Heinäkuu oli Pohjois-Karjalassa helteinen ja vähäsateinen
Heinäkuun keskilämpötila oli noin kolme astetta keskimääräistä korkeampi. Vesistöjen vedenpinnankorkeudet ovat edelleen matalalla tasolla. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa keskimääräistä lämpimämpiä ja mittausasemilla rikottiin lämpötilaennätys.

Ilmatieteen laitoksen mukaan heinäkuu oli Pohjois-Karjalassa keskimääräistä lämpimämpi. Sekä Valtimon että Joensuun mittauspisteellä heinäkuun keskilämpötila oli 2,8–3,3◦C pitkän ajan keskiarvoa (1991–2020) korkeampi. Lieksan Lampelan asemalla mitattiin ennätyksellinen kahdenkymmenen päivän helleputki, missä kolmenkymmenen asteen helleraja rikkoutui päivittäin.
Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa noin 78 % pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna. ELY-keskuksen mittauspisteessä Kontiolahden Jakokoskella sademäärä oli 56 mm, kun pitkän ajan keskiarvo on 77 mm. Puntarikoskella sademäärä oli 52 mm, kun tyypillisesti heinäkuussa se on 79 mm. Jänisjoella Ruskeakoskella sademäärä oli 65 mm, kun keskimäärin se on 80 mm. Koitajoen mittauspisteessä Lylykoskella sademäärä oli 87 mm, kun ajankohdan keskiarvoon verrattuna se on 79 mm. Merkittävä osa sadannasta ajoittui kuukauden 1. ja 10. päivien väliin ja sateet olivat erittäin paikallisia. Ilmatieteen laitoksen mukaan Nurmeksen mittausaseman kuukausisadanta oli 28,1 mm, kun se tyypillisesti heinäkuussa on 79,7 mm. Heinäveden mittausasemalla satoi 38,7 mm, kun sadanta asemalla on yleensä 86,2 mm.
Maakunnan järvien vedenkorkeudet olivat heinäkuun lopussa ajankohdan keskiarvon alapuolella. Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus oli edelleen heinäkuun lopussa noin 43 cm ajankohdan keskitason alapuolella ja 64 cm alempana kuin heinäkuun 2024 lopussa. Saimaan vedenpinnankorkeuden ennustetaan laskevan vielä noin 35–40 cm ja laskun ennustetaan jatkuvan pitkälle lokakuun loppupuolelle. Ennuste on riippuvainen syyssateista.
Pielisen vedenkorkeus oli heinäkuun lopussa 51 cm keskimääräistä ja 59 cm vuoden 2024 heinäkuun loppua alempana. Pielisen vedenkorkeuden ennustetaan laskevan lokakuun puoleen väliin mennessä nykyisestä tasostaan noin 15–20 cm. Kaltimon voimalaitoksen juoksutusta pienennetään 8.8.2025 alkaen vuorokausitasolle 120 m³/s ja tavoitteena on saada Pielisen vedenkorkeus pysymään tason NN +93,05 m yläpuolella lokakuun loppuun saakka.
Ruunaan Lieksanjoen vedenkorkeus oli heinäkuun lopussa 36 cm, Pyhäjärven Syrjäsalmen 8 cm, Varisvesi Karvion 16 cm, Kermajärven 16 cm, Juojärven 2 cm, Viinijärven 32 cm ja Kajoonjärven 13 cm ajankohdan keskiarvoa alempana.
Jokien virtaamat olivat Jänisjoen Ruskeakoskea lukuun ottamatta keskiarvon alapuolella. Pielisjoen, Lieksanjoen, Koitajoen sekä Varisveden sekä Saramojoen virtaamat olivat noin 61-81% keskimääräisestä. Höytiäisen Puntarikosken keskivirtaama oli alle kymmenyksen keskimääräisestä. Jänisjoen Ruskeakosken kuukauden keskivirtaama oli vajaan kymmenyksen suurempi, kuin heinäkuussa yleensä.
Heinäkuun lopussa oli pohjavedenkorkeus Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä Nurmeksen Juutilankankaalla 38 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella. Pohjavedenkorkeus oli Kontiolahden Jaamankankaalla 4 cm, Kontiolahden Jakokoskella 5 cm ja Ilomantsin Kuuksenvaarassa 13 cm keskimääräistä ylempänä. On tärkeää huomioida, että viimeksi mainituilla asemilla 86–90% kuukauden kokonaissademäärästä satoi asemille vain päiviä ennen mittauslukeman ottamista, mikä nosti mittauspäivien havaintoja ja mitatun pohjavedenpinnan korkeutta.
Pintaveden lämpötila oli heinäkuun lopussa Pielisjoella Joensuussa 25,2 °C ja Pielisellä Nurmeksen laivarannassa 26,1 °C. Pielisjoen pintavesi oli korkeimmillaan 25,2 °C rikkoen aseman mittaushistorian ennätyksen. Nurmeksen laivarannan ennätys jäi 0,7°C vajaaksi edellisestä ennätyksestä heinäkuulta 1988.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milla Sallinen
vesitalousasiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
p. 0295 026 162
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kuvat

Liitteet
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Yhteystiedot
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
p. 0295 026 000
www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Vaikuta Pohjois-Karjalan LUMO-ohjelmaan1.12.2025 10:08:16 EET | Tiedote
Mitä luonto sinulle merkitsee? Entä mitä luonnon tilan parantamiseksi pitäisi tehdä? Vastaa kyselyyn! Pohjois-Karjalalle laaditaan luonnon monimuotoisuuden toimeenpanosuunnitelmaa eli LUMO-ohjelmaa. Nyt on sinun mahdollisuutesi vaikuttaa sen sisältöön.
Itä-Suomen elinvoimakeskuksen ylijohtajaksi Ari Niiranen27.11.2025 13:38:49 EET | Tiedote
Valtioneuvosto nimitti vuoden 2026 alussa toimintansa aloittavan Itä-Suomen elinvoimakeskuksen ylijohtajaksi Ari Niirasen. Itä-Suomen elinvoimakeskus muodostetaan Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksista. Elinvoimakeskuksiin siirtyy suurin osa nykyisten ELY-keskusten tehtävistä.
Pohjois-Karjalassa työttömänä 13,8 % työvoimasta25.11.2025 08:01:00 EET | Tiedote
Pohjois-Karjalassa oli lokakuun lopussa 9 947 työtöntä työnhakijaa, joista 552 oli lomautettuna. Vuoden takaiseen verrattuna työttömiä oli 587 henkilöä enemmän (6 %) ja lomautukset kasvoivat 21 henkilöllä ( 4 %).
Pohjois-Karjalan maakunnan vedenpinnat olivat matalalla lokakuussa17.11.2025 09:54:56 EET | Tiedote
Kuukauden keskilämpötila oli noin 2,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vesistöjen vedenkorkeudet olivat pääosin pitkän aikavälin tarkastelua matalammalla. Pintaveden lämpötilat pysyivät kuun loppuun saakka ajankohdan keskiarvoa korkeammalla.
Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa: Kehityksessä näkyy varovaista toiveikkuutta30.10.2025 09:37:54 EET | Tiedote
Pohjois-Karjalan kehityksessä näkyy varovaista toiveikkuutta. Vaikka alueen elinvoimaa haastavat geopoliittinen epävakaus, korkea työttömyys ja väestörakenteen muutos, teknologiateollisuuden näkymät ovat parantuneet ja uusia investointeja on käynnissä. Työpaikkojen puute on edelleen merkittävä haaste, mutta odotukset talouden käänteestä kohdistuvat vuoteen 2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme