Sinilevätilanne jatkuu vaihtelevana Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)
Sinilevätilanne jatkuu Lounais-Suomessa vaihtelevana. Sinilevästä on tehty useita havaintoja kuluneella viikolla niin sisävesissä kuin merialueellakin, mutta vakioseurantaan kuuluvista kohteista suurin osa on vielä levättömiä. Heinäkuun jatkuessa lämpimänä sinilevien määrä saattaa vielä lisääntyä tulevina viikkoina. Sinilevät esiintyvät paikallisesti, joten veden uinti- ja käyttökelpoisuus kannattaa varmistaa aina paikan päällä.

Lämpimät säät ovat tuoneet sinilevää tällä viikolla havaintopaikoille, joilla ei ole tänä kesänä aikaisemmin vielä sinilevää havaittu. Toisaalta muutamilla havaintopaikoilla muutosta on tapahtunut myös toiseen suuntaan. Osassa paikoista, joilta tavattiin viime viikolla sinilevää, ei levää havaittu tällä viikolla. Tämä osoittaa, että sinilevähavainnot ovat aina hetkellisiä ja paikallisia, ja tilanne voi muuttua suuntaan tai toiseen esimerkiksi tuulten tai sateiden siivittäminä. Tästä syystä vettä, johon on pulahtamassa, kannattaa aina tarkastella omilla aisteilla ennen uimista.
Sisävedet, joissa on havaittu vähäisesti sinilevää ovat Rymättylän Kirkkojärvi ja Painion Moronperä. Lounais-Suomen merialueella sinilevää on havaittu vähäisesti Mannerveden Iso Marjakarin, Utön, Korpostömin ja Söderbyn vakiohavaintopaikoilla. Runsaasti levää havaittiin Mynälahden sisäosassa Kärmäläisessä sekä Örön ja Jurmon välisellä ulkosaaristoalueella Trunsössä. Tällä viikolla sinilevää havaittiin kahdeksalla vakiohavaintopaikalla. Alkuviikon satelliittikuvien perusteella sinilevää oli pintaveteen kertyneenä laajoilla alueilla eteläisellä Saaristomerellä. Myös Rotarien havaintopaikoilta on havaittu sinilevää vähäisiä määriä. Myös kansalaishavaintoja vähäisistä ja runsaista sinileväesiintymistä on tallennettu kuluneella viikolla useita Järvi-meriwikiin ja vesi.fi-sivuston kautta niin järvien ja kuin merialueenkin osalta.
Pitkän ajan keskiarvoon verrattuna sinilevää esiintyy sisävesissä ajankohtaan nähden hieman tavanomaista vähemmän ja merialueilla hieman tavanomaista enemmän. Sääennusteen mukaan sää jatkuu lämpimänä myös ensi viikolla. Lämmin ja tyyni sää edesauttaa sinilevien runsastumista. Sinilevähavainnot ovat paikallisia, ja sinilevän esiintyminen voi vaihdella vesistön eri osissa. Veden uintikelpoisuus kannattaa aina tarkastaa paikan päällä ennen uimista.
Vähäinen määrä sinilevää ei pääsääntöisesti estä vedessä uimista tai veden käyttöä, kunhan noudattaa tarvittavaa huolellisuutta. Vettä ei tule niellä, ja uimisen jälkeen on suositeltavaa peseytyä iho-oireiden välttämiseksi. Jos sinilevää on vedessä runsaasti, ei vettä tule käyttää saunavetenä, syötävien kasvien kasteluun, eikä talousvetenä keittämisen jälkeenkään. Lapsia sekä lemmikkieläimiä kannattaa pitää silmällä, eikä päästää rantaveteen, sillä he saattavat juoda sinileväistä vettä.
Viikoittain päivittyvää sinilevätilannetta voi seurata Järvi-meriwikistä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikkojen lisäksi Järvimeriwikin karttakuvassa näkyvät myös Rotarien sinilevähavainnot vastaavalla alueella sekä kansalaisten tallentamat havainnot. Varsinais-Suomen ELY-keskus tiedottaa seurantakaudella oman alueensa sinilevätilanteen muutoksista tarvittaessa torstaisin.
Levähavainnoista ilmoittaminen
Vakiohavaintopaikkoja tarkkailevat siihen valitut henkilöt, mutta Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaanottaa sinilevähavaintoja myös muualta Lounais-Suomesta. Havainnot voi ilmoittaa numeroon p. 0295 022 034. Sinilevähavaintoja voi merkitä myös omatoimisesti Järvi-meriwikiin mobiililaitteen Havaintolähetti-sovelluksella. Poikkeuksellisista tai erittäin runsaista sinilevähavainnoista on mahdollisuus lähettää näyte analysoitavaksi Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Ennen levänäytteen toimittamista tulee olla yhteydessä ELY-keskukseen (p. 0295 022 034).
Linkkejä:
Lisätietoja:
Harjoittelija Noora Soininen p. 0295 022 034
Ryhmäpäällikkö Sanna Kipinä p. 0295 022 879
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Vuoden 2025 Viisikanta-rakennussuojelupalkinnot jaetaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kohteille18.9.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Viisikanta-rakennussuojelupalkinnot jaetaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vuoden 2025 kohteille torstaina 18.9.2025 Oulussa ELY-keskuksen tiloissa järjestettävässä tilaisuudessa.
Valkoposkihanhien syysmuutto alkamassa17.9.2025 13:29:07 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien syysmuutto on alkanut Suomessa parinkymmenen viime vuoden aikana 8.-27. syyskuuta, keskimäärin 18. syyskuuta. Lämpimästä ja vastatuulisesta säästä johtuen tänä syksynä ei olla vielä havaittu yhtään kaukomuuttajaa. ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat jälleen valkoposkihanhien syysmuuton etenemistä Suomessa.
Maanteiden kunnossapito vaatii valintoja – liikennöitävyys varmistetaan kaikilla teillä (Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa)15.9.2025 12:05:23 EEST | Tiedote
Maanteiden hoito ja niiden kunto kiinnostaa jokaista suomalaista, asui hän sitten taajamassa tai haja-asutusalueella. Maantieverkon korjausvelka on kasvanut 2,5 miljardiin, vaikka parina viime vuonna tilanteeseen on saatukin lisärahoituksella hieman helpotusta.
INFRA-hankkeiden haku syksyllä 2025 (Lappi)15.9.2025 11:11:07 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus avaa elinkeinolähtöisten infrahankkeiden haun Lapissa. Hankkeiden hakuaika on 15.9.–31.10.2025. Sähköinen haku tapahtuu EURA 2021 -järjestelmän kautta.
Petoaita vastaa tavallista aitaa, jos sähkövirta pääsee karkuteille5.9.2025 09:57:29 EEST | Tiedote
Tärkeä osa petovahinkojen torjuntaa on petoaitojen oikea-aikainen huolto laidunkauden aikana. Suurin uhka petoaidan toimivuudelle on sen alla kasvava kasvillisuus. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta on havainnoitu jonkin verran kiireellistä niittämistä kaipaavia petoaitojen alusia. Aitalankoihin osuessaan kasvillisuus johtaa sähkövirtaa maahan ja jännite langassa laskee, eikä enää riitä karkottamaan saalista etsivää petoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme