Suomalaisyritykset tekevät vientiä isolla riskillä – Vientikaupoista jopa yli 100 000 euron luottotappioita
Vientiyritykset ovat keskimäärin kasvuhakuisempia kuin kaikki yritykset. Kasvua haetaan uusilta markkinoilta kasvun vuoksi, ei yksittäisten syiden kuten Yhdysvaltain asettamien tullien vuoksi. Vientiyritykset ottavat kuitenkin kaupoissa suuria riskejä, joista voi seurata yrityksen toiminnan vaarantavia luottotappioita – enimmillään yritykset ovat menettäneet kaupoissa selvästi yli 100 000 euroa. Finnvera, Keskuskauppakamari ja Kansainvälinen kauppakamari ICC teettivät toukokuussa kyselytutkimuksen, johon vastasi yli 300 eri kokoista vientiyritystä.

Tutkimuksesta selvisi, että vaikka moni yritys arvioi mahdollisten luottotappioiden vaarantavan liiketoiminnan pitkäksi aikaa ja tappioiden pelko on jopa este viennin aloittamiselle, harva vientiyritys vakuuttaa vientiään esimerkiksi luottovakuutuksella.
Maailmantalouden epävarmuus ja kauppasotien uhka ovat vaikeuttaneet vientiä. Näin arvioi nyt selvästi useampi vastaaja kuin 2019, jolloin vastaava tutkimus toteutettiin edellisen kerran. Myös Suomen talouskasvun taittuminen on vähentänyt monen yrityksen halukkuutta uusiin vientihankkeisiin. Kuitenkin noin puolet vastaajista suunnittelee vientiä uusille markkinoille ensisijaisesti saadakseen kasvua.
Uusille markkinoille lähtöön liittyy silti merkittävää epävarmuutta, ja ei osaa sanoa -vastausten osuus on suuri. Uusia markkinoita hakevia on eniten teollisuudessa ja kaupan alalla sekä liikevaihdoltaan pienimmissä yrityksissä, mikä kertoo siitä, että kotimaasta ei uskota löytyvän riittävästi kasvua.
− Huolestuttavaa sen sijaan on, että edelleen yritykset saavat vientikaupoissa mittavia luottotappioita. Harva yritys varautuu siihen, että ostaja jättää maksamatta. Vastaajien ilmoittamien luottotappioiden mediaanikoko on 20 000 euroa, mutta suurimmillaan yrityksiltä on jäänyt saamatta selvästi yli 100 000 euron maksuja, sanoo rahoitusjohtaja Otto Lindstedt Finnverasta.
Lindstedt muistuttaa, että vahingot olisivat estettävissä vakuutuksella, aivan kuten lomamatkoillakin.
− Näyttää kuitenkin siltä, että esimerkiksi luottovakuutuksen hyödyt tunnetaan heikosti. Kaikkien viennin suojaustapojen käyttö on laskenut kuuden vuoden takaisesta kyselystä. Halu kasvaa viennillä ja hakea uusia markkinoita ovat ehdottomasti hyviä signaaleja, mutta yritykset ottavat kohtuuttomia riskejä. Kirjallinen ja käytäntöön viety luottopolitiikka, eli ohjeistus siitä, millaisia riskejä yritys voi ottaa, löytyy kaikkein harvimmin pieniltä yrityksiltä, joille tappiot tekevät isoimmat kolhut, Lindstedt sanoo.
Vientikauppoja kaatuu, kun ostajarahoitusta ei osata hyödyntää
Suurin osa vientiyrityksistä myy kyselyn mukaan tuotteensa ulkomaille ennakkomaksulla. Näin vastaa edelleen yli puolet, vaikka osuus on laskenut kuuden vuoden takaisesta. Vaikka viennissä on maailmalla yleistynyt kauppatapa, että vientiyritys tarjoaa tuotteensa ohessa ostajalle myös rahoitusratkaisua, harva yritys tuntee tätä vaihtoehtoa tai on itse hyödyntänyt pankkien tai Finnveran ostajaluottoja.
Pahimmillaan kaupat jäävät tekemättä, jos ostaja saa paremman rahoitustarjouksen toiselta viejältä tai ei saa rahoitustaan järjestymään.
− Etenkin voimakkaasti kasvuhaluisilta yrityksiltä on jäänyt vuoden aikana tärkeitä vientikauppoja toteutumatta rahoitukseen tai luottoriskin hallintaan liittyvistä syistä. Yleisin syy on, ettei ostaja saanut rahoitusta järjestymään, Lindstedt kertoo.
− Valitettavasti viennin ostajarahoitustapojen tunteminen ei ole kasvanut vuodesta 2019. Osa yrityksistä onneksi tunnistaa osaamisvajeen ja juuri voimakkaasti kasvuhakuisista puolet pitää vientirahoitukseen liittyvää koulutusta tarpeellisena. Rahoitusosaamisen vahvistaminen vientiyrityksissä olisi yksi kansainvälistä kilpailukykyämme tukeva tekijä Suomen ulkomaankaupassa, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja ja ICC Suomen maajohtaja Päivi Pohjanheimo.
Vientiyritysten tai viennin rakenteessa ei suurta muutosta kuudessa vuodessa
Toukokuussa 2025 toteutettu kysely oli uusinta vuosina 2019 ja 2018 tehdyille vientikaupan rahoitustutkimuksille. Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn vastaajat ovat pääasiassa pk-yrityksiä, mutta mukana on myös liikevaihdoltaan yli 300 miljoonan euron yrityksiä.
Yhteensä 45 prosentilla vastaajista viennin osuus on vähintään puolet kokonaisliikevaihdosta ja 44 prosentilla vientiliikevaihdon arvo on alle kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Yli puolella vastaajista yksittäisen tavanomaisen vientikaupan arvo on keskimäärin alle 100 000 euroa. Monella mittarilla kuva suomalaisesta viennistä on tutkimuksen perusteella muuttumaton.
− Selkein muutos viennin rakenteessa on palveluviennin osuuden kasvu, joka ylsi nyt lähes neljännekseen yritysten viennistä. Kulutushyödykkeiden ja raaka-aineiden tai investointitavaroiden osuudet olivat hieman pienenneet vuodesta 2019. Tämä kuvaa sitä, että kasvava osuus esimerkiksi konepajojen viennistä on nykyisin tuotteen oheen liittyviä palveluja. Toki uusiakin vientialoja on noussut, kuten IT-palvelut ja ohjelmistot, Pohjanheimo sanoo.
Lisätietoja:
Rahoitusjohtaja Otto Lindstedt, kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus, Finnvera, puh. 029 460 2706
Kansainvälisten asioiden johtaja ja ICC Suomen maajohtaja Päivi Pohjanheimo, Keskuskauppakamari ICC Finland, puh. 050 573 8494
Vientikaupan rahoitus 2025 -tutkimuksen toteutti Finnveran, Keskuskauppakamarin ja ICC Finlandin toimeksiannosta Taloustutkimus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten suoraa vientiä harjoittavien yritysten vientikaupan käytäntöjä erityisesti vientikaupan rahoituksen ja luottoriskien hallinnan näkökulmasta. Tämä on seurantatutkimus vuosina 2018 ja 2019 toteutetulle vastaavalle tutkimukselle. Tutkimus tehtiin internetkyselynä toukokuun 2025 aikana ja vastaajayrityksiä oli 315.
Nostoja tutkimuksen ajankohtaisväittämistä (sulkeissa 2019 luvut):
- Maailmantalouden epävarmuus vaikeuttanut vientiä, kauppoja peruuntunut tai lykkääntynyt: yhteensä 51 % on täysin tai melko samaa mieltä (25 %)
- Suomen talouden nopean kasvun taittuminen vähentänyt halukkuuttamme uusiin vientihankkeisiin ja niitä tukeviin investointeihin: yht. 17 % täysin tai melko samaa mieltä (8 %)
- Näemme Ukrainan jälleenrakennuksessa potentiaalia liiketoiminnan kasvattamiselle: yht. 32 % täysin tai melko samaa mieltä (−)
- Asevarustelun kasvu avaa yrityksellemme uusia vientimahdollisuuksia: yht. 20 % täysin tai melko samaa mieltä (−)
- Vastuullisuus tuo enemmän kauppamahdollisuuksia kuin velvoitteita: yht. 40 % täysin tai melko samaa mieltä (−)
- Kaupan toteutuminen voi kaatua rahoituksen puutteeseen: yht. 54 % on täysin tai melko samaa mieltä (49 %)
- Luottotappio voi vaarantaa yrityksen toimintaedellytykset pitkäksi aikaa: yht. 49 % täysin tai melko samaa mieltä (50 %)
- Viennin aloittamisen suurin este on riski siitä, että ostaja jättää maksamatta: yht. 26 % täysin tai melko samaa mieltä (22 %)
- Luottovakuutus auttaa maksuviiveissä ja perinnässä: yht. 36 % täysin tai melko samaa mieltä (43 %) - Ei osaa sanoa -vastauksia 31 % (22 %)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Rahoitusjohtaja Otto Lindstedt, kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus, Finnvera, puh. 029 460 2706
Kansainvälisten asioiden johtaja ja ICC Suomen maajohtaja Päivi Pohjanheimo, Keskuskauppakamari ICC Finland, puh. 050 573 8494
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Rahoitus & kasvu -katsaus: Omistajanvaihdoksissa huolestuttava epäsuhta – Myyntiä harkitsevia yrityksiä liki kolminkertaisesti verrattuna mahdollisiin ostajayrityksiin30.7.2025 11:43:42 EEST | Tiedote
Tulevien viiden vuoden sisällä mahdollisesti myyntiin tulevia pk-yrityksiä on lähes kolme kertaa niin paljon kuin yritysostoa harkitsevia yrityksiä. Määrällinen epäsuhta on kasvanut viime vuosien aikana, ja mitä pidemmälle tulevaisuuteen suunnitellun omistajanvaihdoksen ajankohta menee, sitä suurempi on ero myynti- ja ostohalukkaiden yritysten määrissä. Tämä käy ilmi Pk-yritysbarometreista, joissa kartoitetaan säännöllisesti vastaajien suunnitelmia omistajanvaihdoksiin. Yrittäjistä reilu neljännes on 55–64-vuotiaita eli lähestyy eläkeikää. Huoli, ettei yrityksille löydy tarpeeksi jatkajia, on perusteltu. Samaan aikaan kuitenkin yrityskanta on tasaisessa kasvussa. Finnveran rahoitus omistajanvaihdoksiin näyttää kääntyneen alkuvuonna kasvuun.
Finnveran Juuso Heinilä: Tullisopimus on lyhytaikainen helpotus, mutta tullit nakertavat vientiyritysten kilpailukykyä − Erityisen alttiita pk-vientiyritykset28.7.2025 12:57:23 EEST | Tiedote
EU:n ja Yhdysvaltain solmimalla tariffisopimuksella vältetään EU:ta uhanneet 30 prosentin tullit, mutta asetetaan sen sijaan 15 prosentin tulli tietyille tuotteille. Vaikka sopimus tuo viejille kaivattua ennustettavuutta ja vakautta, 15 prosentin tulli on edelleen merkittävä kaupan este, joka hidastaa talouskasvua, syö yritysten innovatiivisuutta ja kilpailukykyä. Pahiten tullien haitat osuvat pk-vientiyrityksiin, joilla puskurit ja reagointimahdollisuudet lisäkustannuksiin ovat usein suuria yrityksiä ohuemmat, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.
EIR:n ja Finnveran pilottihanke Ukrainan tueksi vauhdittamaan suomalaisyritysten vientiä30.6.2025 09:15:28 EEST | Tiedote
Finnvera ja Euroopan investointirahasto (EIR) ovat allekirjoittaneet sopimuksen uudesta takausjärjestelystä, jonka turvin Finnvera voi myöntää lisää vientitakuita Ukrainaan. Sopimuksen tavoitteena on tukea EU-yrityksiä kaupankäynnissä Ukrainan kanssa sekä lujittaa taloussuhteita Ukrainan EU-jäsenyysprosessin tukemiseksi. Kyseessä on pilottihanke, joka mahdollisesti laajenee myöhemmin.
Talouden tabut julki SuomiAreenassa: Vaikuttajat ja asiantuntijat purkavat talouskasvun esteitä Finnveran ja Nasdaq Helsingin keskustelussa24.6.2025 10:12:19 EEST | Tiedote
Pitkä talouden alavire on saanut yritykset ja sijoittajat epäilemään, kannattaako Suomeen investoida. Kasvu ruokkii kasvua, mutta mistä ideat, pääomat ja tahto käynnistämään Suomen talouden nousu? Finnvera ja Nasdaq Helsinki järjestävät Porin SuomiAreenassa keskustelun talouskasvun esteistä ja ratkaisuista torstaina 26.6.2025. Lavalle nousee joukko vaikuttajia ja asiantuntijoita talouden, sijoittamisen ja rahoittamisen sekä kasvuyritysten johtopaikoilta.
Finnvera myönsi mikroyrityksille lainoja yhteensä 20 miljoonaa euroa kasvuun ja investointeihin – ”Merkittävät työllistävät vaikutukset”23.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Finnveran lainaa saaneet mikroyritykset suunnittelevat työllistävänsä rahoituksen avulla yhteensä 500 uutta työntekijää. Yritykset ovat erittäin kasvuhakuisia ja arvioivat liikevaihtonsa kasvavan tuntuvasti lähivuosina. Finnvera myönsi mikroyritysten kasvuhankkeisiin lainaa kuuden kuukauden määräaikaisessa pilotissa, jonka tavoitteena oli mahdollistaa pienimpien yritysten kasvua ja kehittämistä sekä kartoittaa mikroyritysten rahoitushaasteita. Lokakuun 2024 alusta maaliskuun 2025 loppuun lainaa myönnettiin yhteensä 20 miljoonaa euroa noin 440 yritykselle. Lainan kysyntä nousi jopa ennakoitua korkeammaksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme