Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mustfinnissä on rajattu viherjuoksiaisen (Geophilus carpophagus) erityisesti suojeltavan ja äärimmäisen uhanalaisen lajin esiintymispaikka, Parainen

Jaa

Viherjuoksiainen (Geophilus carpophagus) on erityisesti suojeltava ja äärimmäisen uhanalaisen laji. Paraisten Mustfinnissä on rajattu lajin tärkeä esiintymispaikka.

Piirros, viherjuoksiainen.
© Ari Karhilahti

Paraisten Mustfinnissä sijaitseva Taipaleenranta on uhanalaisen (CR) siimajuoksiaisiin kuuluvan viherjuoksiaisen (Geophilus carpophagus) ainut tunnettu elinpaikka Suomessa. Elinpaikkana oleva kivikkoinen 1,4 hehtaarin merenranta on samalla myös koko Euroopan pohjoisin. Laji löydettiin alueelta jo 1900-luvun puolivälistä ja sen luultiin Suomessa kuolleen jo alueelliseen sukupuuttoon, kun lajia ei löydetty 1980-luvun inventoinneissa. Laji löytyi kuitenkin uudestaan vanhalta esiintymispaikaltaan vuonna 2015. Viherjuoksianen on äärimmäisen uhanalainen ja erityisesti suojeltava laji, jolle voidaan tehdä luonnonsuojelulain 77 § mukainen esiintymispaikan rajaus. 

Lajia ei ole Suomessa havaittu rajauspäätösalueen ulkopuolisella alueella

Viherjuoksiainen elää rannalla suurehkojen kivien alla, jolloin hienojakoinen maa-aines sisältää hiekan lisäksi hieman kosteutta pidättävää eloperäistä ainesta. Tämä mahdollistaa pesäonkalon käytävien rakentamisen ja niiden koossa pysymisen. Lajin on todettu Suomen lähialueilla viihtyvän rantojen lisäksi yleisemmin kivikkoisessa maastossa ja jyrkillä rinteillä. Joskus lajia on tavattu myös puiden kaarnan alta. Lajia ei ole Suomessa havaittu rajauspäätösalueen ulkopuolisella alueella.

Suojellun alueen merenrantakivikko on säilynyt lähes luonnontilaisena. Kivikkoinen ranta on leveydeltään 10–20 metriä ja se rajautuu kapeaan mäntyvaltaiseen metsäkaistaleeseen, jonka itäpuolella on maa-aineksen ottamo (Mustfinn malmarna). Kivikkorannan eteläpuolella on hiekkaranta ja Mustfinnin yleinen uimapaikka. Kivikkorannan pohjoispuolella sijaitsee pieni käytöstä poistunut asemarakennus sekä laajempi, yhä käytössä oleva venetelakka-alue.

Ranta on päätöksellä suojeltu rakentamiselta ja ruoppaamiselta, eli sinne ei tule sijoittaa uusia rakennuksia, laitureita tai aallonmurtajia, eikä läjittää tai siirrellä maamassoja. Alueella on roskia, kuten rikkoutuneita kalastusvapoja ja siimoja, sekä sekalaista muoviroskaa, jotka tulisi siivota pois alueelta. Kalastajien tekemät kivi ja puurakennelmat tulee purkaa, kivet tulee palauttaa rannalle ja muut purkujätteet tulee kuljettaa alueelta pois. Alueella on asennettu alueen suojelusta ja kielletyistä toimista kertova kyltti.

Viherjuoksiainen%20Paraisten%20Taipalenrannassa%20v.%202023.%20Laji%20on%20ainoa%20harmaanvihert%E4v%E4%20siimajuoksiainen%20maassamme%20ja%20lis%E4ksi%20maamme%20suurin%20%28%3E60%20mm%29%20ryhm%E4ns%E4%20edustaja.
Viherjuoksiainen Paraisten Taipalenrannassa vuonna 2023. Laji on ainoa harmaanvihertävä siimajuoksiainen maassamme ja lisäksi maamme suurin (>60 mm) ryhmänsä edustaja. Kuva Pipsa Kaunisto

Viherjuoksiainen (Geophilus carpophagus)

Viherjuoksiainen kuuluu luonnonsuojelulain 77 §:ssä mainittuihin erityisesti suojeltaviin lajeihin ja kiireellisesti suojeltaviin lajeihin. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi päättää suojella erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan. Suojelupäätöksessä määritellään esiintymispaikan rajat. Esiintymispaikkaa ei saa hävittää eikä heikentää. Kielto tuli voimaan, kun päätös on annettu tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille ja siitä ei valitettu.

Kartta%2C%20erityisesti%20suojeltavan%20lajin%20rajausp%E4%E4t%F6s.

Lisätietoa ja yhteydenotot

Iiro Ikonen, puh. 0295 022 869,
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Avainsanat

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ilmastonmuutos haastaa teiden talvihoitoa – miten vastaamme haasteisiin?4.12.2025 11:00:00 EET | Tiedote

Ilmastonmuutoksen myötä talviset kelit alkavat myöhemmin, kestävät lyhyemmän aikaa ja leudot talvet voivat olla pääosin lumettomia. Talvisin kelit muuttuvat nopeasti ja rannikkoalueilla säävaihtelut ovat sisämaata suurempia. Leutoina talvina ongelmat siirtyvät päällysteisiin. Ilmastonmuutoksen aiheuttamia haasteita ei taklatakaan yksistään talvihoidon toimenpiteillä, vaan myös panostamalla esimerkiksi päällystevaurioiden ennakoivaan ja kestävään paikkaamiseen. Talviajan tulvat ovat yleistyneet ja niitä ehkäistään tulvaherkillä teillä tien parannustoimilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye