Syntyvyys yhä historiallisen matalaa – väestönkasvu keskittyy Uudellemaalle
Suomessa syntyi tammi-kesäkuussa 22 341 lasta, eli 413 enemmän kuin vuotta aiemmin. Väkiluku kasvoi 8 801 hengellä. Väestönkasvu perustui pitkään jatkuneen trendin mukaisesti muuttovoittoon ulkomailta.
Suomen syntyvyys on pysynyt viime vuosina lähes ennallaan. Viimeisen 12 kuukauden (heinäkuu 2024-kesäkuu 2025) ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26, eli 0,01 korkeampi kuin vuoden 2024 aikana. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen väestön ennakkotilastosta.
”Syntyvyys laski 2010-luvulla yhdeksänä vuotena peräkkäin. Koronavuosina 2020 ja 2021 nähtiin pientä elpymistä, mutta sen jälkeen suunta kääntyi jälleen laskuun. Nyt kehitys vaikuttaa tasaantuneen, vaikka taso on edelleen historiallisen matala”, toteaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Joonas Toivola.
Kokonaishedelmällisyysluku tarkoittaa lasten määrää, jonka nainen keskimäärin synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla ja nainen eläisi koko hedelmällisen ikänsä.
”Syntyvyyden tarkastelussa tulisi käyttää nimenomaan kokonaishedelmällisyyslukua. Syntyneiden määrä kuvaa sitä, kuinka monta lasta Suomessa on syntynyt, eikä se huomioi synnytysikäisten naisten määrää. Syntyvyysluvut, kuten kokonaishedelmällisyysluku, taas huomioivat sen, kuinka paljon lapsia syntyy suhteessa synnytysikäisiin naisiin”, Toivola sanoo.
Väestönkasvussa suuria alueellisia eroja
Suomen väkiluku kesäkuun 2025 lopussa oli 5 644 772. Väkiluku kasvoi tammi-kesäkuussa määrällisesti eniten Uudellamaalla (11 648 henkeä) ja Pirkanmaalla (1 351 henkeä). Väkilukuun suhteutettuna väkiluku kasvoi sekin eniten Uudellamaalla (6,5 ‰) ja toiseksi nopeimmin Ahvenanmaalla (5,2 ‰). Alueelliset väkiluvut perustuvat väestön ennakkotilaston 2. vuosineljänneksen julkistukseen.
Suurinta väestötappio kuluneen vuoden aikana on ollut Pohjois- ja Etelä-Karjalassa. Pohjois-Karjala menetti tammi-kesäkuun aikana 767 asukasta ja Etelä-Karjala 689 asukasta. Väkilukuun suhteutettuna väkiluku laski myös eniten näissä maakunnissa.
Uusimaa houkutteli alkuvuonna eniten muuttajia muista maakunnista. Maakuntien välisen muuttoliikkeen seurauksena alueen väkiluku kasvoi 4 778 hengellä, mikä oli myös suhteellisesti suurin kasvu koko maassa (2,7 ‰ väestöstä).
"Merkittävimmän kuntien välisen muuttovoiton sai Helsinki. Kaupunkiin muutti 2 747 henkeä, kun viime vuonna vastaava määrä oli 1 767”, kertoo yliaktuaari Joni Rantakari.
Maahanmuuttoja edellisvuotta vähemmän
Suomen väkiluku kasvoi alkuvuonna ulkomailta saadun muuttovoiton ansiosta, vaikka maahanmuuton määrä vähentyi. Tammi-kesäkuussa Suomeen muutti 20 916 henkilöä, eli 7 310 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Suomesta ulkomaille muutti 6 442 henkilöä, 1 020 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tiedot perustuvat väestön ennakkotilaston kesäkuun tietoihin.
Suurin pudotus tapahtui Ukrainan kansalaisten maahanmuuttojen määrässä. Siitä huolimatta ukrainalaiset muodostivat edelleen suurimman osuuden, noin reilun viidenneksen kaikista maahan muuttaneista tammi-kesäkuussa.
Maahanmuuttajien joukossa toiseksi eniten oli Suomen kansalaisia (15 %) ja kolmanneksi eniten Filippiinien kansalaisia (6 %). Verrattuna vuodentakaiseen tilanteeseen ovat eniten lisääntyneet Sri Lankan kansalaisten maahanmuutot.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joni RantakariYliaktuaari
Puh:029 551 3249joni.rantakari@stat.fiJoonas ToivolaYliaktuaari
Puh:029 551 3355joonas.toivola@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Vienti Yhdysvaltoihin väheni – tullineuvottelujen vaikutusta ei silti näy12.8.2025 08:04:32 EEST | Tiedote
Tavaroiden ja palveluiden vienti Yhdysvaltoihin väheni vuoden toisella neljänneksellä 10 % edellisvuotisesta. Tavaroita ja palveluita vietiin Yhdysvaltoihin 3,2 miljardin euron arvosta.
Kutsu: Työllisyys Suomessa ja alueilla - Tilastokeskuksen tiedotustilaisuus11.8.2025 09:10:51 EEST | Kutsu
Miten työllisyys ja työttömyys kehittyivät heinäkuussa? Miltä Etelä-Pohjanmaan työllisyystilanne ja väestökehitys näyttävät? Onko työllisyyskehityksessä eroja esimerkiksi sukupuolen, iän tai kansalaisuuden mukaan?
Teollisuuden uudet tilaukset kasvaneet koko alkuvuoden – kesäkuussa suurin kasvu metalliteollisuudessa8.8.2025 08:01:49 EEST | Uutinen
Teollisuuden uusien tilausten arvo jatkoi kasvuaan kesäkuussa alkuvuoden tapaan. Yritykset saivat kesäkuussa uusia tilauksia vuodentakaista enemmän kemianteollisuudessa ja metalliteollisuudessa. Paperiteollisuudessa tilaukset kuitenkin vähenivät 3,8 %.
Vanhojen osakeasuntojen myynti kasvoi merkittävästi29.7.2025 08:05:40 EEST | Uutinen
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat kesäkuussa koko maassa 1,3 % vuodentakaisesta ja 0,4 % toukokuusta. Suurista kaupungeista hinnat nousivat kesäkuussa ainoastaan Espoossa, 1,9 %. Samanaikaisesti kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin 30 % enemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuotta aikaisemmin.
Työttömyyden nousu jatkui edelleen kesäkuussa – etenkin nuorten tilanne vaikea22.7.2025 08:02:29 EEST | Tiedote
15–74-vuotiaita työllisiä oli kesäkuussa 23 000 vähemmän kuin vuosi sitten ja työttömiä puolestaan 51 000 enemmän. 15–24-vuotiaiden työttömyysaste nousi erityisen paljon, mikä kertoo muun muassa vaisusta kesätyötarjonnasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme