Kesä- ja heinäkuun 2025 vesitilannekatsaus: Viileä kesäkuu, heinäkuussa sateita ja hellettä (Pohjalaismaakunnat)

Jaa

Alkukesän viileän sään ja maltillisten sateiden vuoksi vesitilanne oli rauhallinen. Monin paikoin virtaamat ja vedenkorkeudet olivat alle keskimääräisen tason. Heinäkuun alun runsaat sateet nostivat virtaamia hetkellisesti. Heinäkuun puolivälissä alkanut hellejakso ei ole juurikaan huonontanut veden laatua, mutta sinilevää on esiintynyt jonkin verran. Pohjavesitilanne on ajankohtaan nähden melko tavanomaisella tasolla.

Sininen taivas, sinistä vettä. Etualalla heinänkorsia.
Arkistokuva Hirvijärveltä.

Sateiden seurauksena virtaamat nousivat hetkellisesti korkeiksi

Kesäkuussa pohjalaismaakuntien vesistöjen virtaamat pysyttelivät vielä pääosin keskimääräistä pienempinä. Lapuanjoella Kepon mittausasemalla virtaama nousi kesäkuun alussa hieman keskimääräistä suuremmaksi ollen noin 28 m3/s ja Kyrönjoen mittausasemalla Skatilassa noin 42 m3/s. Rannikon pienten jokien virtaama oli kesäkuussa pääosin keskimääräisen tasolla.

Säännöstellyillä järvillä myös vedenkorkeudet olivat kesäkuussa hieman keskimääräistä alempana. Säännöstelemättömillä järvillä vedenkorkeus oli keskimääräistä alempana, esimerkiksi Lestijärvellä noin 20 cm alempana.

Heinäkuun alussa satoi runsaasti, mikä nosti virtaamia ja vedenkorkeuksia melkein kaikissa pohjalaismaakuntien vesistöissä äkillisesti aiheuttaen osittain pienen kesätulvan. Muutamilla alueilla vesi nousi pelloille, mutta suuremmilta tulvavahingoilta säästyttiin. Kyrönjoella virtaama nousi vuorokaudessa 37 kuutiometristä sekunnissa 142 kuutiometriin sekunnissa. Lapuanjoella virtaama nousi kahdessa vaiheessa ensin noin 10 kuutiometristä sekunnissa 96 kuutiometriin sekunnissa ja siitä pienen laskun jälkeen 101 kuutiometriin sekunnissa. Rannikon pienten jokien virtaamat nousivat maltillisemmin lukuun ottamatta Lapväärtinjokea, jossa virtaama lisääntyi kahdessa vuorokaudessa noin 34 m3/s.

Myös järvien pinnat nousivat ja muutamilla säännöstelyillä järvillä vedenpinta nousi yli kesäsäännöstelyrajan, kuitenkin lupaehtojen rajoissa. Sateiden seurauksena Lestijärven pinta nousi jonkin verran jääden kuitenkin keskimääräisen tason alapuolelle. Perhonjoen vesistöalueella Patanan ja Venetjoen tekojärvien vedenpinnat nousivat hieman kesäsäännöstelyrajan yläpuolelle, Vissaveden tekojärven vedenpinta jäi hieman sen alle. Ähtävänjoen vesistöalueella Alajärven vedenpinnan korkeus pysyi säännöstelyrajan alapuolella, Lappajärvellä ja Evijärvellä vedenpinnat nousivat tavoitevyöhykkeiden yli. Lapuanjoen vesistöalueella Kuortaneenjärven vedenpinta nousi noin 30 cm tavoitevyöhykkeen yläpuolelle ja Nurmonjoen latvajärvillä kesäsäännöstelyrajat rikkoutuivat Jääskänjärveä lukuun ottamatta. Muut Lapuanjoen vesistöalueen järvet pysyivät säännöstelyrajojen sisäpuolella. Myös Kyrönjoen vesistöalueella sateet nostivat virtaamia, mutta järvien vedenpinnan korkeudet pysyivät säännöstelyrajojen sisällä.

Viileä alkukesä hillitsi sinilevätilannetta

Kesäkuu oli hieman keskimääräistä viileämpi ja järvien vedet pysyivät viileinä koko kuukauden ajan. Lappajärvessä lämpötila kohosi alkukuun 12 asteesta loppukuun alle 17 asteeseen. Pienemmät järvet lämpenivät hieman nopeammin. Jokivesissä happamuustilanne vastasi tyypillisiä kesän olosuhteita pH-arvon vaihdellessa pääosin 6–7 välillä. Myös ravinnepitoisuudet olivat ajankohtaan nähden varsin tyypillisellä tasolla.

Heinäkuussa pitkän hellejakson seurauksena pintavedet lämpenivät ja kuun viimeisinä päivinä Lappajärvestä mitattiin jo yli 25 asteen lämpötiloja. Myös jokien lämpötilat kohosivat voimakkaasti kuun puolivälin jälkeen. Lämpötilan noustessa hapen määrä vedessä vähenee ja samaan aikaan kulutus kiihtyy, mikä voi aiheuttaa stressiä kaloille ja muulle vesieliöstölle.

Viileä sää piti alkukesän sinilevätilanteen maltillisena. Heinäkuun alun jälkeen lämmin ja tyyni sää lisäsi sinilevien esiintymistä sekä sisävesillä että rannikko- ja merialueilla. Sinileväkukintoja havaittiin mm. Ähtärinjärvellä ja Purmojärvellä sekä Perämerellä Tankarin havaintopaikalla. Tilanne on pysynyt keskikesälle tyypillisenä, mutta voi muuttua nopeasti sääolosuhteiden jatkuessa suotuisina sinilevän kasvulle. Paikallisesti sinilevätilanteessa voi myös tapahtua nopeita muutoksia tuulen suunnan vaihtuessa.

Pohjavedenpinnat laskusuunnassa

Pohjavedenpinnat olivat kesän aikana tyypillisesti laskusuunnassa. Heinäkuun alkupuolen sadejaksot nostivat hetkellisesti pohjavedenpintoja, mutta tämän jälkeen pinnat kääntyivät taas laskuun. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla pohjavedenpinnat ovat pääosin hieman keskiarvoja alemmalla tasolla, paitsi Karijoen asemalla, jossa pinnat ovat hieman keskiarvoja korkeammalla. Pohjaveden pinta laskee kesäisin, kun lämpötila kasvaa ja haihdunta on suurempaa. Pohjavesivarannot voivat hetkellisesti täyttyä pidempien sadejaksojen aikana, mutta ajoittaisten sadekuurojen vedet menevät suurimmaksi osaksi suoraan kasvien hyödynnettäväksi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:

Vesitalousasiantuntija Marko Aalto, puh. 0295 027 971 (säännöstely ja virtaamat)
Ylitarkastaja Pia Vesisenaho, puh. 0295 027 042 (vedenlaatu)
Ylitarkastaja Krister Dalhem, puh. 0295 027 671 (pohjavedet)

sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Linkit

Tietoa julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500
http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

NTM-centralen i Södra Österbotten fortsätter att inventera naturtyper enligt naturvårdslagen sommaren 2025 (landskapen i Österbotten)7.8.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande

Under sommaren 2025 fortsätter NTM-centralen i Södra Österbotten att inventera naturtyper i enlighet med den nya naturvårdslagen (09/2023) i sitt verksamhetsområde som en del av de nationella inventeringarna. Inventeringarna koncentreras till sandstränder vid Östersjön och sjöar, öppna och trädbevuxna dyner samt skogsklädda naturtyper såsom svämskogar i inlandet och ädellövskogar. NTM-centralen informerar markägarna om naturtyper som förekommer på deras marker.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus jatkaa luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien inventointeja kesällä 2025 (Pohjalaismaakunnat)7.8.2025 10:00:00 EEST | Tiedote

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus jatkaa kesällä 2025 luonnonsuojelulain (09/2023) mukaisten luontotyyppien inventointeja toiminta-alueellaan osana valtakunnallisia inventointeja. Inventoinnit keskittyvät Itämeren ja sisävesien hiekkarantoihin, avoimiin ja metsäisiin dyyneihin sekä metsäisiin luontotyyppeihin kuten sisämaan tulvametsiin ja jalopuumetsiköihin. ELY-keskus tiedottaa maanomistajia heidän maillaan sijaitsevien luontotyyppien esiintymisestä.

Totalt 12 sökande till tjänsten som överdirektör för livskraftscentralen i Södra Österbotten4.8.2025 14:30:00 EEST | Pressmeddelande

Arbets- och näringsministeriet söker överdirektörer för tio regionala livskraftscentraler som inleder sin verksamhet den 1 januari 2026. Tjänsterna som överdirektörer är gemensamma för envar livskraftscentral, och de tillsätts den 1 januari 2026 för en viss tid, dock för högst fem år i sänder. Tjänstestället för tjänsten som överdirektör för livskraftscentralen i Södra Österbotten är Seinäjoki.

Algläget i de österbottniska landskapen har lugnat sig31.7.2025 16:00:26 EEST | Pressmeddelande

Under vecka 31 har algläget speciellt i insjövattnen blivit lugnare i de österbottniska landskapen. Alguppföljningen på NTM-centralen i Södra Österbottens område genomförs med hjälp av sakkunniga på permanenta uppföljningsplatser runtom Södra Österbotten, Österbotten och Mellersta Österbotten. Som stöd vid uppföljningen används dessutom bland annat tjänsten vatten.fi, där medborgarna kan meddela sina observationer om blågröna alger. Observationerna i vatten.fi kontrolleras inte av sakkunniga.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye