen sinileväseurannan rannikon havaintopaikoilla  yhteensä kymmenellä  on havaittu hieman levää, Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. 

Suomenlahden länsiosissa ja Itämeren pääaltaalla on havaittu pääosin veteen sekoittunutta sinilevää viime viikkoa laajemmin. Itäisellä Suomenlahdella on havaittu keskiviikkona sinilevää pintakerroksessa ja paikoitellen pinnassa rannikkoalueilla ja avomerellä. Saaristomeren itäosissa ja Hangon pohjoispuolella sinilevää esiintyy paikoitellen.

Virallisen seurannan lisäksi arvokasta tietoa sinilevätilanteesta saadaan myös kansalaisilta. Kansalaishavaintoja saatiin kuluvalla viikolla Järvi-meriwikin sekä Vesi.fi:n kautta yhteensä 86.  

Havainnoinnin lisäksi seurannassa hyödynnetään myös erilaista mittauslaitteistoa

Utön ilmakehän ja merentutkimusasema on tärkeä osa Itämerellä tehtävää merentutkimusta. Siellä on tehty säähavaintoja vuodesta 1881 alkaen, ja veden lämpötilaa sekä suolaisuutta on mitattu vuodesta 1900. Tutkimusasema mahdollistaa vedenlaadun seuraamisen reaaliaikaisesti automaattisten mittalaitteiden avulla. Utössä on käytössä myös kasviplanktonia kuvantavia laitteita, joita käytetään vesinäytteessä olevien kasviplanktonlajien, kuten sinilevien, havainnoimiseen. Näiden laitteiden tuottaman aineiston analysoimisessa ja kasviplanktonlajiston luokittelussa hyödynnetään koneoppimissovelluksia. 

Syke mittaa vedenlaatua myös Itämerellä seilaavien kauppalaivojen, Silja Serenaden ja Finnmaidin, avulla. Laivoihin on asennettu automaattinen läpivirtauslaitteisto (Alg@line-mittauslaitteisto), joka mittaa Itämeren tilan arvioinnin kannalta tärkeitä muuttujia, kuten lämpötilaa, suolaisuutta, levämäärää ja sameutta laivareittien varrelta. Merivesi pumpataan viiden metrin syvyydestä, jonka jälkeen se virtaa mittauslaitteiston läpi samalla, kun alus kulkee reitillään. Järjestelmään kuuluu myös automaattinen vesinäytteenotin, jolla saadaan kerättyä vesinäytteitä maissa tehtäviä laboratorioanalyysejä varten. Laitteistoa ohjataan GPS:n avulla eli järjestelmä kytkeytyy päälle, kun laiva lähtee satamasta ja sen saavuttaessa näytteenottopisteen näytteenotin kerää vesinäytteen. Finnmaidin kyydissä kulkee tällä hetkellä myös kasviplanktonin automaattikuvantamisessa käytettävä virtaussytometri.  

Vedenlaatua on mitattu kauppalaivoilla jo vuodesta 1993. Pitkä aikasarja ja tiheät näytteenotot mahdollistavat kattavan kuvan Itämeren ajallisista ja alueellisista muutoksista.   

Voit seurata ajankohtaisia havaintoja Utön asemalta osoitteessa Data from Utö Atmospheric and Marine Research Station sekä kauppalaivoilta Itämeri.fi-sivustolla osoitteessa Ajankohtaiset havainnot - Itämeri.

Linkki karttaan

• Kartta valtakunnallisen sinileväseurannan havainnoista viikolla 28

Syke seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa

Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä ELY-keskusten, kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa. 

Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu lähes 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilta maata sisävesiltä, rannikolta ja saaristosta. 

Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän- ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen meripalveluiden kanssa. 

Syke tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai 19.6. - 7.8.2025. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.

Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan sinileväesiintymät voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä. 

Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin ja lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita. 

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset. 

Tietoa sinilevien aiheuttamista terveyshaitoista:

• THL:n verkkosivuilla 

• Myrkytystietokeskuksen verkkosivuilla 

• Terveyskirjasto.fi-verkkosivuilla 

Näin tunnistat sinilevän 

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä. 

Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa. 

• Mistä tuntee sinilevän? 

• Kysymyksiä ja vastauksia sinilevistä 

Ilmoita sinilevähavaintosi Järvi-meriwikiin 

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä voit perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille sinilevähavaintoja tai tehdä yksittäisiä havaintoja vesistöillä liikkuessa.  

Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella sinilevähavaintokartalla ja tukevat valtakunnallista sinilevätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä. 

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja. 

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille. 

Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa 

Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa esitettävät sinileväkartat yhdistävät samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Syken satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta. 

• Sinilevähavainnot Itämeri.fi:ssä 

• Sinilevähavainnot Vesi.fi:ssä