Turun yliopisto

Tutkijat löysivät uusia tarantulalajeja – urosten selviytymiskeinona pitkät paritteluelimet

8.8.2025 13:44:56 EEST | Turun yliopisto | Tiedote

Jaa

Tutkijat löysivät uusia tarantulalajeja, jotka ovat niin aggressiivisia, että uroksille on kehittynyt parittelusta selviytymiseksi ennätyspitkät sukuelimet.

Musta Satyrex ferox -hämähäkki maassa, ympärillä hiekkaa, kiviä, heinänkorsia ja kasvi
Satyrex ferox -uros Omanista Bobby Bok

Turun yliopiston johtama kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt Arabian niemimaalta ja Afrikan sarvesta neljä uutta tarantulalajia, jotka poikkeavat merkittävästi muista tarantuloista.

– Rakenteensa ja geneettisten piirteidensä perusteella nämä lajit eroavat niin paljon lähimmistä sukulaisistaan, että meidän piti nimetä kokonaan uusi suku niiden luokittelua varten. Annoimme uudelle suvulle nimen Satyrex, kertoo tutkimusta johtanut tohtori Alireza Zamani Turun yliopistosta.

Suvun nimi on yhdistelmä sanoista Satyyri ja rex. Satyyri on kreikkalaisesta mytologiasta peräisin oleva hahmo, osittain ihminen ja osittain eläin, jolla on poikkeuksellisen suuret sukuelimet. Latinankielinen sana rex taas tarkoittaa kuningasta.

Miksi nimeen valikoituivat juuri satyyri ja kuningas?

– Näiden hämähäkkien uroksilla on kaikista tunnetuista tarantuloista pisimmät palpit, eli leukaraajat, jotka ovat hämähäkin paritteluelimet. Alustava olettamuksemme on, että pitkät palpit saattavat auttaa urosta pysymään turvallisemmalla etäisyydellä parittelun aikana ja siten auttavat sitä välttämään erittäin aggressiivisen naaraan hyökkäyksen ja syödyksi tulemisen, Zamani selittää.

Satyrex-suvun suurin laji on Satyrex ferox, jonka jalkojen kärkiväli on noin 14 senttimetriä, ja sen urospalppi voi olla jopa 5 senttimetrin pituinen, mikä on lähes neljä kertaa pidempi kuin hämähäkin vartalon etuosa ja melkein yhtä pitkä kuin sen pisimmät jalat. Tyypillinen palpin pituus tarantuloilla on 1,5-2 kertaa etuvartalon pituus.

– Nimi ferox tarkoittaa hurjaa, mikä sopii hyvin tälle lajille, joka on erittäin puolustautuva. Pienimmästäkin häiriöstä se nostaa eturaajansa uhkaavaan asentoon ja tuottaa kovan sihisevän äänen hankaamalla eturaajojen tyviosien erikoiskarvoja toisiaan vasten, Zamani kertoo.

Suvun muille tarantuloille tutkijat antoivat nimeksi S. arabicus ja S. somalicus, lajien alkuperäalueiden mukaan, ja S. speciosus sai nimensä kirkkaasta ja kauniista väristään. Uuteen sukuun kuuluu myös vanhempi laji, S. longimanus, joka kuvattiin alun perin Jemenistä vuonna 1903 ja sijoitettiin aiemmin eri sukuun.

Satyrex longimanus, jolla myös on pitkänomainen palppi, luokiteltiin aiemmin Monocentropus-sukuun, jossa tarantuloiden urospalpin pituus on vain noin 1,6 kertaa selkäkilven pituus. S. longimanuksen ja neljän äskettäin kuvatun lajin paljon pidemmät palpit olivat tärkein syy, kun päätimme perustaa näille hämähäkeille uuden suvun sen sijaan, että olisimme sijoittaneet ne Monocentropukseen, Zamani sanoo.

Kaikki tämän suvun lajit ovat fossoriaalisia, eli ne elävät maan alla, joko pensaiden juurella tai kivien välissä olevissa koloissa.

Tutkimus julkaistiin ZooKeys-lehdessä heinäkuussa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Musta Satyrex ferox -hämähäkki maassa, ympärillä hiekkaa, kiviä, heinänkorsia ja kasvi
Satyrex ferox -uros Omanista
Bobby Bok
Lataa
Kuva suuresta, tummasta tarantula-hämähäkistä maassa.
Satyrex ferox -naaras Omanista
Přemysl Fabiánek
Lataa
Kuva Satyrex arabicus -hämähäkkilajista.
Satyrex arabicus -uros Saudi-Arabiasta
Ibrahim Mohssin Fageeh
Lataa
Ruskea tarantula-hämähäkki kivisen pinnan päällä
Satyrex speciosus -uros Somalimaasta
Pavel Just
Lataa

Linkit

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.

Turun yliopiston mediatiedotteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto

Väitös: Asumisen “kohtuuhintaisuus” on epäselvä käsite – tutkimus paljastaa ristiriidat Suomessa ja oikoo epäselvyyksiä29.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote

Maailmalla riittää puhetta asumisen kohtuuhintaisuudesta, mutta ilman yksimielisyyttä sen määritelmästä tai politiikkakeinoista. Turun yliopistossa toteutettu tuore väitöstutkimus osoittaa, että kohtuuhintaisuutta mitataan puutteellisesti ja tulkitaan eri tavoin eri yhteyksissä. Lisäksi usein sivuutetaan kysymyksen paikalliset erot. Kaikki tämä vaikeuttaa sekä ilmiön ymmärtämistä että toimivien ratkaisujen löytämistä.

Doktorand utvecklar multifunktionella smarta material som lagrar energi och ändrar färg29.5.2026 08:09:32 EEST | Pressmeddelande

Den växande efterfrågan på hållbara och energieffektiva teknologier har ökat intresset för funktionella material som kan utföra flera funktioner samtidigt. I sin doktorsavhandling utvecklade MSc Sachin Kochrekar material som både kan ändra färg och lagra elektrisk energi. Tekniken skulle kunna användas i framtiden, till exempel i energilagrande och självmörknande smarta fönster.

Väittelijä kehitti monitoimisen älymateriaalin, joka varastoi energiaa ja vaihtaa väriä29.5.2026 08:09:32 EEST | Tiedote

Kestävien ja energiatehokkaiden teknologioiden kasvava kysyntä on lisännyt kiinnostusta älykkäisiin materiaaleihin, jotka voivat suorittaa useita toimintoja samanaikaisesti. MSc Sachin Kochrekar kehitti väitöstutkimuksessaan materiaaleja, jotka voivat sekä vaihtaa väriä että varastoida sähköenergiaa. Teknologiaa voisi tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi energiaa varastoivissa ja itsestään tummuvissa älyikkunoissa.

Valtamerellä tapahtuvat muutokset vaikuttavat Lapin perhosiin – vaikutukset jakavat lajit voittajiin ja häviäjiin28.5.2026 12:00:00 EEST | Tiedote

Ilmastonmuutos aiheuttaa maailmanlaajuisesti lajiston köyhtymistä, mutta lisäksi se muuttaa energian siirtymistä ravintoverkon tasojen välillä niin murtovedessä kuin arktisilla alueilla. Lapissa muutokset pienten kasvissyöjien biomassassa heijastuvat nopeasti niitä ravintonaan käyttävien suurempien eläinten lisääntymismenestykseen. Vastikään julkaistu pitkäaikaistutkimus Kevon tutkimusasemalla Utsjoella osoittaa, miten esimerkiksi varpuslinnuille elintärkeiden yöperhosten biomassa on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana.

Väitös: ”ultra-prosessoitu” ei kerro koko kuvaa kasvipohjaisista elintarvikkeista – biokemiallisella koostumuksella on merkitystä28.5.2026 10:15:52 EEST | Tiedote

Kaikki ultra-prosessoidut elintarvikkeet eivät ole ravitsemuksellisesti samanlaisia. Jasmin Raidan väitöstutkimuksen mukaan erityisesti fermentointi voi mahdollisesti lisätä kasvipohjaisten tuotteiden hyödyllisiä yhdisteitä, kun taas voimakas teollinen prosessointi voi vähentää niitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisten prosessointimenetelmien vaikutuksia kasvipohjaisiin proteiinirikkaisiin elintarvikkeisiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye