Tutkijat haluavat ymmärtää paremmin unessa tapahtuvia tietoisia kokemuksia
Kansainvälinen tutkijaryhmä kokoaa unitutkimuksen tietokantaa, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, mitä aivoissa tapahtuu, kun ihmiset näkevät unia ja mitä ihmisen tietoisuudessa tapahtuu silloin, kun hän ei pysty kommunikoimaan.
Tutkijat kokoavat unitutkimuksen DREAM-tietokantaa saadakseen tulevaisuudessa vastauksia alan perustavanlaatuisiin kysymyksiin: Mikä on unennäön hermostollinen perusta? Miksi näemme joskus unia nukkumisen aikana ja joskus emme? Miksi jotkut ihmiset muistavat unensa usein ja toiset harvoin? Miksi osa ihmisistä voi tajuta näkevänsä unta nukkuessaan ja joskus jopa hallita uniaan?
– Jos halutaan tutkia tietoisuuden neurokognitiivisia prosesseja nukkumisen aikana, se onnistuu vain aivotutkimuksen avulla. Yhden tutkimuksen aikana näitä havaintoja pystytään kuitenkin keräämään vain hyvin rajallinen määrä. Tarvitsemme suuremman määrän tällaista dataa, jotta voisimme ymmärtää paremmin, mitä unennäön aikana tapahtuu, kertoo Turun yliopiston dosentti Katja Valli, joka on mukana tietokantaa rakentavassa tutkijaryhmässä.
Tietokanta sisältää jo yli 2500 tallennetta, jotka kuvaavat ihmisen aivotoimintaa nukkumisen aikana. Tutkijaryhmä haluaa standardoida tallenteiden keräämisen tapaa ja koota ne yhteen tietokantaan, jotta kaikki alan tutkijat voisivat hyödyntää niitä vapaasti.
– Tietokantamme on jotain ennennäkemätöntä, sillä jokainen unitutkimus on todella kallis ja tietojen jakaminen on ollut hyvin harvinaista alallamme. Kun ymmärrämme, miten, milloin ja miksi ihmiset näkevät unia, voimme päästä käsiksi ihmisten tietoisuuteen sellaisessa tilassa, jossa he eivät pysty kommunikoimaan, kertoo projektia johtanut professori Nao Tsuchiya Monashin yliopistosta.
Tutkijoiden mukaan unennäön aikana tapahtuvan aivotoiminnan tutkiminen tarjoaa mahdollisuuden tutkia tietoisuutta sellaisessa tilassa, jossa ihminen ei kykene kommunikoimaan ulkomaailman kanssa. Tutkijat toivovat ymmärtävänsä tulevaisuudessa paremmin tietoisen kokemuksen taustalla vaikuttavia aivomekanismeja.
– Tavoitteenamme on, että tietokantamme tekee mahdolliseksi tarttua uusiin tutkimusaiheisiin, jotka eivät ole aiemmin olleet mahdollisia yksittäisille tutkimusryhmille, Valli sanoo.
Unitutkijoiden kiinnostavia löytöjä viime vuosilta:
- Aivoaaltoja seuraamalla voidaan ennustaa, milloin ihminen näkee unta. (Siclari 2017, Nature Neuroscience)
- Osa selkounia näkevistä kykenee viestimään uniensa sisällöstä silmänliikkeillä. (Konkoly et al 2021, Current Biology)
- Jotkut lääkkeet, kuten galantamiini, lisäävät selkounien osuutta suhteessa muihin uniin. (LaBerge et al 2018, PLOS One)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katja VallidosenttiTurun yliopisto
Puh:050 547 1797katval@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/katja-valliTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleLinkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Rokotteet alkavat toimia elimistössä luultua nopeammin18.8.2025 10:45:00 EEST | Tiedote
Rokotteet saavat imusolmukkeessa aikaan rokotevasteita jo ensimmäisten tuntien aikana. Turun yliopiston ja InFLAMES-lippulaivan tutkijat havaitsivat, että lihakseen annosteltu rokote alkaa vaikuttaa imusolmukkeen rakennesoluihin lähes välittömästi.
Väitös: Vanhempien psyykkinen kuormitus on yhteydessä lapsen allergisten sairauksien kehittymiseen18.8.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Turkulainen väitöskirja osoittaa, että äidin raskaudenaikainen psyykkinen kuormitus ja isän lapsuusajan vaikeat kokemukset voivat liittyä lapsen allergisten sairauksien kehittymiseen. Toisaalta vanhempien psyykkinen kuormitus ennen lapsen syntymää voi myös olla yhteydessä lapsen alentuneeseen allergeeniherkistymistaipumukseen.
Väitös: Ympäristökriisin aiheuttamaa nuorten ahdistusta voi kohdata kirjallisuuspedagogiikan keinoin18.8.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
FM Päivi Koposen väitöstutkimus pohtii keinoja edistää kestävän kehityksen kasvatusta äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa. Tunteita herättävät tekstit voivat vahvistaa lukuhalua.
Tutkijoiden keksintö mullistaa tekoälyn käytön turvallisuusteknologiassa – Business Finlandilta projektille 5 miljoonan euron rahoitus15.8.2025 12:54:30 EEST | Tiedote
Tutkijat kehittävät turvallisuusteknologian käyttöön siruja, jotka mahdollistavat tekoälyn hyödyntämisen haastavissa ympäristöissä, kuten vedenalaisessa valvonnassa, robotiikassa ja avaruustutkimuksessa.
Maailman parhaat asiantuntijat kokoontuvat Turkuun – patentit ja muut aineettomat oikeudet vaikuttavat keskeisesti globaaliin eriarvoisuuteen13.8.2025 12:15:31 EEST | Tiedote
Hiljattain solmittu pandemiasopimus tekee konferenssista erityisen ajankohtaisen. Pääluennoitsija on YK-järjestö WIPO:n apulaisjohtaja Edward Kwakwa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme