Hyönteislajien uhanalaisuusarvioiden puute vaikeuttaa luonnonsuojelua

Selkärangattomat, kuten hyönteiset, ovat huonosti edustettuina Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton Punaisessa kirjassa (IUCN Red List). Tätä maailman kattavinta kokoelmaa lajien uhanalaisuusluokituksista hallitsevat paremmin tunnetut selkärankaiset, kuten nisäkkäät ja linnut. Tutkijoiden mukaan tilanne on hälyttävä, koska Punainen kirja ohjaa suojelutoimia ja -painotuksia.Helsingin, Uppsalan ja Tukholman yliopistojen sekä Ruotsin luonnonhistoriallisen museon tutkimuksessa tarkasteltiin mahdollisuuksia parantaa selkärangattomien lajien uhanalaisuusluokittelun kattavuutta. Apuna tutkijat käyttivät yhtä maailman suurimmista niveljalkaisaineistoista, joka kattaa yli 33 000 lajia. 

Tutkimuksessa havaittiin, että kun harvinaisia hyönteislajeja koetetaan luokitella perinteisillä menetelmillä, liittyy uhanalaisuuden arviointiin suuri virheluokittelun riski: jopa lajin voimakasta taantumista on vaikea havaita. 

– Hyönteiset ovat vaikeasti havaittavia ja suurin osa niistä on myös harvinaisia. Sen seurauksena useimmista hyönteislajista kertyy vain vähän tietoa siitä, ovatko niiden populaatiot turvallisella tasolla vai vaarassa taantua. Siksi nykyiset menetelmät uhanalaisuusluokitukseen toimivat niille huonosti, kertoo Tomas Roslin Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Roslinin mukaan jopa kaikkein kunnianhimoisimmat havainnointiprojektit mahdollistavat uhanalaisuusarvioinnin vain murto-osalle lajeista, jos analysointimenetelmiä ei päivitetä.

Tutkijat ehdottavat kolmea vaihtoehtoista tapaa parantaa luokittelua uusilla tilastollisilla menetelmillä. Vaikka jokaisesta harvinaisesta lajista on vähän tietoa, analyysejä voi vahvistaa yhdistämällä tietoa yli lajien. Arviointia voi myös tehdä samankaltaisten lajien tasolla yksittäisten lajien sijaan. Kolmantena keinona on uhanalaisuusarvioinnin kohdistaminen lajiyhteisöjen ja elinympäristöjen tasolle. 

– Yhteisöekologian tilastolliset menetelmät ovat kehittyneet huimasti viimeisen 10–15 vuoden aikana. Tämä kehitys avaa täysin uudenlaisia mahdollisuuksia myös uhanalaisuusarviointiin. Vaikutukset ovat erityisen merkittäviä hyönteisille, joista suurimmalle osalle meillä ei ole uhanalaisuusarviointia, arvioi Jarno Vanhatalo Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä ja matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta. 

Hyönteiset ovat tärkeitä, sillä ne pölyttävät kasveja, kierrättävät ravinteita ja ruokkivat muita eliöryhmiä. Ne ovat myös maapallon runsaslukuisimmat ja monimuotoisimmat eläimet: noin 75–90 prosenttia maailman tunnetuista eläinlajeista on hyönteisiä. Tuntemattomien lajien määrä on paljon suurempi ⁠– noin neljä viidestä hyönteislajista on edelleen tieteen kuvaamatta. 

Alkuperäinen artikkeli

Goodsell, R.M., Tack, A.J.M., Ronquist, F., van Dijk, L.J.A., Iwaszkiewicz-Eggebrecht, E., Miraldo, A., Roslin, T. and Vanhatalo, J. (2025), Moving towards better risk assessment for invertebrate conservation. Ecography, 2025: e07819. https://doi.org/10.1002/ecog.07819