Etla: EU:n puolustusteollisuuden keskittäminen ja yhteishankinnat voivat olla haitallisia alan pienemmille toimijoille, kuten suomalaisyrityksille
Euroopan unioni pyrkii vahvistamaan yhteistä puolustusta uuden SAFE-rahoitusvälineen avulla, mutta sen taloudelliset hyödyt jakautuvat epätasaisesti eri jäsenmaiden kesken. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan EU:n puolustusteollisuuden tuotannon keskittämisen riskinä on, että pienempien puolustusalan yritysten tuotanto voi jopa supistua. Alan suuret toimijat pystyvät nopeasti kasvattamaan tuotantoaan, mikä vahvistaa niiden asemaa yhteishankinnoissa. Suomessa valtaosa puolustusalan yrityksistä on kuitenkin pieniä tai keskisuuria.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 sai monet EU-maat lisäämään puolustusmenojaan, mutta useimmat ovat silti yhä kaukana Naton puolustusmenotavoitteista. EU:n mahdollisuudet edistää jäsenmaiden varustautumista ovat rajalliset, sillä puolustuspolitiikka kuuluu jäsenmaissa kansalliselle tasolle.
EU-maiden oma puolustusteollisuus ei ole kyennyt vastaamaan kasvaneeseen kysyntään riittävän nopeasti. Puolustusala Euroopassa on pirstaleinen ja koostuu monista pienistä, pääasiassa kotimarkkinoihin tukeutuvista yrityksistä. Keskittymistä ei ole tapahtunut, koska jäsenmaat ovat halunneet säilyttää ja tukea omaa puolustusteollisuuttaan paitsi suvereniteetin, myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Kotimainen tuotanto on keskeinen keino turvata puolustusmateriaalin saatavuus myös poikkeusoloissa.
Tänään julkaistussa Etla Muistiossa Tehokkuus vai kansallinen etu: EU:n puolustuksen talousdilemma (Etla Muistio 161) Etlan ennustepäällikkö VTT Päivi Puonti tarkastelee EU:n puolustusteollista perustaa sekä uutta SAFE-rahoitusvälinettä, jonka avulla unioni pyrkii tiivistämään jäsenmaidensa välistä puolustusyhteistyötä. SAFE-instrumentti tarjoaa jäsenmaille ehdollista lainarahoitusta yhteishankintoihin, joiden tarkoituksena on keskittää tuotantoa ja vahvistaa eurooppalaista puolustusteollisuutta. Kyseessä on paitsi puolustuksen myös EU:n teollisuuspolitiikan työkalu.
Puontin mukaan EU:n puolustusteollisuuden tuotannon keskittäminen toisi kiistatta tehokkuutta ja kustannushyötyjä, mutta samalla se uhkaisi pienempiä yrityksiä, joita Suomenkin puolustusteollisuus enimmäkseen edustaa. Tuotannon keskittäminen yksittäisiin suuriin jäsenmaihin ja yrityksiin ei ole eduksi myöskään kansallisen huoltovarmuuden turvaamisen näkökulmasta.
- Keskitetyt puolustushankinnat voivat EU:ssa alentaa kustannuksia, lisätä tehokkuutta ja edistää koko unionin teollista kapasiteettia. Samaan aikaan riskinä on, että pienempien maiden puolustusalan yritysten tuotanto voi jopa supistua. Suomalaisyritysten mahdollisuudet hyötyä yhteishankinnoista ovat kiinni siitä, pystyvätkö ne tuottamaan kysyttyjä tuotteita nopeasti ja kilpailukykyisesti. Uhkana on, että kovassa kisassa suurten eurooppalaisten toimijoiden asema vahvistuu ja pienten vastaavasti heikkenee, Puonti arvioi.
Korkean teknologian aloilla – kuten tekoälyssä ja elektronisessa sodankäynnissä – yhteishankinnat ovat selkeämmin perusteltuja, katsoo Puonti.
- Yksittäisen jäsenmaan tasolla taloudelliset ja teknologiset resurssit muodostuvat korkean teknologian aloilla liian rajallisiksi. Lisäksi EU:n sisämarkkinoiden kehittäminen puolustustarvikealalla voisi lisätä kilpailua ja parantaa myös suomalaisyritysten asemaa.
SAFE-lainat vain harvoille maille kilpailukykyisiä
Suomi suhtautuu eurooppalaista puolustusteollisuutta vahvistavaan SAFE-rahoitusvälineeseen myönteisesti, mutta pyrkii käyttämään sitä myös kotimaisiin hankintoihin. Hallituksen kanta onkin ristiriidassa SAFE-välineen alkuperäisen tavoitteen kanssa, eli hankintojen keskittämisen näkökulmasta, Etlan Puonti huomauttaa.
Laajemmin ottaen ristiriidassa ovatkin EU:n tehokkuustavoitteet ja jäsenmaiden omat pyrkimykset kriisiajan huoltovarmuuteen. Myös SAFE-lainoituksen edullisuus on kyseenalainen, sillä vain harvat jäsenmaat hyötyvät välineen lainakustannuksista.
- SAFE-välineen tarjoama rahoitus on tällä hetkellä edullinen ratkaisu vain kolmelle jäsenmaalle eli Italialle, Ranskalle ja Espanjalle. Monille muille maille, kuten Suomelle, vastaavat hankkeet olisivat edullisempia toteuttaa kansallisella rahoituksella, Puonti toteaa.
SAFE-välineen käyttö voi Puontin mukaan olla kuitenkin Suomellekin houkutteleva vaihtoehto muista syistä, sillä SAFEn kautta otettua velkaa ei huomioida EU:n finanssipolitiikan sääntöjen rajoituksissa, vaikka se tilastoidaankin kansalliseksi velaksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi PuontiEnnustepäällikkö, ETLA
Puh:050 534 3536paivi.puonti@etla.fiKuvat

Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotuksia laajennettava ja porrastettava Suomessa vietetyn ajan perusteella18.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ehdottaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotusten laajentamista myös keskituloisille maahan muuttaville asiantuntijoille. Samalla verohelpotukset tulisi porrastaa Suomessa vietetyn ajan perusteella siten, että veroprosentti kasvaa oleskelun pidentyessä. Suomen kannattaisi kehittää kansainvälisille osaajille suunnattua verohuojennusmallia esimerkiksi Hollannin mukaisesti, missä veroetuus voi olla määrätyn ajan jopa 30 prosenttia bruttopalkasta. Tänään julkaistun Etla Muistion mukaan korkeasti koulutettujen maahanmuutto lisää tutkitusti yritysten suorituskykyä, tuottavuutta ja innovaatioita.
Yhdysvaltojen tullit ja Kiinan Made in China -politiikka vaikeuttavat vientivetoista teollisuuspolitiikkaa – Suomen sulkeutuminen ei ole ratkaisu12.11.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Maailmantalouden muutokset haastavat Suomea jatkossa useasta suunnasta. Erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan harjoittama kauppa- ja teollisuuspolitiikka vaikeuttaa Suomen ja koko EU:n vientivetoista politiikkaa. Rajojen sulkeminen ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan muutosten edessäkin Suomi tarvitsee vientiä ja tuontia. Suomen lisäksi monet muutkin maat etsivät ratkaisuja kansallisilla teollisuuspoliittisilla strategioilla, joissa on sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan keskeistä on hajauttaa kriittisiä arvoketjuja ja säilyttää Suomen avoimuus.
Etla: Pääomasijoittajilla ylivoimaisesti positiivisin vaikutus yritysten pidemmän aikavälin kasvuun – sote-ala kovimpien kasvualojen kärjessä10.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Työllisyyden ja tuottavuuden kasvu Suomessa keskittyy erityisesti pääomasijoittajien omistamiin yrityksiin, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Pääomasijoittajilla on muihin omistajaryhmiin verrattuna niin henkilötyövuosina kuin kasvuprosentteina massiivinen vaikutus kohdeyritystensä pitkäaikaiseen kasvuun. Myös ulkomaalaisomistus edistää kasvukehitystä, mutta pääomasijoitteisuutta maltillisemmin. Kotimaisuudella ei havaittu vaikutusta työllisyyden tai tuottavuuden kasvuun. Kasvukärjessä on sote-ala.
Muistutuskutsu medialle: Millaiset yritykset Suomessa kasvavat?7.11.2025 09:55:00 EET | Kutsu
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt yritysten rahoitusedellytyksiä ja kasvun mahdollisuuksia Suomessa yhdessä Työn ja talouden tutkimus Laboren kanssa. Kaksivuotinen tutkimushanke on Arvopaperimarkkinoiden edistämissäätiön rahoittama. Keväällä 2025 julkaistuissa ensimmäisissä tuloksissa jo havaittiin, että suomalaisyritysten kasvun esteet eivät niinkään ole rahoituksen saannissa kuin yritysten omissa kasvuhaluissa.
"Voidaan puhua jo telakkateollisuuden renessanssista” - merkittävä osa Suomen kasvusta tulee nyt teollisuudesta ja rakentamisesta5.11.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Teollisuus ja rakentaminen muodostavat merkittävän osan koko talouden kasvusta tulevina vuosina, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tuoreessa toimialakohtaisessa ennusteessaan. Laiva- ja jäänmurtajatilausten myötä voidaan puhua jo telakkateollisuuden renessanssista. Rakentaminen jatkaa niin ikään kasvuaan, vaikka palautuminen aiemmalle tasolle onkin hidasta. Hotelli- ja ravintola-ala, ja palvelualat kokonaisuudessaan, yskivät vielä tämän vuoden, mutta kääntyvät varovaiseen kasvuun ensi vuonna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme