Euroopan unionin uudistettu ja kasvatettu rahoituskehys tukee strategista kilpailukykyä ja vihreää siirtymää

Komissio esitti tänään ehdotuksensa seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi (Multiannual Financial Framework, MFF) vuosille 2028–2034. Rahoituskehys on lähes 2 000 miljardia ja se jakautuu erilaisiin rahastoihin. Energia-alan kannalta on keskeistä, että komission esitys kannustaa kunnianhimoisiin puhtaan siirtymän investointeihin.  

”On hyvä, että rahoituskehys keskittyy EU:n strategisiin tavoitteisiin. Energia-alan kannalta panostaminen vihreään siirtymään, puhtaisiin teknologioihin, digitaaliseen johtajuuteen ja resilienssiin on keskeinen keino, jolla EU voi saavuttaa yhteisiä tavoitteitaan. Lisäksi on tärkeää, että rahoitusohjelmaa yksinkertaistetaan ja rahoituksen kohdentamista selkeytetään, sanoo Energiateollisuuden tuotannosta vastaava johtaja Jari Kostama.  

EU:n uudistettu rahoituskehys tukee Euroopan teollisen kasvun rakentamista puhtaalla energialla, sillä puhdas ja vihreä teollinen siirtymä on asetettu yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi. Erityisesti useita ohjelmia yhdistävä kilpailukykyrahasto keskittyy kaupallistamispotentiaaliin ja taloudelliseen vaikuttavuuteen, jota voidaan pitää hyvänä asiana ja keinona edistää EU:n kilpailukykyä.

”Tämä linjaus on Euroopan ja myös Suomen kilpailuetu. Nykyinen geopoliittinen tilanne näkyy niin pyrkimyksenä vähentää riippuvuuksia kolmansista maista kuin myös panostuksina turvallisuuteen ja strategiseen autonomiaan tähtääviin investointeihin. Strategisten investointien edistäminen ei kuitenkaan saisi tapahtua markkinaehtoisen kilpailun kustannuksella, Kostama jatkaa.  

Energiateollisuus katsoo, että alan valtioiden rajat ylittävien investointihankkeiden rahoittaminen ja jäsenvaltioiden yhteiset uusiutuvan energian hankkeet tuovat osaltaan helpotusta verkkoinvestointeihin.

”Sähköistyminen edellyttää mittavia panostuksia sähköverkkojen kehittämiseen koko Euroopassa. Esitetty rahoituksen viisinkertaistaminen on välttämätöntä. Ylikansalliset projektit ovat keskeisiä energian toimitusvarmuuden parantamisessa, energiajärjestelmän hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä kuin myös uusiutuvien energialähteiden integroimisessa järjestelmään”, Kostama sanoo.

Komission esityksessä on lisätty rahoitusohjelmien avoimuutta, millä tavoitellaan parempaa varautumista tuleviin kriiseihin, jotta lainanotolta vältyttäisiin mahdollisimman pitkään. Energiateollisuus kaipaa kuitenkin selkeitä sääntöjä sille, milloin ja miten rahoitusta voidaan käyttää kriisien hoitoon.

Energiateollisuus suhtautuu suurella varauksella komission esityksiin uusista veroista tai yhteisvelasta monivuotisen rahoituskehyksen rahoittamiseksi. Mahdollinen lisärahoitus olisi löydyttävä ensi sijassa kohdentamalla nykyresursseja uudelleen tai jäsenmaiden maksuosuuksia lisäämällä.

Tarkempia esityksiä ohjelmien sisällöistä esitellään 23.7. Tämän jälkeen alkavat neuvottelut jäsenmaiden kanssa, joista ennustetaan vaikeita. EU:n rahoituskehyksen hyväksyntään tarvitaan jäsenmaiden yksimielisyys sekä Euroopan parlamentin hyväksyntä.