Suomen Pankki

EKP käynnistää uuden eurosetelisarjan suunnittelukilpailun

Jaa

Euroopan keskuspankki (EKP) käynnisti tänään avoimen suunnittelukilpailun uuden eurosetelisarjan ulkoasusta. Kilpailu on seuraava vaihe eurosetelisarjan uudistuksessa.

    • Suunnittelijat kaikkialta EU:sta voivat hakea mukaan 15.7.2025 alkaen.
    • Kilpailun ilmoittautumissivut ovat avoinna 18.8.2025 asti.
    • EKP:n neuvoston on määrä päättää seteleiden lopullisesta ulkoasusta vuoden 2026 loppuun mennessä yleisökyselyn perusteella.

Euroopan keskuspankki (EKP) käynnisti tänään avoimen suunnittelukilpailun uuden eurosetelisarjan ulkoasusta. Kilpailu on seuraava vaihe eurosetelisarjan uudistuksessa. EKP:n neuvosto on valinnut uudelle eurosetelisarjalle kaksi teemavaihtoehtoa asiantuntija- ja yleisöpalautteen perusteella. Vaihtoehdot ovat ”Eurooppalainen kulttuuri”, joka esittelee yhteisiä kulttuuritiloja ja eurooppalaisia merkkihenkilöitä, sekä ”Joet ja linnut”, joka esittelee Euroopan luonnon ekosysteemien kestokykyä ja monimuotoisuutta. Tammikuussa EKP:n neuvosto valitsi teemavaihtoehtojen kuva-aiheet.

Suunnittelukilpailuun voivat osallistua Euroopan unionin alueella asuvat graafiset suunnittelijat. Tarkoituksena on löytää parhaat ehdotukset uusien eurosetelien ulkoasuksi. Kilpailussa on kaksi vaihetta: hakuvaihe ja suunnitteluvaihe. Hakuvaiheessa kilpailuun valitaan suunnittelijat, jotka täyttävät kilpailuilmoituksessa luetellut kriteerit. Hakijat arvioidaan pätevyyden ja ansioituneisuuden perusteella. Toiseen vaiheeseen valittuja hakijoita pyydetään lähettämään ehdotuksensa setelien ulkoasuksi. Riippumattomista asiantuntijoista koostuva suunnittelukilpailun tuomaristo arvioi ehdotukset ja valitsee niistä enintään viisi kumpaakin teemaa kohden.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde: ”Euro on enemmän kuin pelkkä valuutta: se on Euroopan yhtenäisyyden ja moninaisuuden symboli. Kutsumme suunnittelijoita eri puolilta Euroopan unionia muokkaamaan seteliemme tulevaisuutta niin, että ne kuvastavat eurooppalaisten yhteistä kulttuuri-identiteettiä ja luonnonperintöä”.

Kilpailun päätyttyä yleisöä pyydetään antamaan palautetta voittajiksi valituista ehdotuksista. EKP:n neuvoston on määrä päättää setelisarjan lopullisesta ulkoasusta vuoden 2026 loppuun mennessä. Tuotantoprosessi käynnistyy päätöksen jälkeen, ja uudet setelit ovat valmiit kiertoon muutamaa vuotta myöhemmin. Tarkempaa tietoa kilpailusta on EKP:n verkkosivuilla ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kilpailusta kiinnostuneita suunnittelijoita pyydetään jättämään hakemuksena viimeistään 18.8. klo 12.00 Keski‑Euroopan aikaa.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Alessandro Speciale puhelinnumerossa +49 69 172 167 0791 tai Benoit Deeg puhelinnumerossa +49 172 168 3704.

Taustatietoa

  • EKP:n ja euroalueen kansallisten keskuspankkien tehtäviin kuuluu varmistaa, että eurosetelit pysyvät ajanmukaisena, turvallisena ja tehokkaana maksuvälineenä. Kaikki keskuspankit tekevät säännöllisesti uusien setelisarjojen kehittämistyötä. Kuvankäsittelymenetelmät kehittyvät nopeasti ja väärentäjien on helppo saada tietoja ja materiaalia käyttöönsä, joten seteleitä on uudistettava säännöllisesti. Turvallisuusnäkökohtien lisäksi EKP on sitoutunut pienentämään eurosetelien ympäristövaikutusta niiden koko elinkaaren aikana. EKP:lle on myös tärkeää, että kaikenikäiset ja eritaustaiset eurooppalaiset voivat tuntea setelit omikseen ja että ne tukevat esimerkiksi näkövammaisten ja muiden haavoittuvien ryhmien osallisuutta. Lisätietoja on EKP:n verkkosivujen seteliosion sivulla Uusia euroseteleitä.
  • Nykyisen eurosetelisarjan teemana on ”Euroopan aikakaudet ja tyylisuunnat”, ja setelien kuva-aiheina on ikkunoita, porttikäytäviä ja siltoja, jotka edustavat Euroopan historian eri kausien arkkitehtonisia tyylisuuntia. Lisätietoja on EKP:n verkkosivujen seteliosion sivulla Kuva-aiheet.

Avainsanat

Linkit

Suomen Pankki

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande

I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå

Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote

Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye