Perinteiset kulttuurialat pärjäsivät 2023 taantumassa muita paremmin – Luovien alojen uudet talousluvut julkaistiin

Vuoden 2023 taantumassa parhaiten pärjäsivät perinteiset kulttuurialat, kuten musiikki ja teatteri, joiden talous kasvoi taantumasta huolimatta.

Tämä käy ilmi FCG:n Pasi Holmin kahdesta selvityksestä, jotka hän teki Tilastokeskuksen lukujen pohjalta.

Perinteiset kulttuurialat kasvoivat taantumasta huolimatta

Holmin tutkimukset koskivat vuosia 2022 ja 2023, jolloin Suomi siirtyi matalasuhdanteesta taantumaan. Tuona aikana sekä luovien alojen BKT-osuus että osuus työllisistä kasvoi.  

Tilastokeskuksen mukaan (12.5.2025) luovien alojen BKT-osuus kasvoi 3,0 prosentista 3,2 prosenttiin ja osuus työllisistä 2,9 prosentista 3,1 prosenttiin vuodesta 2022 vuoteen 2023.   

Perinteiset kulttuurialat kuten musiikki, teatteri- ja näyttämötaide sekä huvipuistot ja messut kasvoivat suhteessa eniten. 

”Ne kasvoivat taantumasta huolimatta. Vaikka kahden vuoden aineistolla voi tehdä vain rajallisia johtopäätöksiä, tämä kertoo siitä, että erityisesti perinteisillä kulttuurialoilla on suhdanne-resilienssiä, eli ne pysyvät pärjäämään taantumassa muita toimialoja paremmin”, toteaa kotimaisia luovia aloja edustavan Luovat ry:n edunvalvontajohtaja Lauri Kaira. 

Kairan mukaan tämä tulee ottaa Suomen talouskasvua rakennettaessa huomioon.  

”Päättäjien on hyvä tiedostaa, että investoinnit perinteisiin kulttuuri- ja viihdealoihin – kuten teatteriin, musiikkiin ja kirjallisuuteen – ovat kestäviä ja turvallisia myös kovina aikoina.” 

Osa kasvoi ja osa heikkeni 

Luovat alat ovat laaja kokonaisuus, ja eri toimialat kehittyivät 2022–2023 eri tavalla.  

Suhteessa eniten kasvoivat musiikkiala, teatteri- ja näyttämötaide sekä huvipuistot ja messut. Musiikkialan kasvu oli noin 90 miljoonaa euroa, teatteri- ja näyttämötaiteen noin 50 miljoonaa euroa ja huvipuistojen ja messujen noin 40 miljoonaa euroa. Näiden kasvu oli reaalista myös kova inflaatio huomioiden. 

Luovat ry:n puheenjohtaja Vappu Auran mukaan pitkällä aikavälillä elämykset ja merkitykselliset kokemukset ovat selvästi kasvava alue. 

”Luovilla aloilla tuotantorakenne on usein kevyt ja joustava – siksi ne sopeutuvat muuttuneisiin tilanteisiin monia perinteisiä aloja nopeammin. Ilahduttavasti näyttää myös siltä, että kiristyneestä taloudesta huolimatta suomalaiset edelleen haluavat kuluttaa luovia sisältöjä. Kulttuuri ei missään tapauksessa ole mikään luksuspalvelu vaan pikemminkin hyvin edullinen tapa irtautua arjesta, saada elämyksiä ja helliä omaa henkistä hyvinvointia.”  

Euroissa mitaten kasvua oli myös kirjallisuudessa (30 miljoonaa euroa), mainos- ja viestintätoimistoissa (30 miljoonaa euroa) sekä elokuva- ja av-alalla (10 miljoonaa euroa), mutta inflaatio huomioiden näiden alojen kasvu oli vain nimellistä. 

Osaa luovista aloista taantuma kuritti selvästi. Pelialan talous laski 330 miljoonalla eurolla, arkkitehtuuri ja teollinen muotoilu 60 miljoonalla eurolla sekä lehdistö ja uutistoimistot noin 70 miljoonalla eurolla. 

Luovien alojen kokonaistalous runsas 16,7 miljardia 

Pasi Holmin selvityksen mukaiset luovien alojen toimialojen koot vuonna 2023 on listattu alle. Mukana on yksityisen sektorin toimijoiden liikevaihto ja julkisen sektorin toimijoiden toimintamenot (yhteensä 16 710 miljoona euroa). Kun vuonna 2022 peliala oli suurin, vuonna 2023 ykköseksi vaihtui lehdistö ja uutistoimistot.  

1. Lehdistö ja uutistoimistot 3590 milj. € 

2. Peliala ja viihde-elektroniikka 3570 milj. € 

3. Mainos- ja viestintätoimistot 1800 milj. € 

4. Kirjallisuus 1600 milj. € 

5. Musiikkiala 1560 milj. € 

6. Elokuva ja av-ala 1280 milj. € 

7. Arkkitehtuuri ja muotoilu 790 milj. € 

8. Visuaaliset taiteet 640 milj. € 

9. Teatteri- ja näyttämötaide 550 milj. € 

10. Huvipuistot, messut yms. 540 milj. € 

11. Kirjastot ja arkistot 390 milj. € 

12. Museot ja kulttuuriperintö 270 milj. € 

13. Muu kunnallinen kulttuuri 130 milj. € 

Luovat ry:n tilastokoosteessa on lisäksi seuraavat tiedot luovien alojen työpaikkamääristä, palkkasummasta ja verotuotoista:  

* Luovien alojen generoiman palkkasumman on eri tutkimuksissa laskettu olleen viime vuosina 4,4–5,4 miljardia euroa vuodessa. Suurin arvio 5,4 mrd €  (Pasi Holm, 2025) on vuodelta 2023 ja sisältää myös kerrannaisvaikutukset. 

* Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen (23.4.2024) mukaan ”vuonna 2023 päätyössään kulttuuriammateissa toimivia oli noin 130 600” ja ”kulttuuritoimialoilla päätyössään työskenteleviä oli 110 500.” Tilastokeskuksen mukaan lukujen eroa selittää mm. freelancereiden ja apurahansaajien osuus. 

* Verotulojen (sis. palkka-, alv- ja sosiaalivakuutusmaksut) yhteiskunnalle on eri tutkimuksissa arvioitu olevan 2,6–3,3 mrd €. Suurin arvio 3,3 mrd € (Pasi Holm, 2025) on vuodelta 2023 ja sisältää myös kerrannaisvaikutukset. 

Lue lisää:  

https://luovat.org/ajankohtaista/perinteiset-kulttuurialat-kestavat-taantumaa-muita-aloja-paremmin/