Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto ja OAJ: Koulutuksesta leikkaaminen ei pelasta Suomea – se kaventaa sen mahdollisuuksia

Jaa

Kuntaliitto ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ muistuttavat , että koulutus ei ole valtion toissijainen meno, vaan hyvinvointivaltion perusta. Kuntaliitto ja OAJ edellyttävät pitkäkatseisuutta ja koulutusmyönteisyyttä hallituksen neuvotteluihin.

Koulutuksesta leikkaaminen ei pelasta Suomea – se kaventaa sen mahdollisuuksia. Juuri koulutuksen kautta Suomi voi vastata osaajapulaan, parantaa työllisyyttä ja nostaa tuottavuutta. Koulutuksesta huolehtiminen on talouspoliittisesti järkevä ja välttämätön investointi.

Sellaista byrokratiaa ei kunnissa ole, josta esitetyt leikkaukset voitaisiin tehdä. Jos peruspalveluiden valtionosuutta leikataan, osuvat ne vääjäämättä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. On kysyttävä, mistä kunnissa voidaan enää leikata ilman, että vaikutukset kasautuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleville lapsille ja perheille.

Miesopettaja opettaa kahta lasta.
Valtion tulisi päätöksillään tukea kunnissa tehtävää vastuullista taloudenpitoa, ei vaikeuttaa sitä entisestään. Nyt esitetyt leikkaukset vaarantavat opetuksen ja varhaiskasvatuksen resursseja ja vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia toteuttaa laadukasta opetusta kaikkialla Suomessa.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2026 esittää 150 miljoonan euron leikkausta kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin. Kevään riihessä hallitus on jo päättänyt 75 miljoonan euron leikkauksesta peruspalveluiden valtionosuuteen. Tämä tarkoittaisi suoria ja tuntuvia leikkauksia muun muassa perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen samaan aikaan, kun juuri on astunut voimaan isoja uudistuksia uusine velvoitteineen. Perusopetuksen vahvistamisen toimenpiteisiin ohjattu 200 miljoonaa leikataan nyt toista kautta samasta VOS-potista käytännössä kokonaan.

Valtion tulisi päätöksillään tukea kunnissa tehtävää vastuullista taloudenpitoa, ei vaikeuttaa sitä entisestään. Nyt esitetyt leikkaukset vaarantavat opetuksen ja varhaiskasvatuksen resursseja ja vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia toteuttaa laadukasta opetusta kaikkialla Suomessa.

Kuntaliitto ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ muistuttavat, että koulutus ei ole valtion toissijainen meno, vaan hyvinvointivaltion perusta. Se rakentaa yksilön elämänpolkua, mutta myös koko Suomen kasvua ja elinvoimaa. Suomen vahvuus on koulutettu väestö ja hyvin toimiva koulutusjärjestelmä. Jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuudet kasvaa, kehittyä ja oppia yhdenvertaisesti taustaan tai asuinpaikkaan katsomatta.  Juuri koulutuksen kautta Suomi voi vastata osaajapulaan, parantaa työllisyyttä ja nostaa tuottavuutta. Koulutuksesta huolehtiminen on talouspoliittisesti järkevä ja välttämätön investointi.

Sellaista byrokratiaa ei kunnissa ole, josta esitetyt leikkaukset voitaisiin tehdä.  Jos peruspalveluiden valtionosuutta leikataan, osuvat ne vääjäämättä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.  On kysyttävä, mistä kunnissa voidaan enää leikata ilman, että vaikutukset kasautuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleville lapsille ja perheille.

On huolestuttavaa, että valtion budjettiesityksessä esitetään myös Opetushallituksen lakkauttamista. Suomalaisen koulutusjärjestelmän keskeinen vahvuus on ollut riippumattomuus poliittisesta ohjauksesta opetuksen sisällön osalta. Tämän periaatteen murtaminen olisi vakava uhka koulutuksen tasa-arvolle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle.

Kansalaisten luottamus perusopetuksen laatuun ja saavutettavuuteen on säilynyt korkealla tasolla, kuten Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa. Kunnat panostavat edelleen vahvasti koulutukseen, ja siitä kertoo myös se, että kuntien oma rahoitus muodostaa merkittävimmän osan koulutuksen kokonaisrahoituksesta. Nyt tarvitaan valtiolta pitkäjänteisyyttä ja arvovalintoja, jotka tukevat kuntien työtä, eivätkä heikennä sitä.

Julkisen talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, mutta sen on tapahduttava oikeudenmukaisesti ja tulevaisuutta rakentavalla tavalla. Koulutuksesta leikkaaminen ei pelasta Suomea – se kaventaa sen mahdollisuuksia. Kuntaliitto ja OAJ edellyttävät pitkäkatseisuutta ja koulutusmyönteisyyttä hallituksen neuvotteluihin.

Minna Karhunen
toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Katarina Murto
puheenjohtaja, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Mediayhteydenotot:

Irmeli Myllymäki
koulutusasioiden johtaja, Kuntaliitto
puh. +358 46 921 4443
irmeli.myllymaki@kuntaliitto.fi 

Minna Karhunen
toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto
tekstiviesti +358 50 380 5907
minna.karhunen@kuntaliitto.fi 

Katarina Murto
puheenjohtaja, OAJ
puh. +358 50 568 9188
 katarina.murto@oaj.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Naishenkilö punaisessa mekossa.
Valtion tulisi päätöksillään tukea kunnissa tehtävää vastuullista taloudenpitoa, ei vaikeuttaa sitä entisestään. Nyt esitetyt leikkaukset vaarantavat opetuksen ja varhaiskasvatuksen resursseja ja vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia toteuttaa laadukasta opetusta kaikkialla Suomessa, muistuttaa Kuntaliiton Minna Karhunen.
Lataa

Linkit

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye