Kyttyrälohen pyyntihankkeet käynnissä Tenojoella Norjan ja Suomen viranomaisten seurannassa

Tenojoelle ei myönnetty täksi kesäksi poikkeuslupia Atlantin lohen kalastukseen, mutta kyttyrälohen kalastukseen Suomen puolelle Tenojokea myönnettiin 16 poikkeuslupaa.  Niiden turvin oli Suomen puolella pyydetty heinäkuun 20. päivään mennessä noin 1 700 kyttyrälohta. 

Suomen ja Norjan viranomaiset arvioivat toukokuussa 2025 kyttyrälohipyydyksestä muun muassa Atlantin lohelle aiheutuvia mahdollisia uhkia ja sopivat ennalta käyttöön otettavista toimenpiteistä, jos haittoja ilmenisi esimerkiksi Tenojoen lohen nousulle. Suomalais-norjalainen viranomaistyöryhmä seuraa ennalta sovitusti Norjan kyttyrälohen pyyntipadon toimintaa ja arvioi korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Myös Tenon voimassa oleva kalastussääntö edellyttää tiivistä yhteistyötä naapurimaan kanssa tämänkaltaisissa kyttyrälohihankkeissa.  

Norjan kyttyrälohipyydyksessä on tänä vuonna kaksi rysämäistä pyyntilaitetta alavirran suunnasta jokeen nouseville Atlantin lohille sekä kyttyrälohille ja kolme aukkoa, jotka ohjaavat joessa talvehtineita lohia alavirran suuntaan. Joen poikki on rakennettu alumiinitangoista ohjausaita, joka estää kalojen nousun pyyntilaitteiden ohi.  Pyyntilaitteeseen uineet lohet ohjataan jatkamaan kutuvaellustaan Tenoa ylöspäin, mutta kyttyrälohien matka päättyy teurastuslautalle.

Ongelmien ilmetessä lohen nousun varmistamiseksi pyritään ensi vaiheen toimenpiteenä parantamaan pyydysten houkuttelevuutta Atlantin lohelle esimerkiksi lisäämällä virtaamaa niiden sisäänkäynnin luona. Toisessa vaiheessa sisäänkäyntejä voidaan siirtää tai lisätä. Viimeisessä vaiheessa esteaitaan voidaan tehdä aukkoja. Toimenpiteitä on mietitty myös sen varalle, että joesta mereen vaeltavia talvikkolohia ja smoltteja kertyy padon yläpuolelle.

Toimenpiteitä on toteutettu joustavasti ja tarpeen mukaan. Esimerkiksi tiistaina 15.7. pyydyksen alapuolella havaittiin noin 400 Atlantin lohen parvi ja pyydyksen esteaitaan avattiin aukko, jotta kalat pääsivät nousemaan nopeasti pyydyksen ohitse.  

- Tähän mennessä kyttyrälohipyydyksen käyttö on sujunut selvästi paremmin kuin vuonna 2023, vaikka tilanne vaatii tarkkaa seuraamista ja reagointia tarvittaessa, toteaa neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste maa- ja metsätalousministeriöstä. Viranomaistyöryhmä kokoontui tarkastelemaan Tenojoen tilannetta viimeksi keskiviikkona 16.7.  

Norjan Seidassa (Tana Brun kylästä noin 5 kilometriä merelle päin) sijaitsevalla kyttyrälohipyydyksellä on pyydystetty sunnuntaihin 20.7. mennessä noin 16 100 Tenojokeen noussutta kyttyrälohta ja vapautettu pyydyksestä noin 580 Atlantin lohta maanantaihin 21.7. mennessä. Lohia on lisäksi päässyt suoraan pyydyksen ohi vähintään 400 kappaletta, kuten myös kyttyrälohia.

Esteaidan ja kyttyrälohipyydyksen toimintaa tarkkaillaan monin eri tavoin

Kyttyrälohipyydyksen ja esteaidan toimintaa tarkkaillaan norjalaisten toimesta monin tavoin. Pyydyksen hoidosta vastaa Norjan viranomainen (Veterinærinstituttet), jonka käytössä kyttyrälohipadon valvonnassa ovat videovalvonta, dronet ja päivittäiset sukellukset. Lisäksi kyttyrälohipyydyksen toimintaa seurattaessa hyödynnetään Tenojoen Polmakin kaikuluotaimen nousulohiseurannan tuloksia.  

Luonnonvarakeskus ja NINA (Norsk institutt for naturforskning) toteuttavat omana tutkimuksenaan alas vaeltavien lohien vaelluspoikasten eli smolttien telemetriaseurantaa Tenojoessa. Hankkeessa selvitetään, miten Seidan luona olevan kyttyrälohipyydyksen kohtaaminen vaikuttaa smolttien vaellukseen ja käyttäytymiseen. Vastaavaa tutkimusta ei ole pystytty toteuttamaan takaisin jokeen vaeltaville täyskasvuisille lohille, mutta tutkimuslaitos NINA seuraa Atlantin lohien määrää pyydyksen alapuolella liikkuvalla kaikuluotausmenetelmällä sekä padon läheisyydessä.

Kyttyrälohta kalastetaan Suomessa tänä kesänä 16 poikkeusluvan turvin

Lapin ELY-keskus on myöntänyt 16 poikkeuslupaa kyttyrälohen kohdennettuihin pyyntihankkeisiin Suomen puoleisella osalla Tenojokea. Pyyntimenetelmiä kehitettiin vuonna 2023 yhdistämällä Luonnonvarakeskuksen ja Tenon paikallisten kalastajien tietotaitoa, tavoitteena löytää sellaisia pyyntitapoja, paikkoja ja aikoja, missä Atlantin lohia ei saada sivusaaliiksi.

Poikkeuslupapyynti tapahtuu pääasiassa matalilla kyttyrälohen pyyntiin hyvin soveltuvilla alueilla, missä Atlantin lohi ei viihdy. Käytössä on Tenojoen vesistön kalastussäännössä tyypillisiä pyyntivälineitä eli seisovia verkkoja ja kulkutusverkkoja sekä vapa- ja viehevälineitä, mikä osaltaan mahdollistaa Tenon saamelaisen kalastuskulttuurin ylläpitoa tilanteessa, missä Atlantin lohta ei voi kalastaa. Pyyntihankkeiden lisäksi kyttyrälohta saa hankkeiden ulkopuolella kalastaa tavallisilla kalastussäännön mukaisilla pyyntitavoilla. Saaliiksi saadut kyttyrälohet on käytettävä ruokana tai hävitettävä asianmukaisesti.

Pyyntihankkeita valvotaan lupiin sisällytetyllä raportointi- ja ilmoitusvelvollisuudella. Hankkeiden johtavat kalastusoikeuden haltijat raportoivat viikoittain saadun kyttyrälohisaaliin, vapautettujen Atlantin lohien määrän sekä muiden saaliiksi otettujen kalalajien määrät Lapin ELY-keskukselle. 

Poikkeusluvilla on sunnuntaihin 20.7. mennessä ilmoitettu Suomen puolelta saadun saaliiksi yhteensä 1745 kyttyrälohta.  Kyttyrälohen pyynnin sivusaaliina on raportoitu saadun 57 Atlantin lohta, jotka on vapautettu. Lohisivusaaliita on onnistuttu välttämään hyvin, mikä on erittäin tärkeää Tenon heikon lohitilanteen vuoksi. Pyynti poikkeusluvilla jatkuu elokuun 15. päivään saakka.

Tenojoen vesistön kalastussäännön 40 §:n mukaisia poikkeuslupia kalastukseen kulttuuri- ja opetustarkoituksessa haettiin Lapin ELY-keskukselta yhteensä 8 kappaletta. Vain yksi poikkeuslupa myönnettiin siian kalastukseen. Lapin ELY-keskus totesi, että Atlantin lohen kantojen heikko ekologinen tilanne ei tänä vuonna salli lupien myöntämistä Atlantin lohen kalastamiseen edes kulttuuri- ja opetustarkoituksessa.