Kuntaliitto tyrmistyi Purran budjettiehdotuksesta: kansalaisten sivistys ja koulutus eivät ole ”toissijaisia valtion menoja”
Valtiovarainministeri Riikka Purran keskiviikkona julkaistu esitys vuoden 2026 valtion budjetiksi yllätti poliittisuudellaan, peruspalveluihin kohdistuvilla uusilla leikkauksilla ja sillä, että kansalaisten sivistystä ja koulutusta kutsuttiin ”valtion toissijaisiksi menoiksi”.

Purran ehdotuksen mukaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista oltaisiin leikkaamassa jälleen, tällä kertaa 150 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaisi suoraa ja tuntuvaa leikkausta peruspalveluihin, kuten peruskouluihin ja lasten päivähoitoon. Peruskoulussa ja varhaiskasvatuksessa ei ole hallinnollista byrokratiaa, josta summa kuittautuisi kivuttomasti.
– On ennenkuulumatonta, että valtiovarainministeri kutsuu kansalaisten peruspalveluja, koulutusta ja sivistystä ”valtion toissijaisiksi menoiksi”. Kyse on jokaisen suomalaisen hyvinvoinnista ja sivistyksestä, mutta myös mahdollisuudesta luoda kasvua ja elinvoimaa koko Suomeen ja kansantalouteen koulutustason noston avulla, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio tiivistää.
Kunnilta ja kaupungeilta on jo ennestään tällä hallituskaudella leikattu yli 100 miljoonan euron edestä: Kehysriihessä sovittiin 75 miljoonan euron valtionosuusleikkauksesta, indeksejä on jäädytetty 31 miljoonan euron edestä ja lisäksi norminpurun varjolla on kuntien budjeteista nipistetty 23 miljoonaa euroa.
Purran säästölistalle ui myös iso, noin 150 miljoonan euron leikkaus kuntien ja hyvinvointialueiden kotouttamiskorvauksiin. Laskennalliset korvaukset poistuisivat kokonaan, mikä jättäisi kotoutumispalveluihin ison aukon.
Vaikea työttömyystilanne yhdistettynä valmiiksi alimitoitettuun TE-rahoitukseen on jo sinänsä kunnille erittäin vaikea pala purtavaksi.
– Työttömyyden kulut ovat nousemassa roimasti yli vuoden vaihteessa toteutuneen TE-uudistuksen siirtolaskelmista, eli rahoitusta olisi tarve työttömyyskustannusten perusteella lisätä, ei vähentää.
Lisäksi Purran leikkauspöydällä ovat opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustukset taiteeseen, kulttuuriin ja liikuntapaikkoihin sekä valtionosuudet vapaaseen sivistystyöhön, kuten kansalaisopistotoimintaan.
– Valtion rooli peruspalveluiden turvaajana ympäri maata on kovaa vauhtia romuttumassa, varatoimitusjohtaja Timo Reina toteaa.
Talouskasvu jää haaveeksi Purran ehdotuksilla
Pääekonomisti Minna Punakallio arvioi, että vallitsevassa suhdannetilanteessa valtiovarainministeri Purran esitykset eivät käännä talouskasvua nousuun, eivätkä taita julkisen talouden velkaantumista.
Kokonaisuus osaoptimoi valtiontalouteen lyhyen aikavälin säästöjä mutta heikentää samalla kasvun edellytyksiä: osaamista, innovointia ja työllisyydenhoitoa.
Julkisen talouden heikko tilanne, samoin kuin olematon talouskasvu ovat tosiasioita, joita on ratkottava syksyn budjettiriihessä.
– Uusien valtionosuusleikkausten sijasta julkisen talouden ahdinkoa tulisi taklata ja talouskasvua tulisi vauhdittaa esimerkiksi yritystukia leikkaamalla, verokevennyksiä perumalla sekä kuntien normeja purkamalla, Minna Punakallio listaa.
Lisätietoja:
pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175
varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 09 771 2700
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-KlemettiViestintäpäällikkö
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiHanna LassilaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 473 6278hanna.lassila@kuntaliitto.fiLinkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Debatt- och beslutsklimatet har stor betydelse för kommunens framgång17.12.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Merparten av kommunernas förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare anser att debatt- och beslutsklimatet påverkar mycket eller ganska mycket förutsättningarna för kommunens verksamhet. Resultaten baserar sig på beslutsfattarenkäten som genomfördes i höstas och besvarades av över 2500 förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare.
Keskustelu- ja päätöksentekoilmapiirillä suuri merkitys kunnan menestykselle17.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Valtaosa kuntien luottamushenkilöistä ja johtavista viranhaltijoista näkee, että keskustelu- ja päätöksentekoilmapiiri vaikuttaa melko tai erittäin paljon oman kunnan toimintaedellytyksiin. Tämä ilmenee syksyllä toteutetusta Kuntapäättäjäkyselystä, johon vastasi yli 2500 valtuutettua ja keskeistä viranhaltijaa.
Personal som stöder välmåendet är en etablerad del av yrkesutbildningen – 80 procent förutser att behovet kommer att öka15.12.2025 01:00:00 EET | Pressmeddelande
En utredning som Kommunförbundet gjort hösten 2025 visar att personal som stöder välmåendet redan är en integrerad del av vardagen i yrkesläroanstalterna. Hela 80 procent av utbildningsanordnarna uppskattar att behovet av personal som stöder välmåendet kommer att öka, och resterande 20 procent tror att behovet kommer att förbli på nuvarande nivå. Ingen av dem som svarade förutser att behovet kommer att minska. Samtidigt lyfts ett närmare samarbete med välfärdsområdena fram som ett centralt utvecklingsobjekt.
Hyvinvointia tukeva henkilöstö on vakiintunut osa ammatillista koulutusta – 80 prosenttia ennakoi tarpeen kasvavan15.12.2025 01:00:00 EET | Tiedote
Kuntaliiton syksyllä 2025 tekemän selvityksen mukaan hyvinvointia tukeva henkilöstö on jo kiinteä osa ammatillisten oppilaitosten arkea. Peräti 80 prosenttia koulutuksen järjestäjistä arvioi hyvinvointihenkilöstön tarpeen kasvavan, ja loput 20 prosenttia uskoo sen pysyvän nykyisellään. Yksikään vastaaja ei ennakoi tarpeen vähenevän. Tarpeen kasvua selittävät muun muassa oppimisen tuen laajeneminen, oppivelvollisuusiän pidentyminen sekä ennaltaehkäisevän työn merkityksen korostuminen. Samalla yhteistyön tiivistäminen hyvinvointialueiden kanssa nousee keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Kuntouttavan opetuksen kehittäminen edellyttäisi entistä tiiviimpää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ammatillisen koulutuksen välillä.
Enkät: Kommunens strama ekonomi minskar resurserna för kommunikation11.12.2025 08:55:00 EET | Pressmeddelande
Kommunernas strama ekonomiska situation påverkar resurserna för kommunikationen, enligt Kommunförbundets kommunikationsenkät. Två tredjedelar av kommunikatörerna som svarat på enkäten bedömer att kommunens ekonomiska situation påverkar kommunikationen och marknadsföringen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme