Taloudellinen mielenrauha: yli puolet suomalaisista huolehtii rahojen riittävyydestä kuukausittain

Taloushuolet koskettavat yhä monia suomalaisia, selviää Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha 2025 -tutkimuksesta. Rahojen riittävyydestä ollaan kuitenkin hieman harvemmin huolissaan kuin aiempina vuosina. Päivittäin raha-asioista on nyt huolissaan 15 prosenttia suomalaisista, kun vuonna 2024 vastaava luku oli 17 prosenttia. Vähintään kuukausittain rahojen riittävyydestä kantaa huolta 57 prosenttia.  

Toisaalta on niitäkin, joita rahojen riittävyys ei huoleta. Suomalaisista noin viidesosa eli 18 prosenttia ei murehdi rahojen riittävyydestä lainkaan tai vain harvoin. Nuorten keskuudessa rahahuoli on edelleen suurta ja naiset ovat edelleen miehiä huolestuneempia rahojensa riittävyydestä.  

Suomalaisten huoli rahojen riittävyydestä kaikkeen tarvittavaan on edelleen huomattavasti yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Tanskassa rahojensa riittävyydestä vähintään kuukausittain murehti 38 prosenttia, Ruotsissa 39 prosenttia ja Norjassa 31 prosenttia kansalaisista.  

”Suomalaisilla on takanaan tiukat talousvuodet, joiden aikana monessa kotitaloudessa on jouduttu sopeuttamaan kulutusta viime vuosien nopeasti kasvaneen inflaation ja korkomenojen vuoksi. Hintojen nousun vaikutukset tuntuvat suomalaisten lompakoissa pitkään, vaikka kovin inflaatiopiikki on jo ohi”, sanoo Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto.  

Pahin on jo ohi – rahat riittävät aiempaa paremmin  

Suomalaisten taloudellinen mielenrauha on ollut kautta tutkimushistorian Pohjoismaiden heikoin. Vuonna 2025 kuitenkin käänne parempaan päin tapahtui, ja suomalaisten taloudellisen mielenrauhan indeksi kasvoi kymmenyksellä edellisvuodesta ja sai arvosanan 6,0. Tämä voi olla hyvä merkki kasvavasta luottamuksesta omaan talouteen.  

”Monen suomalaisen kokemus rahojen riittävyydestä on kääntynyt jo nyt parempaan. Keväällä päätetyt palkankorotukset yhdessä maltillisen inflaation kanssa johtavat vahvistuvaan ostovoimaan – rahat siis riittävät nyt jo monella aiempaa paremmin. Asuntovelallisilla korontarkistukset näkyvät joko pienempinä velanhoitokustannuksina tai lyhentyvänä takaisinmaksuaikana”, Kivipelto sanoo.  

Korkea työttömyys ja työttömyyden pelko kuitenkin heikentävät yhä monen luottoa omaan talouteen. Valoa kuitenkin on nähtävissä tunnelin päässä, Kivipelto ennustaa.  

”Odotamme työmarkkinatilanteen kääntyvän vähitellen kohti parempaa tämän ja etenkin ensi vuoden aikana. Kaiken kaikkiaan, monen vaikean talousvuoden jälkeen suomalaisilla kotitalouksilla on luvassa parempia aikoja.” 

Korkojen laskiessa ja reaaliansioiden noustessa on hyvä aika suunnitella omaa talouttaan uudelleen.  

”Nyt kun suomalaisille jää aiempaa enemmän rahaa käteen, on oikea aika luoda itselleen uusia hyviä tapoja, joilla rakentaa taloudellista mielenrauhaa. Monen myrskyisän talousvuoden jälkeen etenkin asuntovelkaisen voi olla järkevää päivittää budjetti ja tarkistaa, olisiko osa kuukausituloista mahdollista siirtää säästöihin ja sijoituksiin”, sanoo Danske Bankin henkilöasiakkaiden laina- ja sijoituspalveluista vastaava johtaja Ville Orava. 

Taloudellinen mielenrauha 2025  

Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksessa selvitetään vuosittain taloudellisen luottamuksen ja mielenrauhan tilaa ja kehitystä suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten keskuudessa. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet kansalaiset kussakin maassa iän, sukupuolen ja alueen mukaan edustavilla otoksilla. Otoskoko Suomen osalta on 3034, jolloin keskimääräinen virhemarginaali kokonaistasolla on noin ±1,6 %-yksikköä (95 %:n luottamustasolla). Ruotsin, Norjan ja Tanskan osalta otoskoko on kussakin maassa noin 1000 haastattelua, jolloin virhemarginaali on kokonaistasolla keskimäärin noin ±2,8 %-yksikköä (95 %:n luottamustasolla). YouGov on toteuttanut tämän kuluttajakyselyn Danske Bankin toimeksiannosta.