PTT:n, Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton selvitys: Korkojen lasku keventänyt asuntovelallisten asumismenoja
Asumismenot supistuvat tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin, selviää Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:lla teettämästä selvityksestä. Menot pienenivät jokseenkin saman verran myös viime vuonna. Suurin syy kehitykseen on korkomenojen sekä sähkön ja öljyn hinnan lasku. 15 vuoden tarkastelujakson aikana asumismenot ovat kasvaneet keskimäärin 48 prosenttia.
Asuntovelallisella kotitaloudella korkomenot voivat olla jopa 30 prosenttia pienemmät kuin viime vuonna. Toisaalta asuntojen hoitomenot kasvavat tänä vuonna runsaat kolme prosenttia. Hoitomenoja kasvattavat eniten kaukolämmön hinnan sekä vesi- ja jätemaksujen nousu.
”Asumismenojen kehitys vaihtelee paljon eri asumismuotojen välillä. Vuokra-asujilla asumismenot kasvavat vuokrien nousun myötä. Vuokra-asuntojen runsaan tarjonnan vuoksi vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien nousu on edelleen verrattain maltillista, mutta Ara-vuokrien keskimääräinen nousu on huomattavan reipasta tänäkin vuonna”, sanoo PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa.
Velallisilla omakotiasujilla asumismenojen lasku on tänä vuonna voimakasta. Asumismenojen laskua ajaa korkomenojen pieneneminen. Myös lämmitykseen käytettävän energian eli sähkön ja öljyn hinnan lasku pienentää kuukausittaisia asumismenoja. Asunto-osakkeen omistajilla asumismenojen lasku on puolestaan hieman pienempää. Eläkeläisten, joiden oletetaan asuvan velattomassa asunnossa, asumismenojen lasku on vaimeampaa tai ne jopa kasvavat, koska heidän asumismenoissaan korostuu hoitomenojen kasvu.
Reippaat palkankorotukset pitävät palkansaajakotitalouksien tulokehitystä yllä. Eläkeläistalouksien tulojen kasvu sen sijaan laantuu tänä vuonna huomattavasti. Kokonaisuutena asumismenot haukkaavat tänä vuonna noin 22 prosenttia kotitalouden tuloista, mikä on hieman vähemmän kuin viime vuonna.
Kiinteistöliitto kaipaa ennustettavuutta ja kannustusta korjaamiseen
Korjausrakentaminen on ollut alamaissa vuosia, eikä korkotason lasku ole yksin riittänyt sitä käynnistämään. Kiinteistöliiton mielestä korjausrakentamisen elvyttämisen on oltava keskeinen asuntopolitiikan tavoite.
”Nykyinen asuinrakennuskanta on järkevää pitää kunnossa pitkälle tulevaisuuteen, mikäli asunnoille on riittävästi kysyntää sijaintipaikallaan. Kotitaloudet tarvitsevat isoihin hankintoihin ja investointeihin ennustettavuutta. Kustannusten hillintä on oltava keskiössä, ja tähän esimerkiksi kiinteistöverouudistus luo yhä ison epävarmuuden”, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Kiinteistöliitto katsoo, että taloyhtiöiden suunnitelmallista ylläpitoa ja korjaamista on edistettävä taloyhtiöiden asuintalovarauksen inflaatiokorjauksella. Asuintalovaraus on jäänyt jälkeen korjausrakentamisen hintakehityksestä 85 prosenttia. Asuintalovarauksen päivittäminen lisäisi korjausrakentamista ja talouden toimeliaisuutta, jolloin valtiokin saisi aktiviteetin kasvusta lisää verotuloja.
Myös taloyhtiöiden rahoitus- ja vakuusvajetta paikkaava valtion täytetakaus on laitettava kuntoon. Toimiva täytetakaus edistäisi lainansaantia, mikä mahdollistaisi välttämättömät korjaukset monissa taloyhtiöissä.
Omakotiliitto peräänkuuluttaa toimia asumiskustannusten alentamiseksi
Asumiskustannukset, kuten kiinteistövero, korot, sähkö- ja vesimaksut, ovat syöneet vuosi toisensa jälkeen kasvavan osan asukkaiden nettotuloista.
”Viidentoista vuoden kustannusnousu on tuntunut kaikkien kukkaroissa, mutta omakotitaloasukkailla erityisesti. Kustannuskehitys nostaa esiin myös kysymyksen, ovatko kustannukset eriytymässä omistusasumisen ja vuokra-asumisen osalta”, huomauttaa Suomen Omakotiliiton puheenjohtaja Jukka Malila.
Omakotiliitto haluaa herättää päättäjiä budjettiriihen alla huomaamaan, että pitkään jatkunut kustannusnousu uhkaa asumisen kohtuuhintaisuutta.
”Tutkimuksen mukaan viime vuodesta on näkyvissä häivähdys kustannusnousun taittumisesta. Nyt on keskeistä, että tulevilla talouspäätöksillä löydetään ratkaisut tukemaan asumiskustannusten alentamista. Esimerkiksi hallitusohjelman kirjaus kotitalousvähennyksen kehittämisestä kotien energiatehokkuusremontteja kannustamaan tukee myös työllisyyden suotuisaa kehitystä”, painottaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
Lisätiedot:
Veera Holappa, vanhempi ekonomisti, PTT
puh. 040 631 7217
Jukka Kero, pääekonomisti, Kiinteistöliitto
puh. 09 1667 6226
Marju Silander, toiminnanjohtaja, Suomen Omakotiliitto
puh. 045 7200 626
Jukka Malila, puheenjohtaja, Suomen Omakotiliitto
puh. 040 355 1705
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Vuonna 1907 perustetun Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö, Suomen Vuokranantajat ry. Kiinteistöliittoon kuuluu noin 30 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä.
Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja, kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio ja alan johtava vaikuttaja. Jäsenillä on käytössään alan tuorein tieto ja kiinteistöalaan erikoistuneiden asiantuntijoiden palvelut. Lue lisää Kiinteistöliiton valtakunnallisista ja alueellisista palveluista www.kiinteistoliitto.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kiinteistöliitto
Lemmikit ovat osa taloyhtiöelämää, mutta omistajan on hyvä huomioida myös naapurit7.10.2025 08:05:00 EEST | Tiedote
Lemmikkien pitäminen kuuluu normaaliin elämään myös taloyhtiössä, mutta lemmikin omistajan on tärkeää pohtia, soveltuuko juuri tämä eläin esimerkiksi kerrostaloon. Kyse on eläimen hyvinvoinnin lisäksi myös naapureiden ja asuinympäristön huomioimisesta.
Lainansaantihaasteet ajavat taloyhtiöitä varautumaan korjauksiin2.10.2025 09:02:00 EEST | Tiedote
Kiinteistöliiton taloyhtiöiden Talous- ja rahoituskyselyn tulosten perusteella taloyhtiöiden lainansaantihaasteet ovat jatkuneet ja jonkin verran yleistyneet. Lisäksi saatiin lisätietoa taloyhtiöiden velan määrästä sekä ennakkoon varautumisen kasvusta. Kyselyyn vastasi elokuun aikana 3 566 taloyhtiöiden hallituksen edustajaa ja noin 285 ammatti-isännöitsijää.
Hinnankorotusesitykset käsiteltävä hallituksessa23.9.2025 09:04:00 EEST | Tiedote
Taloyhtiöt saavat syksyisin isännöintiyrityksiltä, kiinteistönhuoltoyhtiöiltä ja muilta palveluntarjoajilta esityksiä sopimuksiin tehtävistä hinnankorotuksista. Isännöinti- ja huoltoyhtiöiden on tarpeen tiedostaa, että hinnanmuutos ei ole yksipuolinen ilmoitusasia, vaan sopimusasia ja toimia sen mukaisesti. Taloyhtiön hallituksen tulee puolestaan ottaa kantaa ehdotettuun hinnanmuutokseen ja käsitellä asia. Käytännössä tämä tarkoittaa taloyhtiön hallituksen päätöstä joko hinnanmuutoksen hyväksymisestä tai siitä, että taloyhtiö ei esitettyä korotusta hyväksy. Tällöin joko jatketaan aiemmalla hinnalla tai aloitetaan neuvottelut mahdollisesti hyväksyttävästä korotustasosta.
Naapurin pihalta rönsyävää puuta tai pensasta ei pidä lähteä suin päin saksimaan18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Syksyllä taloyhtiön pihatalkoissa saattaa olla työlistalla puiden ja pensaiden karsimista. Toisinaan rönsyävä ja lehtiään pudotteleva puu saattaa sijaita naapuritontin puolella, jolloin talkoolaisten on hyvä huomioida muutamia seikkoja ennen karsimispuuhiin ryhtymistä.
Vesi, lämmitys ja jätehuolto tuoneet lisäkustannuksia taloyhtiöille11.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet hieman edellisvuotta vähemmän. Edelleen monissa kunnissa nousu on erittäin nopeaa. Eniten kasvoivat edellisvuodesta vesi- ja kaukolämpökustannukset.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme