Syntyvyys yhä historiallisen matalaa – väestönkasvu keskittyy Uudellemaalle

Suomen syntyvyys on pysynyt viime vuosina lähes ennallaan. Viimeisen 12 kuukauden (heinäkuu 2024-kesäkuu 2025) ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26, eli 0,01 korkeampi kuin vuoden 2024 aikana. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen väestön ennakkotilastosta.

”Syntyvyys laski 2010-luvulla yhdeksänä vuotena peräkkäin. Koronavuosina 2020 ja 2021 nähtiin pientä elpymistä, mutta sen jälkeen suunta kääntyi jälleen laskuun. Nyt kehitys vaikuttaa tasaantuneen, vaikka taso on edelleen historiallisen matala”, toteaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Joonas Toivola.

Kokonaishedelmällisyysluku tarkoittaa lasten määrää, jonka nainen keskimäärin synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla ja nainen eläisi koko hedelmällisen ikänsä.

”Syntyvyyden tarkastelussa tulisi käyttää nimenomaan kokonaishedelmällisyyslukua. Syntyneiden määrä kuvaa sitä, kuinka monta lasta Suomessa on syntynyt, eikä se huomioi synnytysikäisten naisten määrää. Syntyvyysluvut, kuten kokonaishedelmällisyysluku, taas huomioivat sen, kuinka paljon lapsia syntyy suhteessa synnytysikäisiin naisiin”, Toivola sanoo.

Väestönkasvussa suuria alueellisia eroja 

Suomen väkiluku kesäkuun 2025 lopussa oli 5 644 772. Väkiluku kasvoi tammi-kesäkuussa määrällisesti eniten Uudellamaalla (11 648 henkeä) ja Pirkanmaalla (1 351 henkeä). Väkilukuun suhteutettuna väkiluku kasvoi sekin eniten Uudellamaalla (6,5 ‰) ja toiseksi nopeimmin Ahvenanmaalla (5,2 ‰). Alueelliset väkiluvut perustuvat väestön ennakkotilaston 2. vuosineljänneksen julkistukseen.

Suurinta väestötappio kuluneen vuoden aikana on ollut Pohjois- ja Etelä-Karjalassa. Pohjois-Karjala menetti tammi-kesäkuun aikana 767 asukasta ja Etelä-Karjala 689 asukasta. Väkilukuun suhteutettuna väkiluku laski myös eniten näissä maakunnissa.

Uusimaa houkutteli alkuvuonna eniten muuttajia muista maakunnista. Maakuntien välisen muuttoliikkeen seurauksena alueen väkiluku kasvoi 4 778 hengellä, mikä oli myös suhteellisesti suurin kasvu koko maassa (2,7 ‰ väestöstä).

"Merkittävimmän kuntien välisen muuttovoiton sai Helsinki. Kaupunkiin muutti 2 747 henkeä, kun viime vuonna vastaava määrä oli 1 767”, kertoo yliaktuaari Joni Rantakari.   

Maahanmuuttoja edellisvuotta vähemmän 

Suomen väkiluku kasvoi alkuvuonna ulkomailta saadun muuttovoiton ansiosta, vaikka maahanmuuton määrä vähentyi. Tammi-kesäkuussa Suomeen muutti 20 916 henkilöä, eli 7 310 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Suomesta ulkomaille muutti 6 442 henkilöä, 1 020 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tiedot perustuvat väestön ennakkotilaston kesäkuun tietoihin.

Suurin pudotus tapahtui Ukrainan kansalaisten maahanmuuttojen määrässä. Siitä huolimatta ukrainalaiset muodostivat edelleen suurimman osuuden, noin reilun viidenneksen kaikista maahan muuttaneista tammi-kesäkuussa.

Maahanmuuttajien joukossa toiseksi eniten oli Suomen kansalaisia (15 %) ja kolmanneksi eniten Filippiinien kansalaisia (6 %). Verrattuna vuodentakaiseen tilanteeseen ovat eniten lisääntyneet Sri Lankan kansalaisten maahanmuutot.