”Mä en olisi hengissä ilman tätä palvelua”. MIELI Kriisipuhelimessa ennätysmäärä vastattuja puheluita kesällä
Ihmisten toivottomuus ja paha olo näyttävät kasvaneen, mikä näkyy MIELI Kriisipuhelimessa ja -chatissa. Talousahdinko kuormittaa monia, ja esimerkiksi vanhempien huoli nuorten pahoinvoinnista kuuluu linjoilla. Yhteydenotto voi pelastaa hengen ja auttaa jatkamaan kuormittavasta tilanteesta huolimatta.

MIELI Kriisipuhelimeen on kesä-heinäkuussa vastattu useammin kuin aikaisempina vuosina. Puhelimeen vastattiin 20 781 kertaa, mikä on 23 % enemmän kuin edellisenä kesänä. Vastausprosentti on ollut koko alkuvuoden osalta 36 ja kesä-heinäkuun osalta 40. Parempi vastausprosentti merkitsee sitä, että esimerkiksi itsetuhoiset soittajat tavoittavat päivystäjän nopeammin ilman useita soittoyrityksiä.
Vastausmäärien lisäksi ennätyslukemiin nousivat itsetuhoisuuteen liittyvät keskustelut sekä MIELI Kriisipuhelimessa että -chatissa. Niitä käytiin Kriisipuhelimessa kesä-heinäkuussa 1400 kertaa eli keskimäärin 23 kertaa vuorokaudessa. Keskimäärin neljä kertaa vuorokaudessa soittaja oli akuutisti itsetuhoinen. Päiväkohtaisten itsetuhoisten keskustelujen osuus oli kesäkuukausina hieman suurempi kuin muuten alkuvuonna.
"Ongelmat ovat monitasoisia ja yleinen toivottomuus siirtyy yhteiskunnallisen keskustelun tasolta yksilöiden kokemuksiksi. Luottamus ja toiveikkuus tulevaa kohtaan ovat valitettavasti vähentyneet, ja monet ajattelevat, että asiat eivät parane. Itsetuhoisten keskustelujen määrän nousu voi liittyä tähän", pohtii MIELI ry:n puhelin- ja verkkokriisityön päällikkö Susanna Winter.
Nousussa ovat myös vanhempien huoli nuorten itsetuhoisuudesta, päihteiden käytöstä sekä loppuun palamisesta.
MIELI Kriisipuhelimessa puhutaan myös paljon siitä, että talouteen liittyvät asiat kuormittavat ihmisiä. Monissa puhelussa nousee esiin kaikenkattava toivottomuus, kun raha ei riitä elämiseen. Osalle taloushuolet tuovat itsetuhoisia ajatuksia.
"Taloudelliset vaikeudet lisäävät monen kokemusta, että on umpikujassa, varsinkin kun taustalla on myös muita haasteita. Tukien ja avun etsiminen vaatisi voimavaroja, joita ei kriisitilanteessa ole. Monet yhteyttä ottaneet kertovat, että kaikki rahat menevät ruokaan ja asumiseen, eikä raha riitä esimerkiksi lääkkeisiin", Winter sanoo.
Kriisikeskustelu auttaa
Vaikka MIELI Kriisipuhelimen ja -chatin keskusteluissa kohdataan aiempaa enemmän itsetuhoisuudesta puhuvia tai suurten taloudellisten huolien kuormittamia ihmisiä, keskustelut selvästi myös auttavat. Asiakaspalaute ja päivystäjien kokemukset kertovat, että keskustelusta on hyötyä: yhteydenottajan ajatuksiin tulee luottamusta tulevaan ja vointi paranee keskustelun myötä. Kriisikeskustelun lisäksi soittaja voi löytää keinoja auttaa itseään esimerkiksi hakeutumalla ohjattuun vertaistukiryhmään. Nopea keskusteluapu, jota saa myös yöllä ja viikonloppuna, on ihmisille tärkeää.
"Soittaja kertoo usein, että on tullut kuulluksi ja kohdatuksi ja olo on helpottunut. Moni itsetuhoisena yhteyttä ottanut kiittää, että keskustelu on pelastanut hänen henkensä. Se on tietysti aina paras mahdollinen palaute meille", Winter kiteyttää.
Kriisipuhelimeen ja -chatin yhteydenottoihin vastaavat sekä kriisityön ammattilaiset että koulutetut vapaaehtoiset ammattilaisten tukemina. MIELI ry:n kriisiavun rahoitus on muiden sote-järjestöjen rahoituksen tavoin leikkausuhan alla hallituksen budjettivalmistelussa, joten lahjoittajien tuella on yhä isompi merkitys, jotta sekä ammattilaisten että vapaaehtoisten tuottama kriisiapu voi toimia.
"Olemme iloisia, että olemme voineet auttaa yhä useampaa kriisissä olevaa. Kiitos lahjoittajien, olemme pystyneet lisäämään vastaajia linjoille kesän ajaksi", Winter kiittelee.
MIELI Kriisipuhelimen ja -chatin tilastot kesä-heinäkuulta
(suluissa edelliskesän luvut)
-
Vastatut Kriisipuhelin-soitot 20 781 (16 911) kpl, nousua 23 %
-
Kriisipuhelimen vastausprosentti, alkuvuosi 36 % (26 %)
-
Käydyt Kriisichat-keskustelut 666 (522) kpl, nousua 28 %
-
Kriisichatin vastausprosentti, alkuvuosi 46 % (35 %)
-
Itsetuhoiset yhteydenotot kesällä 1405 Kriisipuhelimessa ja 118 Kriisichatissa (1190 + 71) kpl.
-
Itsetuhoiset yhteydenotot alkuvuonna Kriisipuhelimessa 4598 ja 445 Kriisichatissa (3963 + 257) kpl
-
Talouteen liittyvät keskustelut Kriisipuhelimessa kesällä 360 (253) kpl ja alkuvuonna 1177 (919) kpl
MIELI Kriisipuhelin
-
suomenkielinen linja, p. 09 2525 0111, aina auki, mieli.fi/kriisipuhelin
-
ruotsinkielinen linja, p. 09 2525 0112, mieli.fi/kristelefon
-
englanninkielinen linja, p. 09 2525 0116, mieli.fi/helpline
MIELI Kriisichat
-
auki ma ja to klo 15–21 sekä ti ja ke klo 15–19, mieli.fi/kriisichat
Kaikki MIELI ry:n keskusteluapu: mieli.fi/tukea-ja-apua
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Susanna WinterPuhelin- ja verkkokriisityön päällikköMIELI ry
Puh:040 587 5197Kirsi MaunulaViestintäpäällikkö, MIELI ry
Puh:041 543 8286kirsi.maunula@mieli.fiMIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Keskusteluapua saatavilla koko kesän18.6.2025 09:26:47 EEST | Tiedote
MIELI Kriisipuhelin, Kriisichat, Tukisuhde, Sekasin-chat sekä kriisikeskukset ympäri Suomen tarjoavat keskusteluapua läpi kesän.
Kriisikeskusbarometri: Taloushuolet kuormittavat mielenterveyttä aiempaa useammin16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Taloushuolet ovat lisänneet MIELI ry:n kriisikeskusverkoston asiakkaiden psyykkistä kuormitusta, huolta, stressiä ja ahdistusta.
MIELI ry vetoaa hallitukseen kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamiseksi28.4.2025 09:36:03 EEST | Tiedote
Hallituksen päättämät leikkaukset sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin tulevat olennaisesti heikentämään järjestöjen kykyä vahvistaa terveyttä ja hyvinvointia Suomessa. Leikkaukset ennaltaehkäisevästä työstä eivät säästä, vaan aiheuttavat jatkossa lisäkustannuksia yhteiskunnalle. Lisäleikkausten sijaan jo päätettyjen leikkausten kokonaisvaikutukset on arvioitava ja järjestöjen työhön vaikuttavat muutokset valmisteltava yhteistyössä, jotta muutosten kielteiset vaikutukset yhteiskuntaan ja väestön hyvinvointiin jäävät mahdollisimman pieniksi.
Työyhteisössä on hyvä varautua surevan kohtaamiseen jo ennalta22.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Surukonferenssi alkaa torstaina. Konferenssissa käsitellään tänä vuonna surun kohtaamista työssä.
Järjestöjen mahdollisuus auttaa ihmisiä on turvattava14.4.2025 09:49:05 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista on päätetty leikata kolmannes. Lisäleikkaukset puoliväliriihessä aiheuttaisivat vakavia heikennyksiä hyvinvointiin ja murentaisivat kansalaisyhteiskuntaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme