Maahanmuuttajataustaisten lasten koulunkäyntiä täytyy tukea

Maahanmuuttajataustaisia lapsia täytyy tukea koulunkäynnissä ja kiinnittymisessä suomalaiseen yhteiskuntaan. Koulutusjärjestelmämme ei nykyisellään tarjoa kaikille maahanmuuttajataustaisille lapsille riittäviä valmiuksia perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja työelämään. Suomen tai ruotsin kielen oppiminen on ensiarvoisen tärkeää.

Lapsiasianeuvottelukunta kokoontui 29.5.2025 keskustelemaan maahanmuutosta ja koulutuksen yhdenvertaisuudesta ja kuulemaan ajankohtaista tilannetietoa aiheesta. Alustuksen kokouksessa pitivät lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin yksikönjohtaja Salla Venäläinen sekä Turun kaupungin Lausteen koulun rehtori Marjaana Ylönen.

Valmiuksia työelämään ja jatko-opintoihin

Päätöksenteossa on tärkeää huomata, että maahanmuuttajatausta yhdistää hyvin erilaisissa tilanteissa olevia lapsia, joten tuen tarve tulee aina arvioida yksilöllisesti. Osalle maahanmuuttajataustaisista lapsista suomalainen koulutusjärjestelmä ei nykyisellään tarjoa riittäviä valmiuksia perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja työelämään. Salla Venäläinen Karvista suositteli arviointituloksiin perustuen panostamaan kunnissa määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti valmistavaan opetukseen, joka antaa valmiuksia kaikille yhteiseen perusopetukseen siirtymiseen.   

– Rehtorien ja opettajien mukaan valmistavaa opetusta ei ole järkevää ainakaan supistaa. Tarpeen mukaan valmistavaa opetusta on syytä antaa pitempäänkin, jos oppilas sitä tarvitsee. Suosittelemme myös valmistavassa opetuksessa opiskelevien lasten kaverisuhteiden kehittymiseen panostamista, opettajien täydennyskoulutusta ja riittävän vahvaa tukea lapsille siirtymävaiheessa, Salla Venäläinen sanoo.

– Olen ilmaissut huoleni hallituksen ajankohtaisesta esityksestä rajata valmistava opetus vain ulkomailla syntyneisiin lapsiin. Sadat Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset lapset tarvitsevat vuosittain valmistavaa opetusta. Pelkään, että uudistus syrjäyttää nämä lapset, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen huomauttaa.  

Myös siirtymävaiheet ovat lapsen opintopolulla erityisen kriittisiä kohtia, ja toimintatavat lapsen tukemisessa niiden läpi vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea.

Kielen oppiminen on ensiarvoisen tärkeää

Tutkimustulosten mukaan maahanmuuttajataustaisilla lapsilla suomen tai ruotsin kielen oppimisella on suuri merkitys koulunkäynnin ja oppimistulosten kannalta. Kielitietoisen opetuksen tärkeyttä korosti lapsiasianeuvottelukunnalle myös rehtori Marjaana Ylönen, joka kertoi käytännön kokemuksia maahanmuuttajataustaisten lasten kouluarjesta.

– Koulussamme puhutaan yli kolmeakymmentä äidinkieltä, ja valtaosalla oppilaista äidinkieli on muu kuin suomi. Monet oppilaista ovat asuneet Suomessa koko elämänsä. Suomen kielen opetukseen panostetaan koulussamme paljon, ja kielitietoinen opetus on käytössä kaikilla oppitunneilla. Koulussamme on oma Kietu-opettaja eli monikielisten oppilaiden opetuksen asiantuntija. Olemme havainneet hyväksi käytännöksi myös päivittäiset läksyparkit ja lukemiseen kannustamisen, Marjaana Ylönen kertoo.

Lausteen koululla erityistä huomiota on kiinnitetty oppilaiden saamaan tukeen. Koulun kautta on mahdollista tavoittaa myös huoltajia.

– Kouluarkeamme leimaa oppilaiden ja huoltajien koulumyönteisyys, ja poissaoloja tai koulu-uupumusta on vähän. Oppilaat viihtyvät koulussa ja osallistuvat aktiivisesti myös koululla järjestettyihin harrastuksiin, Ylönen sanoo.

Syrjivät asenteet aiheuttavat ongelmia

Lapsiasianeuvottelukunnan keskusteluissa todettiin, että suomalaisessa yhteiskunnassa suhtautuminen maahanmuuttajataustaisiin lapsiin ja perheisiin aiheuttaa ongelmia. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaisella lapsella on muita suurempi todennäköisyys joutua kiusatuksi koulussa mutta myös osallistua kiusaamiseen itse.

– Lapsen terveen kehityksen kannalta on tärkeää, että hän onnistuu oppimisessa ja saa joukkoon kuulumisen kokemuksia. Lasten välinen rasismi heijastelee aikuisten arvomaailmaa ja aiheuttaa paitsi yksittäisten lasten pahoinvointia myös vakavia sosiaalisia ongelmia. Aikuisten onkin syytä tarkastella asenteitaan ja kasvattaa lapsia arvostamaan ja hyväksymään toistensa erilaisuutta. On kaikkien etu, että lapset kiinnittyvät suomalaiseen yhteiskuntaan, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen painottaa.

Lapsiasiavaltuutettu kuulee syksyllä 2025 maahanmuuttajataustaisten lasten näkemyksiä kutsuessaan ryhmän lapsia Nuoriksi neuvonantajikseen.

*******

Barn med invandrarbakgrund måste få stöd i skolgången och i att integreras i det finländska samhället. Vårt utbildningssystem erbjuder för närvarande inte alla barn med invandrarbakgrund tillräckliga färdigheter för utbildning och arbetsliv efter den grundläggande utbildningen. Att barnen lär sig finska eller svenska är ytterst viktigt.

Barnombudsmannadelegationen sammanträdde den 29 maj 2025 för att diskutera invandring och likabehandling inom utbildningen och för att höra aktuell lägesinformation om ämnet. Inledningsmötet hölls av barnombudsman Elina Pekkarinen, enhetschef Salla Venäläinen vid Nationella centret för utbildningsutvärdering NCU samt rektor Marjaana Ylönen vid Lausteen koulu i Åbo stad.

Beredskap för arbetslivet och fortsatta studier

I beslutsfattandet är det viktigt att ta hänsyn till att invandrarbakgrunden förenar barn i mycket olika situationer, så stödbehovet ska alltid bedömas individuellt. För en del barn med invandrarbakgrund erbjuder det finländska utbildningssystemet för närvarande inte tillräckliga färdigheter för utbildning och arbetsliv efter den grundläggande utbildningen. Salla Venäläinen från NCU rekommenderade utifrån utvärderingsresultat att kommunerna målmedvetet och långsiktigt ska satsa på förberedande undervisning som ger färdigheter för att övergå till gemensam grundläggande utbildning för alla.  

– Enligt rektorerna och lärarna är det inte förnuftigt att minska på den förberedande undervisningen. Vid behov är det skäl att ge förberedande undervisning även för en längre tid, om eleven behöver det. Vi rekommenderar också att man satsar på att utveckla kompisrelationerna mellan barn som studerar inom den förberedande undervisningen, fortbildning för lärare och tillräckligt starkt stöd för barnen i övergångsskedet, säger Salla Venäläinen.

– Jag har uttryckt min oro över regeringens aktuella proposition om att begränsa den förberedande undervisningen endast till barn födda utomlands. Hundratals barn med utländsk bakgrund som är födda i Finland behöver årligen förberedande undervisning. Jag är rädd att reformen åsidosätter dessa barn, påpekar barnombudsmannen Elina Pekkarinen. 

Även övergångsskedena är särskilt kritiska punkter på barnets studieväg och tillvägagångssätten för att stöda barnet genom dem varierar mycket på olika håll i Finland.

Språkinlärningen är av största vikt

Enligt undersökningsresultat har inlärningen av finska eller svenska stor betydelse för barn med invandrarbakgrund med tanke på skolgången och inlärningsresultaten. Vikten av språkmedveten undervisning betonades också för barnombudsmannadelegationen av rektor Marjaana Ylönen, som berättade om praktiska erfarenheter av skolvardagen för barn med invandrarbakgrund.

– I vår skola talas över trettio modersmål och majoriteten av eleverna har ett annat modersmål än finska. Många av eleverna har bott i Finland hela sitt liv. I vår skola satsar vi mycket på undervisning i finska och språkmedveten undervisning används på alla lektioner. Vår skola har en egen Kietu-lärare, det vill säga en expert på undervisning av flerspråkiga elever. Vi har också märkt att dagliga läxparkeringar och uppmuntran till läsning är en god praxis, berättar Marjaana Ylönen.

Vid Lausteen koulu har man fäst särskild uppmärksamhet vid det stöd som eleverna får. Via skolan är det också möjligt att nå vårdnadshavarna.

– Vår skolvardag präglas av elevernas och vårdnadshavarnas positiva inställning till skolan och det förekommer inte mycket frånvaro eller skoltrötthet. Eleverna trivs i skolan och deltar också aktivt i hobbyer som ordnas i skolan, säger Ylönen.

Diskriminerande attityder orsakar problem

I barnombudsmannadelegationens diskussioner konstaterades att förhållningssättet till barn och familjer med invandrarbakgrund orsakar problem i det finländska samhället. Enligt undersökningar har barn med invandrarbakgrund större sannolikhet än andra att bli mobbade i skolan men också att själva delta i mobbningen.

– Med tanke på barnets sunda utveckling är det viktigt att barnet lyckas med sin inlärning och får upplevelser av att höra till en grupp. Rasism mellan barn återspeglar de vuxnas värderingar och orsakar förutom illamående för enskilda barn även allvarliga sociala problem. De vuxna bör granska sina attityder och fostra barnen att uppskatta och acceptera varandras olikheter. Det ligger i allas intresse att barnen integreras i det finländska samhället, betonar barnombudsmannen Elina Pekkarinen.

Barnombudsmannen hör hösten 2025 synpunkter från barn med invandrarbakgrund när barn från gruppen kallas till Unga rådgivare.