Järjestöleikkaukset ajaisivat suomalaisen kansalaisyhteiskunnan hallitsemattomaan kriisiin

Järjestöt ovat olennainen osa suomalaista sosiaali- ja terveysjärjestelmää. Ne tekevät ennaltaehkäisevää työtä, tukevat kaikkein haavoittuvimpia ihmisiä ja tavoittavat niitä, joita virallinen järjestelmä ei tavoita. 

“Päihdejärjestöissä nähdään, että Suomen päihdetilanne elää jatkuvasti. Tästä on esimerkkinä uusien muuntohuumeiden, kuten alfa-PVP:n, synnyttämät vakavat haitat, jotka näkyvät niin poliisin kuin myös julkisilla paikoilla liikkuvien kansalaisten arjessa. Järjestöillä on kyky tarttua uusiin ongelmiin nopeasti ja ketterästi, mutta suunnitellut leikkaukset veisivät pohjan koko toiminnalta”, painottaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen. 

Esitetty leikkaus ajaisi koko sote-sektorin kaaokseen. Samalla kadotettaisiin olennainen osa ennaltaehkäisevästä sosiaali- ja terveyspolitiikasta, joka on ollut Suomen ja muiden Pohjoismaiden menestyksen kulmakivi. Kustannukset kasvaisivat väistämättä niin terveydenhuollossa kuin sisäisessä turvallisuudessa. 

Suomessa päihdehaittojen ehkäisystä vastaavat pääosin järjestöt, joilla on valmiit toimintamallit nuorten ja perheiden tukemiseen, laaja päihdekasvattajien verkosto ja suora pääsy oppilaitoksiin. Järjestöt tarjoavat apua myös ihmisille, joita virallinen palvelujärjestelmä ei kykene tavoittamaan. 

"Suomessa on nähty myös hyvää kehitystä nuorten päihteiden käytössä. Taustalla on osin se, että jokainen uusi ikäluokka on saanut vaikuttavaa päihdekasvatusta. Esimerkiksi EHYT kohtaa vuosittain noin 20 000 lasta ja 2 500 vanhempaa tutkitun tiedon pohjalta rakennetun päihdekasvatuksen menetelmillä. Tätä ei voi hoitaa satunnaisilla projekteilla, vaan tarvitaan jatkuvuutta. Pitkäjänteinen työ onnistuu vain turvaamalla järjestöjen perustyöhön suunnatut yleisavustukset", Mikkonen korostaa. 

Ennaltaehkäisevä työ vahvistaa suomalaisten veronmaksajien työ- ja toimintakykyä sekä tukee ihmisiä pysymään mukana työelämässä. Leikkaukset eivät uhkaa vain ehkäisevää työtä, vaan myös konkreettista auttamista: kohtaamispaikkoja voidaan joutua sulkemaan ja auttavia puhelimia lakkauttamaan. Yhä useampi jäisi yksin vaikeassa elämäntilanteessa. 

Yhden vuoden tuotto rahoittaisi järjestöt kymmeneksi vuodeksi 

Alkoholi, tupakka- ja nikotiinituotteet sekä rahapelaaminen tuottavat valtiolle vuosittain noin 3 miljardia euroa. Mittakaavaa antaa se, että pelkästään yhden vuoden ns. haittatoimialoilta kertyvillä tuotoilla voitaisiin rahoittaa koko nykyinen sote-järjestökenttä 10 vuodeksi. 

EHYT katsoo, että hallituksen tulisi ottaa käyttöön mekanismi, jossa osa haittaveroista korvamerkitään päihdeongelmien ehkäisyyn ja kansanterveyden edistämiseen. Työn rahoituksen tulee olla linjassa ilmiöiden laajuuden kanssa. Valtio voi esimerkiksi perustaa haittarahaston, johon ohjataan tietty prosenttiosuus alkoholista, tupakasta ja rahapelaamisesta saaduista verotuloista ja muista tuotoista. Haittarahastosta kustannettujen toimien tuloksellisuutta tulee seurata säännöllisesti. 

Ei alasajoa vaan suunnitelmallista uudistamista 

Julkisen sektorin leikkausten myötä käytännön ennaltaehkäisevä työ on siirtynyt suurelta osin järjestöjen vastuulle.  

“On selvää, että myös järjestötoimintaa on kehitettävä. Päällekkäisyyksiä on karsittava ja rahoitusbyrokratiaa yksinkertaistettava, mutta tämä on tehtävä hallitusti ja suunnitelmallisesti. Nyt koko sektoria ollaan ajamassa vapaaseen pudotukseen ilman laskuvarjoa.” 

Moniääninen, ketterä ja vapaa kansalaisyhteiskunta on suomalaisen demokratian vahvuus. Se ei synny itsestään vaan vaatii pitkäjänteistä ja ennustettavaa tukea.  

“Eduskuntavaaleissa yksikään puolue ei ilmoittanut ajavansa kolmannen sektorin alasajoa. Nyt valtiovarainministeriön linja on kuitenkin viemässä maata tähän suuntaan.” 

Ehkäisevä päihdetyö ja kansanterveyden edistäminen ovat investointeja kestävään talouteen ja suomalaisen väestön hyvinvointiin.  

“Hallituksen on tulevissa neuvotteluissa otettava askel taaksepäin suunnan korjaamiseksi. Päätöksentekijöiltä ja virkamiehiltä tarvitaan kykyä katsoa budjettilukujen taakse sekä ymmärtää esittämiensä toimenpiteiden vaikutukset pidemmälle tulevaisuuteen poliittisesta taustasta riippumatta”, Mikkonen sanoo.