Heinäkuu oli Pohjois-Karjalassa helteinen ja vähäsateinen

Ilmatieteen laitoksen mukaan heinäkuu oli Pohjois-Karjalassa keskimääräistä lämpimämpi. Sekä Valtimon että Joensuun mittauspisteellä heinäkuun keskilämpötila oli 2,8–3,3◦C pitkän ajan keskiarvoa (1991–2020) korkeampi. Lieksan Lampelan asemalla mitattiin ennätyksellinen kahdenkymmenen päivän helleputki, missä kolmenkymmenen asteen helleraja rikkoutui päivittäin.

Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa noin 78 % pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna. ELY-keskuksen mittauspisteessä Kontiolahden Jakokoskella sademäärä oli 56 mm, kun pitkän ajan keskiarvo on 77 mm. Puntarikoskella sademäärä oli 52 mm, kun tyypillisesti heinäkuussa se on 79 mm. Jänisjoella Ruskeakoskella sademäärä oli 65 mm, kun keskimäärin se on 80 mm. Koitajoen mittauspisteessä Lylykoskella sademäärä oli 87 mm, kun ajankohdan keskiarvoon verrattuna se on 79 mm. Merkittävä osa sadannasta ajoittui kuukauden 1. ja 10. päivien väliin ja sateet olivat erittäin paikallisia. Ilmatieteen laitoksen mukaan Nurmeksen mittausaseman kuukausisadanta oli 28,1 mm, kun se tyypillisesti heinäkuussa on 79,7 mm. Heinäveden mittausasemalla satoi 38,7 mm, kun sadanta asemalla on yleensä 86,2 mm.

Maakunnan järvien vedenkorkeudet olivat heinäkuun lopussa ajankohdan keskiarvon alapuolella. Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus oli edelleen heinäkuun lopussa noin 43 cm ajankohdan keskitason alapuolella ja 64 cm alempana kuin heinäkuun 2024 lopussa. Saimaan vedenpinnankorkeuden ennustetaan laskevan vielä noin 35–40 cm ja laskun ennustetaan jatkuvan pitkälle lokakuun loppupuolelle. Ennuste on riippuvainen syyssateista.

Pielisen vedenkorkeus oli heinäkuun lopussa 51 cm keskimääräistä ja 59 cm vuoden 2024 heinäkuun loppua alempana. Pielisen vedenkorkeuden ennustetaan laskevan lokakuun puoleen väliin mennessä nykyisestä tasostaan noin 15–20 cm. Kaltimon voimalaitoksen juoksutusta pienennetään 8.8.2025 alkaen vuorokausitasolle 120 m³/s ja tavoitteena on saada Pielisen vedenkorkeus pysymään tason NN +93,05 m yläpuolella lokakuun loppuun saakka.

Ruunaan Lieksanjoen vedenkorkeus oli heinäkuun lopussa 36 cm, Pyhäjärven Syrjäsalmen 8 cm, Varisvesi Karvion 16 cm, Kermajärven 16 cm, Juojärven 2 cm, Viinijärven 32 cm ja Kajoonjärven 13 cm ajankohdan keskiarvoa alempana.

Jokien virtaamat olivat Jänisjoen Ruskeakoskea lukuun ottamatta keskiarvon alapuolella. Pielisjoen, Lieksanjoen, Koitajoen sekä Varisveden sekä Saramojoen virtaamat olivat noin 61-81% keskimääräisestä. Höytiäisen Puntarikosken keskivirtaama oli alle kymmenyksen keskimääräisestä. Jänisjoen Ruskeakosken kuukauden keskivirtaama oli vajaan kymmenyksen suurempi, kuin heinäkuussa yleensä.

Heinäkuun lopussa oli pohjavedenkorkeus Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä Nurmeksen Juutilankankaalla 38 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella. Pohjavedenkorkeus oli Kontiolahden Jaamankankaalla 4 cm, Kontiolahden Jakokoskella 5 cm ja Ilomantsin Kuuksenvaarassa 13 cm keskimääräistä ylempänä. On tärkeää huomioida, että viimeksi mainituilla asemilla 86–90% kuukauden kokonaissademäärästä satoi asemille vain päiviä ennen mittauslukeman ottamista, mikä nosti mittauspäivien havaintoja ja mitatun pohjavedenpinnan korkeutta.

Pintaveden lämpötila oli heinäkuun lopussa Pielisjoella Joensuussa 25,2 °C ja Pielisellä Nurmeksen laivarannassa 26,1 °C. Pielisjoen pintavesi oli korkeimmillaan 25,2 °C rikkoen aseman mittaushistorian ennätyksen. Nurmeksen laivarannan ennätys jäi 0,7°C vajaaksi edellisestä ennätyksestä heinäkuulta 1988.