Kuntaliitto tyrmistyi Purran budjettiehdotuksesta: kansalaisten sivistys ja koulutus eivät ole ”toissijaisia valtion menoja”
Valtiovarainministeri Riikka Purran keskiviikkona julkaistu esitys vuoden 2026 valtion budjetiksi yllätti poliittisuudellaan, peruspalveluihin kohdistuvilla uusilla leikkauksilla ja sillä, että kansalaisten sivistystä ja koulutusta kutsuttiin ”valtion toissijaisiksi menoiksi”.

Purran ehdotuksen mukaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista oltaisiin leikkaamassa jälleen, tällä kertaa 150 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaisi suoraa ja tuntuvaa leikkausta peruspalveluihin, kuten peruskouluihin ja lasten päivähoitoon. Peruskoulussa ja varhaiskasvatuksessa ei ole hallinnollista byrokratiaa, josta summa kuittautuisi kivuttomasti.
– On ennenkuulumatonta, että valtiovarainministeri kutsuu kansalaisten peruspalveluja, koulutusta ja sivistystä ”valtion toissijaisiksi menoiksi”. Kyse on jokaisen suomalaisen hyvinvoinnista ja sivistyksestä, mutta myös mahdollisuudesta luoda kasvua ja elinvoimaa koko Suomeen ja kansantalouteen koulutustason noston avulla, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio tiivistää.
Kunnilta ja kaupungeilta on jo ennestään tällä hallituskaudella leikattu yli 100 miljoonan euron edestä: Kehysriihessä sovittiin 75 miljoonan euron valtionosuusleikkauksesta, indeksejä on jäädytetty 31 miljoonan euron edestä ja lisäksi norminpurun varjolla on kuntien budjeteista nipistetty 23 miljoonaa euroa.
Purran säästölistalle ui myös iso, noin 150 miljoonan euron leikkaus kuntien ja hyvinvointialueiden kotouttamiskorvauksiin. Laskennalliset korvaukset poistuisivat kokonaan, mikä jättäisi kotoutumispalveluihin ison aukon.
Vaikea työttömyystilanne yhdistettynä valmiiksi alimitoitettuun TE-rahoitukseen on jo sinänsä kunnille erittäin vaikea pala purtavaksi.
– Työttömyyden kulut ovat nousemassa roimasti yli vuoden vaihteessa toteutuneen TE-uudistuksen siirtolaskelmista, eli rahoitusta olisi tarve työttömyyskustannusten perusteella lisätä, ei vähentää.
Lisäksi Purran leikkauspöydällä ovat opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustukset taiteeseen, kulttuuriin ja liikuntapaikkoihin sekä valtionosuudet vapaaseen sivistystyöhön, kuten kansalaisopistotoimintaan.
– Valtion rooli peruspalveluiden turvaajana ympäri maata on kovaa vauhtia romuttumassa, varatoimitusjohtaja Timo Reina toteaa.
Talouskasvu jää haaveeksi Purran ehdotuksilla
Pääekonomisti Minna Punakallio arvioi, että vallitsevassa suhdannetilanteessa valtiovarainministeri Purran esitykset eivät käännä talouskasvua nousuun, eivätkä taita julkisen talouden velkaantumista.
Kokonaisuus osaoptimoi valtiontalouteen lyhyen aikavälin säästöjä mutta heikentää samalla kasvun edellytyksiä: osaamista, innovointia ja työllisyydenhoitoa.
Julkisen talouden heikko tilanne, samoin kuin olematon talouskasvu ovat tosiasioita, joita on ratkottava syksyn budjettiriihessä.
– Uusien valtionosuusleikkausten sijasta julkisen talouden ahdinkoa tulisi taklata ja talouskasvua tulisi vauhdittaa esimerkiksi yritystukia leikkaamalla, verokevennyksiä perumalla sekä kuntien normeja purkamalla, Minna Punakallio listaa.
Lisätietoja:
pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175
varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 09 771 2700
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-KlemettiViestintäpäällikkö
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiHanna LassilaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 473 6278hanna.lassila@kuntaliitto.fiLinkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto ja OAJ: Koulutuksesta leikkaaminen ei pelasta Suomea – se kaventaa sen mahdollisuuksia8.8.2025 12:57:23 EEST | Tiedote
Kuntaliitto ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ muistuttavat , että koulutus ei ole valtion toissijainen meno, vaan hyvinvointivaltion perusta. Kuntaliitto ja OAJ edellyttävät pitkäkatseisuutta ja koulutusmyönteisyyttä hallituksen neuvotteluihin. Koulutuksesta leikkaaminen ei pelasta Suomea – se kaventaa sen mahdollisuuksia. Juuri koulutuksen kautta Suomi voi vastata osaajapulaan, parantaa työllisyyttä ja nostaa tuottavuutta. Koulutuksesta huolehtiminen on talouspoliittisesti järkevä ja välttämätön investointi. Sellaista byrokratiaa ei kunnissa ole, josta esitetyt leikkaukset voitaisiin tehdä. Jos peruspalveluiden valtionosuutta leikataan, osuvat ne vääjäämättä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. On kysyttävä, mistä kunnissa voidaan enää leikata ilman, että vaikutukset kasautuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleville lapsille ja perheille.
Kommunförbundet bestört över Purras budgetförslag: utbildning och kultur för medborgarna är inte ”sekundära statliga utgifter”7.8.2025 14:22:44 EEST | Pressmeddelande
Finansminister Riikka Purras förslag till statsbudget för 2026, som publicerades på onsdagen, överraskade med sin politiska karaktär, nya nedskärningar i basservicen och det faktum att utbildning och kultur för medborgarna kallades ”sekundära statliga utgifter”.
Kuntamediat satsaavat kehitykseen1.8.2025 10:54:27 EEST | Tiedote
Kuntamediat eli Kuntalehti ja Kommuntorget ottavat seuraavan askeleen panostamalla kehitystyöhön. Jatkossa Kuntalehden nykyinen päätoimittaja Tommy Pohjola ottaa Kommuntorgetin päätoimittajuuden lisäksi vastuun KL-Kustannus Oy:n medioiden kehityshankkeista. Yksi hankkeista on uuden julkaisujärjestelmän käyttöönotto.
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin: lakihankkeiden lausuntoaikoja pidennettävä kesälomakaudella26.6.2025 12:10:12 EEST | Tiedote
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin, jotta lakihankkeiden lausuntokierroksia ei ajoitettaisi kesälomien ajaksi. Kunnille ei jää kesäkaudella aikaa valmistella ja jättää lausuntoja niitä koskeviin lakeihin ja asetuksiin.
Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme