OAJ:n kysely: Opettajia ei kouluteta riittävästi digiosaamiseen

Yli kahdeksan kymmenestä opetusalan ammattilaisesta on saanut viimeisen viiden vuoden aikana täydennyskoulutusta digiosaamiseen alle päivän vuodessa, paljastaa OAJ:n jäsenkysely. Joka viides vastaaja ei ole saanut tätä koulutusta lainkaan.

– Koulut ja oppilaitokset ovat digitalisoituneet muun yhteiskunnan mukana vauhdilla, mutta opettajien digiosaamiseen ja -pedagogiikkaan liittyvä täydennyskoulutus laahaa auttamattomasti jäljessä. Työnantaja tarjoaa opettajille uskomattoman vähän täydennyskoulutusta, OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo sanoo.

Heikoin tilanne oli varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa sekä musiikkioppilaitoksissa.  Laajempaa täydennyskoulutusta, eli enemmän kuin 10 päivää viiden vuoden aikana, on saanut alle viisi prosenttia vastaajista.

Digitalisaatio on lisännyt työkuormaa

Noin 70 prosenttia vastaajista arvioi digiosaamisensa kuitenkin hyväksi suhteessa opetuksen tavoitteisiin. Opettajien digivalmiudet ja osaaminen ovat kehittyneet, mutta hajonta on suurta. Vahvinta on tekninen osaaminen. Digitalisaation pedagoginen hyödyntäminen ja tekoälyyn liittyvä osaaminen on heikompaa.

Enemmistö vastaajista, noin 60 %, koki digitalisaation kasvattaneen työn kuormittavuutta ja työhön kulunutta aikaa. Näin siitäkin huolimatta, että työn tehokkuuden nähtiin vastaavasti lisääntyneen.

– Digitalisaatio ei automaattisesti tuo kevennystä opettajien työkuormaan, vaikka siihen liitetään usein lupaus työn helpottumisesta. Jotta välineillä voitaisiin aidosti helpottaa työtä, työntekijät pitäisi ottaa mukaan niiden valintaan ja käytön suunnitteluun, Salo huomauttaa.

– Tärkeää olisi sekin, että kaikilla opettajilla olisi omat työkoneet. Kyselyn mukaan näin ei vieläkään ole. On vaikeaa kuvitella mitään muuta tietotyön ammattia, jossa työnantaja ei tarjoaisi työhön tarvittavia välineitä, toteaa Salo.

Digivälineiden nähdään vaikuttavan keskittymiseen

Kyselyyn vastanneiden näkemykset digitalisaation vaikutuksista lapsiin ja nuoriin vaihtelivat. Viidennes vastaajista arvioi digivälineiden parantaneen oppimistuloksia, ja samansuuruinen joukko arvioi niiden heikentäneen tuloksia.

Digivälineiden lisääntyneen käytön arvioitiin selvästi heikentävän oppijoiden keskittymiskykyä ja pitkäjänteistä opiskelua. Näin arvioi lähes 70 % vastaajista. Omien digilaitteiden käytön rajoittamista pidettiinkin vastaajien keskuudessa valtaosin kannatettavana.

Lisäksi kahdeksan kymmenestä perusopetuksen opettajasta arvioi, ettei heidän antamaansa opetusta voisi toteuttaa laadukkaasti ja opetussuunnitelmien mukaisesti etäyhteyksin.

– Tämä opettajien arvio on ehdottomasti otettava huomioon etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen mahdollisuuksia ja rajoitteita pohdittaessa, toteaa Salo.

Näin selvitimme:

• OAJ:n jäsenkysely oli avoinna 22.4.–9.5.2025.
• Kysely lähetettiin OAJ:n vastaajapaneelin kautta yhteensä 1989 panelistille. Vastausprosentti oli 49 %.
• Kyselyyn vastasi yhteensä 1089 opettajaa, rehtoria ja päiväkodinjohtajaa kaikilta koulutusasteilta.
• Lisäksi vastauksia pyydettiin FSL:n jäseniltä (1000 jäsentä, vastausprosentti oli 11 %).
• OAJ on toteuttanut vastaavan kyselyn vuosina 2019 ja 2015.