Tampereen yliopisto

Väitös: Milanon järjestelmä tehostaa sylkirauhaskasvainten diagnostiikkaa ja hoitoa

Jaa

Sylkirauhaskasvainten diagnosointi on yksi patologian haastavimmista osa-alueista. Lääketieteen kandidaatti Henri Lagerstam selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka hyvin Milano-luokittelujärjestelmä eli The Milan System for Reporting Salivary Gland Cytopathology toimii sylkirauhasista otettujen ohutneulanäytteiden diagnostiikassa.

Henri Lagerstam.
Lääketieteen kandidaatti Henri Lagerstam arvioi väitöstutkimuksessaan, miten vuonna 2018 käyttöön otettu Milano-luokittelujärjestelmä toimii käytännön laboratoriotyöskentelyssä. Kuva: Karoliina Schneck

Sylkirauhaskasvaimet ovat melko harvinaisia, mutta esiintyessään haastavia sekä diagnostisesti että hoidollisesti. Harvinaisuutensa lisäksi kasvainten diagnosointia haastaa se, että kasvaintyyppejä on lukuisia ja niiden piirteissä on runsaasti päällekkäisyyttä. Kasvainten diagnostiikassa käytetään usein ultraääniohjattua ohutneulabiopsiaa, jolla saadaan sytologinen näyte eli solunäyte.

Lääketieteen kandidaatti Henri Lagerstam analysoi väitöstutkimuksessaan ohutneulabiopsioiden diagnostisia tuloksia. Hänen tavoitteenaan oli arvioida Milano-luokittelujärjestelmän toimivuutta käytännön laboratoriotyöskentelyssä. Vuonna 2018 käyttöön otettu Milano-järjestelmä eli The Milan System for Reporting Salivary Gland Cytopathology (MSRSGC) on ensimmäinen standardoitu järjestelmä sylkirauhasten sytologisten näytteiden diagnosointiin.

– Järjestelmän tavoitteena ei ole tarkka diagnoosi, vaan näytteiden jakaminen kategorioihin piirteidensä perusteella. Kategorisointi mahdollistaa riskien arvioinnin ja sen, että potilaat pääsevät oikeaan hoitoon oikeaan aikaan, Lagerstam kertoo.

Tutkimuksessaan Lagerstam keskittyi haastavimpiin AUS- ja SUMP-kategorioihin. AUS tarkoittaa merkitykseltään määrittelemätöntä atypiaa ja SUMP kasvainta, jonka pahanlaatuisuusaste on epävarma. Lagerstam tarkasteli myös, miten järjestelmän käyttöönotto on vaikuttanut toiseksi yleisimmän sylkirauhaskasvaimen eli Warthinin tuumorin diagnostiikkaan.

Lagerstamin tutkimus osoitti, että Milanon järjestelmä toimii hyvin sytopatologisessa diagnostiikassa ja sen diagnostinen tarkkuus on korkea. Prospektiivisten tutkimusten pahanlaatuisuuden riski vastasi Milano-järjestelmän viitearvoja. Warthinin tuumorin osalta havaittiin, että tiettyjen solupiirteiden vuoksi kasvaintyyppiä ylidiagnosoitiin AUS-kategoriaan. Fimlab Laboratorioiden aineistossa ilmeni kuitenkin vuosittaista vaihtelua, ja erityisesti Covid-19 pandemialla oli vaikutusta diagnostiikkaan.

Tutkimuksen perusteella standardoitu luokittelujärjestelmä parantaa sylkirauhassytologian yhdenmukaisuutta ja diagnostista tarkkuutta. Lisäksi MSRSGC tehostaa riskien arviointia ja vahvistaa patologien ja kliinikoiden välistä kommunikaatiota, mikä johtaa parempaan hoitoon.

– Kun tunnistetaan diagnostiset sudenkuopat, voidaan välttää turhia toimenpiteitä ja tarjota parempaa, kustannustehokkaampaa hoitoa. Esimerkiksi Warthinin tuumori voidaan jopa puolessa tapauksista hoitaa seurannalla, Lagerstam kertoo.

Henri Lagerstam on kotoisin Lohjalta. Hän on Tampereen yliopiston viidennen vuosikurssin lääketieteen opiskelija.

Väitöstilaisuus perjantaina 22. elokuuta

Lääketieteen kandidaatti Henri Lagerstamin patologian alaan kuuluva väitöskirja The Milan System for Reporting Salivary Gland Cytopathology: Indeterminate Categories and Meta-Analysis tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 22.8.2025 kello 12 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Sanna Salmi Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ivana Kholová Tampereen ja Itä-Suomen yliopistosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Henri Lagerstam.
Lääketieteen kandidaatti Henri Lagerstam arvioi väitöstutkimuksessaan, miten vuonna 2018 käyttöön otettu Milano-luokittelujärjestelmä toimii käytännön laboratoriotyöskentelyssä.
Kuva: Karoliina Schneck
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Tekoälyn vastuullinen käyttöönotto julkisissa palveluissa edellyttää vastavuoroisuutta ja uusia hallintamalleja14.8.2025 13:45:29 EEST | Tiedote

Tekoälystä on tullut keskeinen teknologinen voimavara julkisella sektorilla. HM, Emmi Heinisuo tarkastelee väitöskirjassaan tekoälyn vastuullista käyttöönottoa julkisissa palveluissa ja esittää vastavuoroisuuteen perustuvan lähestymistavan hallinnan uudistamiseen. Tutkimus pyrkii vastaamaan siihen, miten tekoälyä saadaan hyödynnettyä julkisissa palveluissa vastuullisesti eri toimijoiden yhteistyöllä.

Suomi ei nykyisellään pysty varautumaan ympäristökriisien epävarmuuteen13.8.2025 12:27:01 EEST | Tiedote

Tampereen yliopiston tutkimusryhmä on selvittänyt, miten julkiset organisaatiot Suomessa varautuvat ilmasto- ja ympäristökriiseihin. Vaikka niiden vaikea ennakoitavuus on tiedossa, väistämätöntä epävarmuutta ei kyetä omaksumaan osaksi valmiutta ja varautumista ylläpitävää suunnittelua ja käytännön toimintaa. Tutkijat korostavat, että resilienssin rakentaminen kroonistuvien kriisien varalle vaatii epävarmojen ja kauaskantoisten tulevaisuuden näkymien juurruttamista vakiintuneeseen poliittiseen ja hallinnolliseen suunnitteluun.

Väitös: Uudelleensynnyttäjien synnytyspelon hoito on sattumanvaraista – tutkimusperustainen tuki puuttuu12.8.2025 08:27:17 EEST | Tiedote

Synnytyspelko on yleistynyt Suomessa huolestuttavasti, mutta erityisesti uudelleensynnyttäjien pelko jää usein vaille asianmukaista hoitoa. Kätilö ja TtM Laura Sandströmin väitöstutkimus osoittaa, että tarjolla oleva hoito on vaihtelevaa eikä vastaa uudelleensynnyttäjien tarpeisiin. Sandström kehitti tutkimuksessaan uudelleensynnyttäjien ryhmämuotoisen synnytyspelkointervention, jossa synnytysvalmennus sekä vertaistuki olivat keskeisiä menetelmiä.

Joka viides masennuksen vuoksi eläkkeelle jäänyt ei käyttänyt mielialalääkkeitä6.8.2025 08:10:00 EEST | Tiedote

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää sairauden asianmukaista hoitoa, mutta 20 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi jääneistä ei käyttänyt lainkaan mielialalääkitystä. Tampereen yliopiston tutkimus tuo esiin puutteita mielenterveyshäiriöiden hoidossa ja korostaa kuntoutuksen merkitystä työelämään palaamisessa.

Viabundus-tietokanta esittelee Suomen keskiajan ja uuden ajan alun tieverkostoa24.7.2025 11:08:03 EEST | Tiedote

Suomen alueen keskiaikaiset ja varhaismodernit maantiet sekä teiden varsilla olevat etappipaikat on nyt julkaistu kaikille avoimella digitaalisella kartalla. Kolmivuotisessa Viabundus Suomi 1350–1650 -tutkimushankkeessa koottiin Suomen alueen liikennereittejä ja etappipaikkoja koskeva historiallinen paikkatieto yhtenäiseksi tietokannaksi, ja huhtikuussa 2025 tiedot julkaistiin osana eurooppalaista Viabundus-tietokantaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye