Turun yliopisto

Tutkijat löysivät molekyylikytkimen, joka auttaa aggressiivista suolistosyöpää leviämään

25.8.2026 12:14:29 EEST | Turun yliopisto | Tiedote

Jaa

Turun yliopiston biotiedekeskuksen ja Pariisin Gustave Roussy -instituutin tutkijat ovat löytäneet molekyylitason mekanismin, joka ratkaisee, ovatko aggressiivisen suolistosyövän solut oikein- vai nurinpäin niiden levitessä elimistössä. Löydös voi auttaa tunnistamaan potilaat, joilla on suurin riski syövän leviämiseen vatsaonteloon. Tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedelehdessä.

Ingressi

Tutkijoiden kohteena oli musinoosinen paksusuolisyöpä, jonka osuus on noin 10–15 prosenttia kaikista paksusuolisyövistä. Se on tavallista yleisempi nuorilla aikuisilla ja naisilla. Toisin kuin useimmat paksusuolisyövät, musinoosinen syöpä leviää pieninä tiiviinä solupalloina. Pallot kulkeutuvat vatsaonteloon ja muodostavat uusia kasvaimia vatsakalvolle. Tähän leviämistapaan liittyy huono ennuste ja niukat hoitovaihtoehdot.

Vatsaontelossa liikkuville syöpäsolupalloille on tyypillistä, että ne voivat olla "nurinpäin". Tällä tutkijat tarkoittavat ilmiötä, jossa solupallot erittävät pinnalleen limakerroksen. Normaalisti lima on solupallon sisällä, jolloin soluryppään ajatellaan olevan ”oikeinpäin”. 

– Limasta muodostuu syöpäsolupallon ympärille suojaava kerros, joka heikentää solusalpaajalääkkeiden tehoa ja helpottaa solujen kulkeutumista vatsaonteloon. Tämä väärinpäin oleva rakenne auttaa kasvainsoluja paitsi liikkumaan myös tunkeutumaan kudokseen tehokkaammin sekä tekee niistä vastustuskykyisempiä solunsalpaajahoidoille, kertoo akatemiaprofessori, InFLAMES-ryhmänjohtaja Johanna Ivaska Turun biotiedekeskuksesta.

Kun solupallot saavuttavat vatsakalvon, osa niistä kääntyy kuitenkin takaisin normaaliin olomuotoonsa, jossa lima on pallon sisällä. Seuraavaksi solupallo kiinnittyy tiukasti ympäröivään kudokseen. Tämä on askel, jonka uskotaan auttavan uusien kasvainten muodostumisessa. Tähän asti on ollut epäselvää, mikä tätä kääntymistä ohjaa.

Molekyylitason ketjureaktio

Tutkimusryhmä käytti potilailta peräisin olevia kasvainnäytteitä ja jäljitti laboratoriossa molekyyliketjun, joka käynnistyy, kun kasvainsolupallot joutuvat kosketuksiin kollageenin eli kasvainta ympäröivän tukikudoksen rakenneproteiinin kanssa.  

Monivaiheinen tapahtumasarja johtaa siihen, että kolmen proteiinin, SorLa:n, Her2:en ja HER3:en määrä lisääntyy syöpäsoluissa. Näiden kolmen proteiinin toiminta kääntää kasvainsolut normaaliin asentoon ja vahvistaa niiden tarttumisreseptorien, integriinien, kiinnittymistä ympäröivään kudokseen.

Potilasnäytteiden analyysi vahvisti laboratoriossa havaitun kaavan: normaalisti oikeinpäin asettuneissa kasvaimissa SorLA-, HER2- ja HER3-tasot olivat korkeimmat, kun taas nurinpäin asettuneissa kasvaimissa tasot olivat matalammat.

Mahdollinen hoitokeino: käännetään syöpäpallot nurinpäin

HER2- ja HER3-reseptoreita vastaan on jo olemassa vasta-ainelääkkeitä, joita käytetään muiden syöpien hoidossa. Siksi tutkijat testasivat, voisivatko lääkkeet vaikuttaa kasvainsolujen kääntymiseen ja asettumiseen.

– Kun laboratoriossa kasvatettuja kasvainpalloja käsiteltiin vasta-aineilla, syöpäsolut alkoivat kuolla, kääntyivät nurinpäin, ja niiden kyky ja kiinnittyä vatsakalvoon heikkeni. Tulos viittaa mahdolliseen keinoon hidastaa syövän leviämistä, mutta jatkotutkimukset ja kliiniset kokeet ovat vielä tarpeen, toteaa väitöskirjatutkija Meri Pelkonen

Paksusuolisyöpä on edelleen yksi maailman yleisimmistä syöpäkuolemien aiheuttajista, ja viime vuosina on herätty huoleen sen yleistymisestä nuorilla aikuisilla. Ilmiön syytä ei vielä täysin ymmärretä. Musinoosinen paksusuolisyöpä painottuu muita paksusuolisyöpätyyppejä enemmän nuorempiin potilaisiin, mikä tekee sen biologian ymmärtämisestä erityisen ajankohtaista.

Tutkijoiden mukaan löydetty mekanismi saattaa selittää "nurinpäin" -käyttäytymistä myös muissa aggressiivisissa syövissä ja voi tarjota keinon tunnistaa ja mahdollisesti tulevaisuudessa hoitaa potilaita, joiden kasvain todennäköisimmin leviää vatsaonteloon.

Tutkimusta ovat tukeneet Syöpäsäätiö, Suomen Akatemia, Sigrid Juseliuksen säätiö ja EU Horizon 2020.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Mikroskooppikuva syöpäsoluryppäästä
Lima, jonka näkyy kuvassa valkoisena, suojaa syöpäsolurypästä (merkitty sinisellä ja vihreällä) muun muassa solunsalpaajahoidoilta, kun solupallo liikkuu vatsakalvolla. Kuvassa oikealla valkoinen lima on siirtynyt keskelle solupalloa ja syöpäsolut ovat valmiina tarttumaan ympäröivään kudokseen uudessa kasvupaikassa.
Dr Nicolas Pasquier, Turun biotiedekeskus
Lataa

Linkit

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.

Turun yliopiston mediatiedotteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye