Audiomedia Oy

Stora Enson Antto Kauhanen: Suomi putoamassa puurakentamisen kasvavasta valtavirrasta Euroopassa

Jaa
Stora Enson yhtiön Wood Products -liiketoiminnan kehityspäällikkö Antto Kauhanen.
Stora Enson yhtiön Wood Products -liiketoiminnan kehityspäällikkö Antto Kauhanen. Kuvaaja: Tomi Parkkonen.

Laki rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvoista jäi torsoksi

Stora Enson yhtiön Wood Products -liiketoiminnan kehityspäällikkö Antto Kauhasen mukaan Suomesta puuttuu kunnianhimo puurakentamisen edistämisessä, vaikka samaan aikaan puurakentaminen on kokenut kansainvälisesti renessanssin.

– Puurakentaminen on siirtynyt Keski-Euroopassa marginaalista kohti rakentamisen valtavirtaa. Ranska on määrätietoisesti ohjannut regulaatiolla rakentamista vähähiilisyyden suuntaan. Tanska on asettanut kunnianhimoisimmat päästörajat koko rakentamisalalle. Suomessa vastaavaa kunnianhimoa ei ole vielä nähty, me on pudottu siinä tasossa kakkosliigaan. 

Kauhasen mukaan yhteiskunnan käytännön toimet puurakentamisen edistämiseksi ovat jääneet vaatimattomiksi. – Lainsäädännön tuore ilmastosääntely on jäänyt torsoksi, kun hiilirajat asetettiin tasolle, joka ei pakota muuttamaan nykykäytäntöjä. Tämän seurauksena puurakentaminen ei saa tarvittavaa sysäystä kohti valtavirtaa.

–Yksi puun merkittävimmistä vahvuuksista on sen kyky sitoa hiilidioksidia koko rakennuksen elinkaaren ajan. Metsä toimii hiilinieluna, hiilivarasto siirtyy rakenteeseen jopa sadoiksi vuosiksi, ja rakennuksen purun jälkeen materiaalia voidaan käyttää edelleen. Tämä tekee puusta ainutlaatuisen materiaalin, joka ei ainoastaan vältä päästöjä, vaan aktiivisesti varastoi hiiltä.

Kauhanen muistuttaa, että rakennussektori tuottaa noin 11 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, mikä on kolminkertainen verrattuna lentoliikenteeseen. – Siksi jokainen puurakennus on konkreettinen ilmastoteko ja puurakentaminen ilmastopolitiikan työkalu.

Rakennusalan konservatiivisuus jarruna puurakentamisen kasvulle

Vaikka puurakentamisella on kiistattomia myönteisiä ilmastovaikutuksia, teollinen puurakentaminen etenee Suomessa edelleen verkkaisesti. – Vaikka Suomi on metsien maa, puun hyödyntäminen rakentamisessa ei ole saavuttanut sellaista jalansijaa kuin esimerkiksi Ranskassa, Itävallassa, Ruotsissa tai Norjassa.

–Suomen hitaaseen muutokseen liittyy sekä teknologisia että rakenteellisia haasteita. Ennen kaikkea kyse on asenteista, regulaatiosta ja markkinakäytäntöjen hitaasta murroksesta.

Yhtenä merkittävänä jarruna puurakentamisen laajentumiselle Kauhanen pitää Suomessa on rakennusalan konservatiivisuutta. –Suunnittelukäytännöt, hankintamallit ja urakoinnin logiikka perustuvat edelleen 1960-luvulla kehittyneeseen betoniteollisuuden malliin. Arkkitehdit saattavat haluta käyttää puuta, mutta järjestelmät, jotka tukevat massiivipuurakentamista, eivät ole samalla tavalla vakiintuneet. Tämä tekee hankkeista epävarmempia ja lisää keinotekoisesti niiden kustannuksia.

–Rakentamisen koulutuksessa puurakentamisen erityispiirteet eivät saa vielä riittävästi huomiota. Tarvitaan suunnittelijoita, rakennuttajia ja päättäjiä, joilla on syvällistä osaamista sekä materiaalista ja sen ekologisista vaikutuksista. Vain tällöin syntyy luottamusta ja valmiutta ottaa käyttöön uusia ratkaisuja, muistuttaa Kauhanen.

Käyttäjäkokemukset rakentamisen ytimessä

Stora Enson uusi pääkonttori Helsingissä on puurakentamisen uusin lippulaiva Suomessa. Kauhanen oli keskeinen vaikuttaja puurakenteisen pääkonttorin toteuttamisessa. – Meillä oli kunnianhimoinen visio. Haluttiin ekologinen, vähähiilinen, laadukas sisäilma ja akustiikka ja ennen kaikkea hyvinvointia tukeva työympäristö. Tavoitteet eivät jääneet puheiden tasolle. Käyttäjiltä saatu palaute on ollut ylitsevuotavan myönteistä.

–Ihmiset kokevat puun materiaalina konkreettisesti hyvinvointia edistäväksi, kun sen lämpö, esteettisyys ja luonnonläheisyys tuovat tilaan inhimillisyyttä ja rauhaa. Puu parantaa keskittymistä, vähentää stressiä ja lisää tuottavuutta.

Toimistorakennuksessa tämä näkyy Kauhasen mukaan konkreettisesti. – Työntekijät kokevat sen tukevan yhteisöllisyyttä, luovuutta ja epämuodollista ideointia. Rakennus on aktiivisesti läsnä työpäivän kulussa.

Esivalmistus tekee puurakentamisesta taloudellisesti tehokkaan

Puurakentamista vastustetaan Kauhasen mukaan sen kalleudella. – Yleinen harhaluulo on, että puurakennus olisi kallis, vaikea tai kokeellinen ratkaisu. Todellisuudessa teollisesti esivalmistetuista CLT- ja LVL-elementeistä tehty puurakennus pystytetään huomattavasti nopeammin kuin vastaava betonirakennus. Nopea työmaavaihe tarkoittaa lyhyempää rahoitusaikaa, nopeampaa vuokralaisten sisään muuttoa ja pienempiä kokonaiskustannuksia.

–Esivalmistus mahdollistaa myös laadunhallinnan, kun tehtaassa elementit valmistuvat kontrolloiduissa olosuhteissa, virheiden määrä vähenee ja työmaalla tarvittavien eri toimijoiden koordinointi yksinkertaistuu. Tuloksena on vähemmän pölyä, melua ja häiriöitä, mikä hyödyttää sekä rakentajia että ympäröivää yhteiskuntaa.

Suomi voisi olla kestävän rakentamisen edelläkävijä

Julkinen rakentaminen on Kauhasen mukaan avainasemassa puurakentamisen murroksessa. – Kunnilla on käsissään valtava mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuden rakennuskantaan. Esimerkiksi päiväkodit, koulut ja muut julkiset rakennukset tarjoavat konkreettisen mahdollisuuden valita vähähiilinen, terveellinen ja viihtyisä rakentamisen ratkaisu. Toteutetuissa puuhankkeissa käyttäjäpalautteet ovat olleet yksiselitteisen myönteisiä.

–Asetettu kunnianhimoinen tavoite, jotta 45 prosenttia uusista julkisista rakennuksista tehtäisiin puusta vuoteen 2025 mennessä, ei ole toteutumassa. Taustalla on päättäjien epäröinti, tiedon puute ja poliittisen tuen heikkous. Teknologia, tuotteet ja osaaminen ovat jo olemassa, tarvitaan enää päätöksiä.

Puurakentaminen ei ole enää Kauhasen mukaan kokeilu. – Kansainväliset esimerkit osoittavat, mitä voidaan saavuttaa, kun tahto kohtaa teknologian. Suomessa on kaikki resurssit nousta kestävän rakentamisen edelläkävijäksi, mutta se vaatii rakenteiden murtamista, osaamisen vahvistamista ja ennen kaikkea poliittista rohkeutta.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Antto Kauhanen, antto.kauhanen@storaenso.com

Kuvat

Stora Enson yhtiön Wood Products -liiketoiminnan kehityspäällikkö Antto Kauhanen.
Stora Enson yhtiön Wood Products -liiketoiminnan kehityspäällikkö Antto Kauhanen.
Kuvaaja: Tomi Parkkonen.
Lataa

Lisätietoja julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Luken tutkimusprofessorit: Ilmastotavoitteita ei pidä laskea metsien nielujen varaan16.7.2025 08:22:28 EEST | Artikkeli

Hakkuiden vähentämisellä saavutettava ilmastohyöty vähäinen 17 vuotta Britanniassa työskennelleen Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mukaan Suomen ilmastopolitikka on epäonnistunut, jos politiikan tavoitteena on vain hakkuiden rajoittaminen ja metsien nielujen kasvattaminen. – Kun hakkuiden vähentämisellä nielu saadaan vain hetkellisesti kasvamaan poistuman vähentyessä, tarvitaan tehokkaampia toimia. Tutkimusprofessori MMT Annika Kankaan mukaan ilmastotavoitteita ei voi laskea metsien kasvavien nielujen varaan. – Kun vaaditaan hakkuiden rajoittamista nielujen kasvattamiseksi, se toisi hetken ilon, mutta sen jälkeen nielujen kasvu kääntyisi laskuun ja laskisi edelleen mitä enemmän hakkuita vähennetään. Tässä voidaan uhrata Suomen talous, saadaan suomalaiset köyhiksi, mutta saavutettava ilmastohyöty on marginaalinen. –Lukessa on tehty maakuntakohtaisia mallinnuksia eri kasvupaikoilla puuston kasvusta, mikä on maksimissaan 35-40 vuotta vanhoissa metsissä. Näissä metsissä on myös suur

Satelliittiseurannalla ajantasaista tietoa metsätuhojen seurantaan3.7.2025 10:58:26 EEST | Artikkeli

Tavoitteena estää laajojen metsätuhojen leviäminen Suomeen Kasvavien metsätuhojen laajenemisen ehkäisemiseksi on Suomen Metsäkeskus käynnistänyt metsätuhojen satelliitti- ja ilmakuvamonitoroinnin. –Viime vuosina erityisesti hyönteistuhojen, kuten kirjanpainajahyönteisen leviäminen on ollut nopeaa. Kun niiden aiheuttamat vahingot ovat suuria, perinteisen valvonnan rinnalle tarvitaan ajantasaista tietoa, mikä mahdollistaa metsätuhojen havainnoinnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo projektipäällikkö Lauri Haataja. –Perinteinen valvonta ja kenttätyö ovat jääneet toisinaan riittämättömiksi, erityisesti kun metsätuhoja esiintyy laajoilla alueilla ja maanomistajat eivät ole paikalla valvomassa metsiään. Satelliittikuvien ja ilmakuvien käyttö metsätuhojen monitoroinnissa on noussut uudeksi, tehokkaaksi työkaluksi. Kun Keski-Euroopassa ja Ruotsissa kirjanpainaja on aiheuttanut jo kymmenien miljoonien kuutioiden metsätuhot, ei tätä epidemiaa haluta Haatajan mukaan Suomeen. – Tavoittee

MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli

Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol

Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli

Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye