Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus jatkaa luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien inventointeja kesällä 2025 (Pohjalaismaakunnat)

Vuonna 2023 uudistettuun luonnonsuojelulakiin lisättiin uutena luontotyyppien suojelukeinona heikentämiskielto suoraan lain nojalla. Näitä tiukasti suojeltuja luontotyyppejä on kaksi: serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot sekä rannikon avoimet dyynit. Nämä ovat Suomessa luontaisesti harvinaisia, pienialaisia ja ihmisen toimien vuoksi uhanalaistuneita luontotyyppejä. Luonnonsuojelulain uudistuksen yhteydessä suojeltujen luontotyyppien joukkoon on lisätty mm. sisämaan tulvametsät ja harjumetsien valorinteet.

Rannikon avoimet dyynit ovat luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittama tiukasti suojeltu luontotyyppi, ja luontotyypin hävittäminen ja heikentäminen on täten kiellettyä suoraan luonnonsuojelulain nojalla. Rannikon avoimet dyynit ovat Itämeren rannikolla tai saaristossa olevia, tuulen kulutus- ja kasaustyön tuloksena hiekasta muodostuneita dyynejä ja niiden painanteisiin syntyneitä kosteikkoja.

ELY-keskukset jatkavat luonnonsuojelulain 64 §:n mukaan rajauspäätöksellä suojeltavia luontotyyppien kartoituksia. Näihin luontotyyppeihin lukeutuvat esimerkiksi hiekkarannat, rannikon metsäiset dyynit, sekä metsäiset luontotyypit, kuten sisämaan tulvametsät. Hiekkarannalla tarkoitetaan aluetta, joka on meren, järven tai joen ranta, jota ei ole toimenpiteillä merkittävästi muutettu, ja jonka maa-aines on pääosin hiekkaa tai hietaa, ja kasvillisuus sulkeutumatonta. Rannikon metsäisellä dyynillä tarkoitetaan aluetta, joka on merenrannikon tai saariston avoimeen dyynisarjaan yhteydessä oleva dyynimuodostuma, jossa hiekan kasaantumista ei enää tapahdu ja jossa puuston latvuspeittävyys on enintään 50 prosenttia. Sisämaan tulvametsillä tarkoitetaan vesistöjen rantametsiä, jotka ajoittain tulvivat ja ajoittain kuivuvat. Jalopuumetsiköillä tarkoitetaan alueita, joilla kasvaa luontaisesti syntyneitä runkomaisia jalopuita vähintään 20 kappaletta hehtaarilla.

Inventoinnit luonnonsuojelulain luontotyypeistä tehdään maastokäyntien avulla. Inventointien tavoitteena on varmistaa alueellisesti tärkeiden luontotyyppiesiintymien säilyminen sekä laadukas ja hyvin kytkeytynyt luontotyyppiverkosto. Inventointeja suunnitellessa huomioidaan myös luontotyyppiesiintymiä uhkaavat maankäyttöpaineet, sekä luonnonhoitoa vaativien luontotyyppien hoidon järjestämisen mahdollisuudet. Maankäyttöpaineet, joiden voidaan katsoa heikentävän kyseisten luontotyyppien ominaispiirteitä ovat esimerkiksi rakentaminen, maanpinnan muokkaaminen tai maastoajo.

Inventoinnit alkavat heinäkuussa, ja ELY-keskukset tiedottavat kaikille maanomistajille heidän maillaan tehtävistä inventoinneista etukäteen, ja maanomistajilla on myös mahdollisuus osallistua inventointiin maastossa.

Vuoden 2024 inventoinneissa keskityttiin Itämeren hiekkarantoihin, avoimiin ja metsäisiin dyyneihin sekä metsäisistä luontotyypeistä tervaleppämetsiin ja tulvametsiin. Metsäisiä kohteita inventointiin 25 kappaletta, joista 4 kpl oli tulvametsäkohteita ja 21 kpl tervaleppämetsäkohteita. Näiden pinta-ala oli yhteensä noin 108 hehtaaria. Rannikon hiekkaranta- ja dyynikohteita inventoitiin 29 kappaletta, joista kaikilla oli hiekkaranta ja suurimmalla osalla myös rannikon avoimia dyynejä. Noin puolella kohteilla esiintyi myös metsäisiä dyynejä. Kohteiden pinta-ala oli yhteensä noin 128 hehtaaria.