Raskauden aikainen suoliston mikrobisto on yhteydessä äidin masennus- ja ahdistusoireisiin
Turun yliopiston uudesta tutkimuksesta selviää, että naisilla, jotka kokivat masennus- tai ahdistusoireita raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen oli erilainen suoliston mikrobiston koostumus raskauden aikana verrattuna naisiin, joilla oireita ei ollut tai oireet olivat lieviä.
Masennus- ja ahdistusoireet ovat yleisiä raskauden aikana sekä synnytyksen jälkeen. Ne voivat ilmetä esimerkiksi alakuloisuutena, univaikeuksina, ärtyneisyytenä tai jatkuvana huolena. Raskaana olevien ja synnyttäneiden naisten psyykkiset oireet koskettavat arviolta 10–20 prosenttia äideistä. Oireiden on todettu olevan yhteydessä muun muassa ennenaikaiseen syntymään sekä lapsen hermostollisen kehityksen haasteisiin.
– Viime vuosina tutkijat ovat kiinnittäneet yhä enemmän huomiota niin sanottuun suoli–aivoakseliin, jolla tarkoitetaan suoliston mikrobiston ja aivojen välistä vuorovaikutusta. Yhä useampi tutkimus viittaa siihen, että suoliston mikrobiston koostumus voi vaikuttaa myös masennus- ja ahdistusoireisiin erilaisilla mekanismeilla, kertoo väitöskirjatutkija Janina Hieta Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta ja Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskukselta.
Vaikka aiempia tutkimuksia raskaana olevilla on tehty vain rajallisesti, ne ovat antaneet jo alustavaa näyttöä suoliston mikrobiston ja äidin masennus- ja ahdistusoireiden yhteydestä. Aiemmin on myös havaittu, että oireiden voimakkuus voi vaihdella merkittävästi raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen.
Turun yliopiston tutkimuksessa hyödynnettiin mallia, joka seuraa masennus- ja ahdistusoireiden kehitystä alkuraskaudesta aina vuoden päähän synnytyksestä. Tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa, onko raskauden aikaisella suoliston mikrobistolla yhteyttä masennus- ja ahdistusoireiden kehityskaareen. Suoliston mikrobiston koostumuksen määrittämiseen käytettiin metagenomiikkamenetelmää, joka tarjoaa tarkan ja laaja-alaisen kuvan suoliston mikrobiston bakteerikoostumuksesta ja niiden toiminnasta.
Tutkimuksessa oli mukana 419 raskaana olevaa naista, joiden suoliston mikrobiston koostumus määritettiin sekä alku- että loppuraskaudessa. Masennus- ja ahdistusoireita selvitettiin kyselylomakkeilla usealla eri tutkimuskäynnillä raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Yksittäistä aikapisteistä saatua dataa käytettiin mallintamaan oireiden kulkua.
Tulehdusta edistävien bakteerilajien määrä oli suurempi voimakkaammista masennus- ja ahdistusoireista kärsivillä äideillä
Tutkimuksessa havaittiin muun muassa eri Strepococcus-lajien suuremman määrän liittyvän äitien masennusoireiluun raskauden aikana ja sen jälkeen. Kyseinen bakteerisuku on aiemmissakin tutkimuksissa yhdistetty masennukseen. Tutkimuksessa havaittiin myös, että Hungatella hathewayi -bakteerin suurempi määrä loppuraskaudessa oli yhteydessä synnytyksen jälkeisiin masennusoireisiin, kun taas Bacteroides clarus -lajin suurempi määrä loppuraskaudessa liittyi sekä raskauden aikaisiin masennusoireisiin että synnytyksen jälkeisiin ahdistusoireisiin. Aiemmissa tutkimuksissa nämä bakteerilajit on yhdistetty elimistön tulehdustilaan.
– Löydöksemme vahvistavat aiempaa käsitystä siitä, että elimistön matala-asteinen tulehdus voi olla keskeinen tekijä masennus- ja ahdistusoireiden taustalla. Tulokset viittaavat siihen, että suoliston mikrobiston koostumus saattaa vaikuttaa elimistön tulehdusreaktioihin ja tätä kautta äidin psyykkiseen hyvinvointiin, Hieta kertoo.
Koska masennus ja ahdistus ovat monitekijäisiä sairauksia, tarvitaan lisää tutkimusta, jotta niiden taustalla vaikuttavat biologiset mekanismit ymmärrettäisiin paremmin. Uusien vaikutuskeinojen tunnistamiseksi on tärkeää tutkia lisää myös suoliston mikrobistoa, jonka muokkaaminen esimerkiksi ravinnon avulla voi tulevaisuudessa tarjota uuden keinon vähentää äitien masennus- ja ahdistusoireiden riskiä.
Tutkimus on julkaistu Brain, Behaviour, & Immunity – Health -lehdessä 26.6.2025.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Janina Hieta
Väitöskirjatutkija, biolääketieteen laitos,
Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskus, lääketieteellinen tiedekunta
Kirsi Laitinen
professori, biolääketieteen laitos
johtaja, Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskus, lääketieteellinen tiedekunta
Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Etätyö passivoi työntekijää – Turun yliopiston tutkimus kannustaa lisäämään aktiivisuutta etätyöpäiviin29.8.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan etätyössä kertyy enemmän paikallaanoloa kuin työpaikalla tehdyssä toimisto- tai manuaalityössä. Runsas paikallaanolo, kuten pitkittynyt istuminen, altistaa tuki- ja liikuntaelimistön vaivoille, painonnousulle ja lisää muun muassa sydäntautiriskiä. Siksi etätyöpäiviin on hyvä lisätä aktiivisia taukoja.
Tutkijat selvittivät molekyylibiologian pitkäaikaisen mysteerin: Solut mittaavat RNA-häntien pituuden molekyylikellon avulla28.8.2025 13:54:22 EEST | Tiedote
Turun yliopiston johtama kansainvälinen tutkimusryhmä on ratkaissut, miten solut mittaavat lähetti-RNA:n (mRNA) nanometrien kokoisten häntien pituuden. Sen sijaan, että solut mittaisivat häntien kokoa, ne ajoittavat niiden kasvun sekuntikellon tarkkuudella. Tutkijoiden ”kineettiseksi viivaimeksi” nimeämä mekanismi tarjoaa soluille täsmällisen tavan ohjata elintärkeitä biokemiallisia prosesseja, kuten geenien ilmentymistä.
Vahvasti allergeenisen tuoksukin siitepölyä odotetaan Suomeen perjantaista lähtien28.8.2025 11:50:30 EEST | Tiedote
Pujon sukuinen, hyvin allergeenista siitepölyä tuottava tuoksukki kukkii parhaillaan Keski- ja Kaakkois-Euroopassa. Sen siitepölyä odotetaan kulkeutuvan Suomen etelä- ja keskiosiin perjantaista alkaen.
Elias Tillandz -palkinto myönnettiin BioCity Symposiumissa rintasyövän uusiutumista ja syöpägeenin yliaktivaatiota käsitteleville tutkimusartikkeleille28.8.2025 09:17:33 EEST | Tiedote
Vuoden 2024 Elias Tillandz -palkinto myönnettiin kahdesta uraauurtavasta syöpätutkimuksesta. Palkinnot luovutettiin tutkijoille torstaina 28.8.2025 BioCity-symposiumin yhteydessä.
Väitös: Liikunta voi hidastaa rintasyövän kasvua ja estää lääkehoidon haitallisia sydänvaikutuksia27.8.2025 12:53:57 EEST | Tiedote
FM Tytti-Maria Uurasmaan väitöstutkimuksessa liikunta hidasti rintasyöpäkasvainten kasvua hiirillä, mutta vain jos eläimet juoksivat tarpeeksi. Myös pienemmästä liikunta-aktiivisuudesta todettiin olevan hyötyä, sillä se sai aikaan hoitoennustetta mahdollisesti parantavia muutoksia kasvainten aineenvaihdunnassa ja verenkierrossa ja esti syöpähoidossa käytettävien lääkeaineiden haitallisia sydänvaikutuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme