Tutkimus: Fyysisesti kuormittavissa maa- ja metsätalouden töissä jaksaminen vaatii monenlaista tukea
Maa- ja metsätalouden työurien kestävyysnäkymistä on saatu tuoretta tietoa. Alat ovat tärkeitä ruoan tuotannon, huoltovarmuuden ja kriisinkestävyyden kannalta. Laaja seurantatutkimus antaa rohkaisevan kuvan alan työllisten sopeutumiskyvystä. Sivutoimisilla yrittäjillä on vähemmän haasteita työssä jaksamisessa.
Työterveyslaitoksen ja Melan mediatiedote 22.8.2025
Työterveyslaitoksen rekisteritutkimus Työurien kestävyys Melan vakuuttamilla fyysisesti kuormittavilla aloilla tarkasteli työkyvyttömyyden esiintyvyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä vuosina 2010–2021. Tutkimuksessa hyödynnettiin kansallisesti kattavaa aineistoa, joka mahdollisti pitkän seurannan ja ammattiryhmäkohtaisen tarkastelun.
Työurien kestävyyden kannalta on myönteistä, että MYEL-vakuutetuilla aloilla päätoimisesti toimivat maatalousyrittäjät, metsänomistajat, poronhoitajat ja kalastajat pysyvät työelämässä yhtä todennäköisesti kuin muutkin työlliset. Lisäksi alan sivutoimiset yrittäjät pysyvät työelämässä vieläkin todennäköisemmin. Moni päätoimisista kuitenkin harkitsee alan vaihtamista tai maatalousyritystoiminnan harjoittamista sivutoimisesti.
– Maa- ja metsätaloudessa alanvaihto on todennäköisempää kuin muilla aloilla. Erityisesti naiset ovat todennäköisiä alanvaihtajia. Alan vaihtaminen on todennäköisintä pääkaupunkiseudun ja Etelä-Suomen ulkopuolella, summaa tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta.
– Tulosta selittänee alan rakennemuutos. Kotieläintuotanto painottuu Itä- ja Pohjois-Suomeen, missä myös tuotannon lopettaminen on suurinta, toteaa johtaja Päivi Wallin Melasta.
– Sivutoimisuuden vaikutuksiin olisi hyvä perehtyä vielä tarkemmin. On mahdollista, että näiden ammattien kuormitus on hallittavampaa ja että sivutoimet näin tukisivat sitä kautta jaksamista, hyvinvointia ja jopa työurien kestävyyttä, Ropponen pohtii.
Sivutoimisten parempaa työssä jaksamista voi selittää myös se, että sivutoimisilla yrittäjillä on yleensä työterveyshuolto palkkatyönsä kautta. Maatalousyrittäjistä työterveyshuollon palvelut on hankkinut vain noin neljännes.
Tuki- ja liikuntaelinoireet ja nuorten yrittäjien tukeminen vaativat huomiota
Seurantatutkimus vahvistaa, että tuki- ja liikuntaelindiagnoosit ovat edelleen yleisin sairauspoissaolojen syy etenkin päätoimisilla maa- ja metsätalouden työntekijöillä. Sairauspäivärahaa saaneista naisia oli enemmän kuin miehiä.
Erikoissairaanhoidon käyttö kasvoi erityisesti vuosina 2020–2021, ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen oli yleisempää niillä MYEL-vakuutetuilla, joilla ei ollut sivutoimea.
Tutkijat suosittelevat MYEL-vakuutetuille seuraavia tukitoimia ja ennaltaehkäisyä edistämään työkykyä:
- seurantaa, tukea ja ohjausta niille, joilla ilmenee tuki- ja liikuntaelinoireita
- seurantaa, tukea ja ohjausta nuorille ja ikääntyneille
- seurantaa, tukea ja ohjausta erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomeen
Lisäksi toimenpiteiden vaikutusten ja työhyvinvoinnin kuvaamiseen kaivataan uusia seurantamittareita, jotka reagoivat nopeammin ja herkemmin kuin vuosittain päivittyvät rekisteritiedot.
– MYEL-vakuutetuilla aloilla tarvitaan tukea erityisesti työuran alkuvaiheeseen, ja tähän tulemme erityisesti panostamaan jatkossa. Mela pyrkii myös tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn neuvonnalla, koulutuksilla ja viestinnällä, toteaa yksikönpäällikkö Pirjo Saari Melan työkykypalveluista.
Tutustu tutkimukseen
- Työurien kestävyys Melan vakuuttamilla fyysisesti kuormittavilla aloilla : rekisteritutkimushankkeen loppuraportti
- Tutkimustietoa työurien kestävyydestä Työelämätieto-palvelussa
- Työelämätiedon analyysiosio tästä tutkimuksesta
Lue lisää Melan rahoittamasta hankkeesta
Lisätiedot
- Tutkimusprofessori Annina Ropponen, Työterveyslaitos, puh. 043 825 1392, annina.ropponen@ttl.fi
- Erikoistutkija Johanna Kausto, Työterveyslaitos, puh. 043 820 0698, johanna.kausto@ttl.fi
- Tutkija Elina Ahola, Työterveyslaitos, puh. 050 473 3789, elina.ahola@ttl.fi
Melan lisätietojen antajat
- Yksikönpäällikkö Pirjo Saari, Maatalousyrittäjien eläkelaitos, puh 0400 341390, pirjo.saari@mela.fi
- Tiiminvetäjä Arja Peltomäki-Vastamaa, Maatalousyrittäjien eläkelaitos, puh. 0400 320535, arja.peltomaki-vastamaa@mela.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Työterveyslaitokselle neljä merkittävää tutkimushanketta työelämän muutoksen ja johtamisen teemoista3.10.2025 09:00:00 EEST | Uutinen
Työterveyslaitoksen uudet tutkimushankkeet pureutuvat työelämän ajankohtaisiin haasteisiin: miten vastata hoivatyön kriisiin, vahvistaa hybridityön yhteisöllisyyttä, puuttua työpaikkojen hankaliin tilanteisiin ja johtaa tekoälymuutosta kestävästi. Hankkeita rahoittavat Business Finland, Strategisen tutkimuksen neuvosto STN ja Suomen Akatemia.
Avsikterna att säga upp sig har minskat och det finns positiva tecken i utvecklingen av arbetshälsan1.10.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det har skett fler positiva än negativa förändringar i finländarnas arbetshälsa och arbetsattityder under de senaste två åren. Avsikterna att säga upp sig har minskat, liksom den allmänna ensamheten. Arbetsengagemanget har stärkts. Utbrändhetssymtomen har förblivit på samma nivå under hela 2020-talet, berättar den senaste Hur mår Finland?-undersökningen.
Irtisanoutumisaikeet ovat vähentyneet ja työhyvinvoinnin kehittymisessä myönteisiä merkkejä1.10.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten työhyvinvoinnissa ja työasenteissa on tapahtunut enemmän myönteisiä kuin kielteisiä muutoksia viimeisen kahden vuoden aikana. Irtisanoutumisaikeet ovat vähentyneet, samoin yleinen yksinäisyys. Työn imu on vahvistunut. Työuupumusoireilu on pysynyt samalla tasolla koko 2020-luvun, kertoo tuorein Miten Suomi voi? -tutkimus.
Intentions to resign have decreased, and there are positive signs in the development of well-being at work1.10.2025 06:00:00 EEST | Press release
The past two years have seen more positive than negative changes in Finns’ well-being at work and attitudes towards work. Intentions to resign have decreased, as has general loneliness. Work engagement has increased. Burnout symptoms have remained at the same level throughout the 2020s, according to the latest How is Finland doing? study.
I expertarbete svallar arbetet ofta över – största arbetspressen inom undervisningsbranschen29.9.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt en färsk undersökning är arbetsbördan i expertarbete ofta för stor och arbetet omfattar uppgifter som inte ingår i den egna arbetsbeskrivningen. Arbetet kan vara i tankarna i skadlig grad även på fritiden. Essentialisering hjälper till att avgränsa arbetet, hitta arbetets kärna och minska belastningen. Som stöd behövs också förändringar på organisationsnivå.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme