Veronmaksajat budjettiehdotuksesta: Menosäästöihin keskittyvä lisäsopeutus on oikein - keskituloisten verotus pysyy suunnilleen ennallaan ja ylimpiä marginaaliveroja alennetaan vihdoin

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää positiivisena valtiovarainministeriön ehdottamien miljardin euron lisäsopeutusten kohdistumista kokonaisuudessaan menosäästöihin. Vaikka yksittäisistä säästökohteista syntyy varmasti keskustelua, on olennaista, ettei Suomen huippukorkeaa verotusta enää kiristetä lisää.

- Koko hallituksen syyskuun budjettiriihessä on syytä edetä valtiovarainministeriön nyt paaluttamalla pelkästään menosäästöihin keskittyvällä linjalla.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen verolinjaa Lehtinen pitää odotettuna ja pääosin onnistuneena kokonaisuutena.

- Ansiotulojen verotuksen muutokset tukevat talouden kääntymistä kasvuun. Samalla ratkotaan joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia.

Tärkein muutos on ansiotulojen verojen yleinen keventäminen, jonka yhteydessä myös alennetaan selvästi korkeimpia marginaaliveroja. Suomessa toteutetaan siis vihdoin marginaaliverojen uudistus, jonka naapurimaamme Ruotsi käynnisti jo vuonna 2020 poistamalla tuloveroasteikosta ylimmän asteikkoluokan.

- Näiden muutosten jälkeen ylimmät marginaaliverot alenevat Suomessa viimeinkin suurin piirtein Ruotsin tasolle.

Lehtinen muistuttaa, että näiden alennusten jälkeenkin hyvätuloisten lisäansioista menee edelleen yli puolet veroihin. Esimerkiksi 8000 euroa kuukaudessa ansaitsevan hyväpalkkaisen lisätuloon kohdistuva marginaalivero alenee nykyisestä 59,3 prosentista 52,3 prosenttiin.

Ansiotulojen verotusta kevennetään myös yleisesti pieni- ja keskituloisia painottaen. Lisäksi muun muassa työtulovähennyksen lapsikorotukset nousevat. Näiden kevennysten vaikutusta heikentää kuitenkin muun muassa ennustettu työttömyysvakuutusmaksujen nouseminen ensi vuonna.

Kokonaisuutena useimpien palkansaajien verotus pysyy näillä näkymin ensi vuonna suunnilleen tämän vuoden tasolla. Esimerkiksi 3000 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan verotus kevenee 0,4 prosenttiyksikköä ja 4000 euroa kuukaudessa ansaitsevan 0,1 prosenttiyksikköä.

Muiden veroratkaisujen osalta perintöveroasteikon alarajan korottaminen on erityisen myönteinen esitys. Veronmaksajat on jo pitkään ajanut alarajan korottamista, sillä se on ollut ennallaan jo vuodesta 2009 alkaen. Vuoden 2026 alusta alaraja korotetaan vihdoin 20 000 eurosta 30 000 euroon. Myös perintöveron kymmenen vuoden maksuajalta perittävän koron kohtuullistaminen on Veronmaksajien ajama parannus.

- Erinomaista, että näihin esiin nostamiimme perintöveron ongelmiin viimeinkin tartutaan ja hieman helpotetaan perillisten tilannetta.

Kaikki ratkaisut eivät kuitenkaan vie verotusta pelkästään hyvään suuntaan. Esimerkkejä tästä ovat työhuonevähennyksen poistaminen ja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen säätäminen erikseen vähennyskelvottomiksi menoiksi. Nämä muutokset rikkovat suomalaisen tuloverotuksen yhtä keskeistä periaatetta, jonka mukaan tuloja verotetaan vasta niiden hankintaan kohdistuvien kustannusten vähentämisen jälkeen.

- Tuloverotuksessa ollaan nyt avaamassa huolestuttava portti. Tällaiset verosanktiot eivät sovi luontevasti suomalaiseen tuloverotukseen, katsoo Lehtinen.

Veronmaksajien askelmat ja arviot veromuutoksista ovat saatavissa osoitteessa veronmaksajat.fi