Opiskelijoiden asumisen tuki muuttui – mitä ottaa huomioon kimppakämpän vuokrasopimuksessa?
Opiskelijat eivät enää 1.8.2025 jälkeen saa yleistä asumistukea, vaan jatkossa he voivat saada opintotuen asumislisää. Muutos on herättänyt kysymyksiä erityisesti kimppakämpissä asuvien opiskelijoiden vuokrasopimuksista. Suomen Vuokranantajat ry:n juristi Saara Penttilä kertoo, millainen vuokrasopimus toimii parhaiten.
Asumislisä on henkilökohtainen tuki
Yleinen asumistuki myönnetään ruokakuntakohtaisesti. Tämä tarkoittaa, että tuen määrää arvioitaessa otetaan huomioon kaikkien samassa taloudessa asuvien tulot. Koska yhteisen vuokrasopimuksen tehneet kämppäkaverit on perinteisesti katsottu samaan ruokakuntaan kuuluviksi, yhden kämppiksen isommat tulot voivat pienentää kaikkien yhdessä saaman tuen määrää. Tämän vuoksi monet kimppakämppään muuttavat opiskelijat ovat aiemmin toivoneet kokonaan erillisiä vuokrasopimuksia tai päävuokra- ja alivuokrasopimuksia suuremman asumistuen saamiseksi.
Opintotuen asumislisä on kuitenkin henkilökohtainen, eivätkä sen määrään vaikuta muiden samassa taloudessa asuvien tulot. Jokaisen opiskelijan tulee hakea asumislisää erikseen. Asumislisän saamisen kannalta merkitystä ei siten enää ole sillä onko opiskelijakämppiksillä yhteinen vai erilliset vuokrasopimukset. Olennaista on, että kukin pystyy esittämään Kelalle selvityksen omien asumiskulujensa määrästä.
”Yhteisessä sopimuksessa asumismenot jaetaan yleensä tasan pääluvun mukaan, ellei muuta ole sovittu esimerkiksi eri kokoisten huoneiden vuoksi. Eri suuruisten asumismenojen ja niiden perusteen tulisi käydä selkeästi ilmi vuokrasopimuksesta”, Penttilä kertoo.
Kela tiedotti aiemmin asumislisähakemusten käsittelyn olevan ruuhkautunut, ja kestävän siksi hieman normaalia pidempään. Vuokrasopimusta tehdessä kannattaa siten varautua pieneen viiveeseen tukipäätösten osalta.
Yhteinen vuokrasopimus helpoin vaihtoehto
Vuokrattaessa kimppakämppää vaihtoehtona on tehdä yksi yhteinen vuokrasopimus, kaikille erilliset sopimukset tai hyödyntää ns. päävuokra-alivuokramallia, jossa yksi kämppiksistä tekee päävuokrasopimuksen vuokranantajan kanssa ja asukkaat tekevät keskenään alivuokrasopimukset.
”Jatkossa yksi yhteinen vuokrasopimus on helpoin vaihtoehto kaikille osapuolille. Tällöin kuitenkin pitää muistaa, että vuokrasopimuksen muuttaminen tai päättäminen edellyttää kaikkien sopimusosapuolten yhteisymmärrystä, eikä yksi kämppiksistä voi esimerkiksi irtisanoa sopimusta vain omalta osaltaan”, Penttilä neuvoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Saara PenttiläJuristi, Suomen Vuokranantajat ry
Puh:+358 50 5266 171saara.penttila@vuokranantajat.fiSuomen Vuokranantajat ry on valtakunnallinen vuokranantajien edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Teemme vuokraustoiminnasta palkitsevampaa, turvallisempaa ja helpompaa. Jäsenenämme on noin 34 000 vuokranantajaa. Järjestö edustaa Suomen yksityisiä vuokranantajia, jotka vuokraavat yhteensä noin 40 prosenttia kaikista vuokra-asunnoista. Yksityisiä vuokranantajia on Suomessa noin 360 000 ja yksittäinen vuokranantaja omistaa keskimäärin 1-3 asuntoa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Vuokranantajat ry
Hyvä vuokranantaja 2025 -palkinto Jesse Särsille22.11.2025 17:24:04 EET | Tiedote
Vuokralaiset VKL:n ja Suomen Vuokranantajien yhdessä jakama Hyvä vuokranantaja -palkinto meni tänä vuonna Littoisissa asuvalle Jesse Särsille, joka vuokraa asuntoja Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella. Palkinnolla halutaan nostaa esiin kasvollisia yksityisiä vuokranantajia ja kannustaa hyvään ja vastuulliseen vuokranantajuuteen.
Vakuutusvertailu: Vuokranantajille tarjolla edelleen laaja kattaus vakuutuksia22.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Vuokra-asuntoa suojaamassa on tavallisesti vuokralaisen oma kotivakuutus ja taloyhtiön kiinteistövakuutus. Markkinoilla on myös kattava valikoima vuokranantajan vakuutuksia täyttämään kotivakuutuksen ja kiinteistövakuutuksen aukkoja. Vakuutusten soveltuminen lyhytaikaiseen vuokraukseen voi kuitenkin vaihdella, selviää Suomen Vuokranantajien tuoreesta vakuutusvertailusta
Vuokrien lasku kiihtyy pääkaupunkiseudulla, ja nousuvauhti hidastuu muualla Suomessa16.10.2025 09:13:04 EEST | Tiedote
Tilastokeskus on julkaissut vuokratilastot vuoden 2025 kolmannelta neljännekseltä heinä-syyskuulta. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin vaivaiset 0,1 prosenttia vuoden takaisesta. Pääkaupunkiseudulla vuokrien lasku voimistuu (-0,5 %). Muualla Suomessa vuokrat nousivat enemmän (0,6 %), joskin nousuvauhti on hidastunut selkeästi. Vuokrakehityksen kärjessä jatkavat Rovaniemi ja Vaasa, sekä uutena kärkikolmikkoon nousi Seinäjoki, kommentoi Suomen Vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlsson.
Suomen Vuokranantajien barometri: Asuntosijoittajien ostoaikeet selvässä kasvussa, Tampere syrjäytetty kehitysnäkymien kärkipaikalta ensimmäistä kertaa8.10.2025 00:05:00 EEST | Tiedote
Asuntosijoittajien ostoaikeet ovat selvässä nousussa. Nyt jo reilu 28 prosenttia vastaajista kertoo aikovansa ostaa sijoitusasunnon. Samalla Rovaniemi on noussut kehitysnäkymien kärkeen, kun Tampere on pudonnut sijalle kolme, selviää Suomen Vuokranantajien tuoreesta Vuokranantaja-barometrista. Kyselyyn vastasi yli 2200 asuntosijoittajaa.
Hallitus esittää uutta pienriitamenettelyä - vuokrajärjestöt huolissaan häätökustannusten jakautumisesta25.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Hallitus on antanut esityksensä ns. pienriitamenettelystä eduskunnan käsiteltäväksi. Kyse olisi kokonaan uuden oikeudenkäyntimenettelyn säätämisestä vuokra- ja häätöasioihin. Esityksessä on monia kannatettavia seikkoja, jotka tähtäävät mm. häätömenettelyn nopeuttamiseen. Oikeudenkäyntikulujen osalta esitys vaatii kuitenkin toimia eduskunnalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme