20-vuotisjuhlia viettävä Sarka-museo on koneharrastajien ja lapsiperheiden suosikkikohde

Loimaalla sijaitsevassa Sarka-museossa käy vuosittain noin 80 000 ihmistä. Näyttelyitä on useampia, joten jos haluaa nähdä kaiken, kannattaa retkeen varata muutama tunti. Tänä vuonna vierailulle on erityisen hyvä syy, sillä museo täyttää 20 vuotta. Museonjohtaja Lauri Viinikkala kertoo, että ajatus Sarka-museosta syntyi kuitenkin jo lähes sata vuotta sitten.

– Jo 1920-luvun lopulla Loimaalla alettiin kerätä maatalouskoneita talteen maatalouskonemuseon perustamiseksi. Idea kuitenkin hautautui sotien aikana.

1970-luvulla ryhdyttiin taas tuumasta toimeen, ja monien vaiheiden jälkeen museo perustettiin vuonna 2005.

– Aluksi oli idea paikallisesta museosta, sitten alueellisesta. Lopulta valtio lähti hankkeeseen mukaan ja museosta tehtiinkin valtakunnallinen. Valtion toiveesta idea maatalouskonemuseosta laajeni koko suomalaisen maatalouden historiaa käsitteleväksi kokonaisuudeksi.

Juhlavuoden ajan kaikki vuonna 2005 syntyneet pääsevät vierailemaan museossa maksutta. Lisäksi juhlavuoden aikana kerätään muistoja Sarka-museosta. Valokuvia ja kirjoitettuja muistoja voi toimittaa Sarka-museon verkkosivuilla.

Juhlavuosi näkyy myös monissa tapahtumissa. Varsinaista 20-vuotisjuhlaa vietettiin 1. kesäkuuta, jolloin paikalla oli satoja ihmisiä. Lauantaina 2. elokuuta järjestetään KoneSarka-tapahtuma, jossa on esillä harrastajien koneita ja työnäytöksiä. Sunnuntaina 31. elokuuta vietetään perinteistä Sarka-sunnuntaita ja Varsinais-Suomen museopäivää sekä Loimaan kulttuurikierrosta, jonka yksi käyntikohde on Sarka-museo. Lauantaina 6. syyskuuta Sarka-museossa juhlitaan sadonkorjuuta ja Lähiruokapäivää Köyrimarkkinoiden puitteissa.

Pysyvät näyttelyt avaavat maatalouden historiaa ja koneellistumista

Sarka-museossa on kolme pysyvää näyttelyä, jotka kertovat monipuolisesti suomalaisen maatalouden ja ruuan historiasta. Päärakennuksessa Maatalouden aika -näyttely vie museokävijät 3 000 vuoden aikamatkalle.

– Näyttelyssä kuljetaan kivikaudelta nykyaikaan esitellen suomalaisen maatalouden keskeisimpiä murroksia, Lauri Viinikkala kertoo.

Viikki-hallissa Ennen koneita -näyttely esittelee esikoneellisen ajan työvälineitä. Yli 500 esinettä käsittävässä näyttelyssä on maataloustyökalujen lisäksi esimerkiksi metsästykseen, kalastukseen, käsitöihin ja kotitöihin liittyvää esineistöä.

– Helsingin yliopistolla oli aikoinaan Viikin kampuksella oma maatalousmuseo. Sinne tuli muutama vuosi sitten sisäilmaongelma, eikä rakennusta pystytty kunnostamaan, joten kokoelma siirrettiin tänne, Viinikkala taustoittaa.

Samassa rakennuksessa on myös vuokrattavaa työpaja- ja kokoustilaa.

Kolmas pysyvä näyttely on nimeltään On se kone! Kun näyttely avattiin vuonna 2024, museossa tehtiin uusi kävijäennätys.

– Sarka-museolla on valtava kokoelma koneita, mutta niitä ei aikaisemmin saatu toivotulla tavalla esille. Konehalli oli täynnä tavaraa, vaikka esillä oli korkeintaan kolmannes kaikista koneista. Se johti siihen, että alan harrastajat pitivät näyttelyä vaatimattomana ja tavalliset museokävijät eivät saaneet siitä juuri mitään irti.

On se kone! -näyttelyyn valittiin koneista vain murto-osa, mutta nyt ne ovat selkeämmin ja paremmin esillä.

– Näyttelyn avulla halutaan auttaa ihmisiä ymmärtämään, miksi mikäkin kone on omana aikanaan mullistanut suomalaista maataloutta. Esimerkiksi Valmet 502, josta on tehty näyttelyn suosittu traktorisimulaattori, oli Suomessa todella monella tilalla käytössä 70-luvulla.

Pelloilla kulkevien koneiden lisäksi maatalouden konekantaan kuuluu esimerkiksi kuivurit sekä navetoissa, sikaloissa ja kanaloissa käytettävät koneet, joita näyttelyssä esitellään myös.

– Ja nykyäänhän maatalousyrittäjän tärkein kone on tietokone, Viinikkala muistuttaa.

Näyttelyssä on hyödynnetty kekseliäästi digitaalisia pelejä, animaatioita ja äänimaailmoja, joiden luomiseen on saatu EU:n maaseuturahoitusta Leader Jokivarsikumppaneilta.

Vaihtuvat näyttelyt tutustuttavat kasveihin ja maaseutumuistoihin

Sarassa on vuosittain uutta nähtävää, sillä pysyvien näyttelyiden lisäksi museossa on aina vaihtuvia näyttelyitä. Tällä hetkellä niitä on esillä neljä.

Suurin vaihtuvista näyttelyistä on nimeltään Minun maaseutuni. Se keskittyy erityisesti maaseudun lapsuusmuistoihin.

– Olimme mukana samannimisessä tutkimushankkeessa, jossa kartoitettiin ihmisten maaseutusuhdetta. Siitä aineistosta tehtiin näyttely maaseutulapsuudesta. Muistoja on jo sotia edeltävältä ajalta, mutta suurin painotus on 50-luvulla, museonjohtaja esittelee.

Muistoissa korostuu erityisesti lapsena tehdyt raskaatkin maataloustyöt.

– Osan kokemus on ollut se, että lapsena tehty työ on opettanut hyväksi työntekijäksi ja johtanut menestykseen työuralla. Toiset taas kokevat, että lapsena teetetty työ on ajanut heidät pois maaseudulta siisteihin sisätöihin.

Lisäksi näyttely kertoo esimerkiksi koulumatkoista, pihaleikeistä, luontosuhteesta ja maaseudun tanssikulttuurista.

Minun maaseutuni -näyttelyn yhteydessä on myös museon Ruokakulma, jossa on tällä hetkellä Saisiko olla kupponen? -näyttely, joka esittelee suomalaisen kahvihetken historiaa.

Tiede-taidekollektiivi Fern Orchestran Plants at work -näyttelyssä sensorit mittaavat kasvien sisäisiä toimintoja ja ryhmän rakentaman tekniikan avulla mittaustulokset muutetaan valoksi, ääneksi ja piirrokseksi. 

– Tuotantokasvi tarkoittaakin näissä teoksissa kasvia, joka tuottaa kulttuuria. Kurkku on kytketty kanteleeseen ja piirturiin, jonka avulla se säveltää musiikkia. Chili piirtää ihmisistä muotokuvia ja tomaatit pitävät diskoa, jossa toinen tomaatti säätelee diskovaloa ja toinen soittaa rumpua. Lisäksi pihalla on vielä kasvihuone, jossa eri kasvit tuottavat erilaisia ääniä muodostaen kasvihuoneorkesterin, Viinikkala kertoo installaatioista.

Sarka-museon tämän vuoden kesäkohde on Rovaniemen kotiseutumuseo, josta on pieni näyttely ravintolasalin seinällä.

Nykypäivä on tulevaisuuden historiaa

Nykypäivän kävijöille Sarka-museon toiminta näyttäytyy ennen kaikkea näyttelyiden ja tapahtumien kautta, mutta museo tekee paljon myös sellaista työtä, joka ei näy vielä mihinkään.

– Yksi museon tehtävä on säilyttää aineellista kulttuuriperintöä. Siksi me säilytämme koneita ja laitteita tulevaa tutkimusta ja näyttelytoimintaa varten. Sen työn kohderyhmänä on tulevaisuuden ihmiset.

Sarka-museolla on katse muutenkin jatkuvasti tulevassa. Se on edelläkävijä virtuaalisten näyttelyiden ja opastusten sekä digitaalisten sisältöjen luomisessa.

– Niiden avulla pystymme olemaan aidosti valtakunnallinen museo!

Apuna EU:n maaseuturahoitus

Sarka-museo on hyödyntänyt EU:n maaseuturahoitusta On se kone! -näyttelyyn sekä moniin muihinkin hankkeisiin. Esimerkiksi Mellilän vanha riihi on siirretty museolle Leader-hankkeen avulla ja tällä hetkellä museo toteuttaa Maaseudun rakennusperintö – rakennusmestari Onni Tourun jäljillä -hanketta, jossa kerätään tietoa rakennusmestari Tourun suunnittelemista rakennuksista yhdessä paikallisten kotiseututoimijoiden ja seudun asukkaiden kanssa.

EU:n maaseuturahoitusta myöntävät ELY-keskus ja Leader-ryhmät, jotka myös neuvovat tukien hakemisessa.

EU:n maaseuturahoitusta saaneita kulttuuria edistäviä hankkeita on rahoitettu Suomessa Leader-ryhmien kautta yli 3 000 kappaletta viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Lisätiedot Sarka-museosta:

• Lauri Viinikkala, museonjohtaja
• lauri.viinikkala@sarka.fi
• 02 7637 7011 / 040 7679085