Irtisanoutumisaikeet ovat vähentyneet ja työhyvinvoinnin kehittymisessä myönteisiä merkkejä
Suomalaisten työhyvinvoinnissa ja työasenteissa on tapahtunut enemmän myönteisiä kuin kielteisiä muutoksia viimeisen kahden vuoden aikana. Irtisanoutumisaikeet ovat vähentyneet, samoin yleinen yksinäisyys. Työn imu on vahvistunut. Työuupumusoireilu on pysynyt samalla tasolla koko 2020-luvun, kertoo tuorein Miten Suomi voi? -tutkimus.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 1.10.2025 klo 06.00
Irtisanoutumisaikeissa on tapahtunut myönteinen käänne. Tällä hetkellä noin joka viides (22 %) miettii usein irtisanoutumista työstään. Työpaikan vaihtoaikeet ovat vähentyneet erityisesti alle 30-vuotiailla.
– Työn imu ennustaa sitoutumista ja halua jatkaa nykyisessä työpaikassa, joten sen nousu väestötasolla ja laskun pysähtyminen vihdoin myös nuorilla voi selittää irtisanoutumisaikeiden vähenemistä. Myös yleinen heikko työmarkkinatilanne voi vaikuttaa asiaan, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus on seurannut työhyvinvointia ja työasenteita vuodesta 2019. Tuoreimmassa tuloskoosteessa tarkastellaan muutoksia erityisesti kesän 2023 ja kesän 2025 välillä.
Tulosten mukaan tulevaisuususko on heikentynyt. Sekä työntekijät että esihenkilöt uskovat aiempaa vähemmän, että heidän työnsä muuttuu parempaan suuntaan.
– Vaikka työpaikoilla ei voida vaikuttaa yleiseen yhteiskunnalliseen epävarmuuteen, niin työ voi tarjota yhteisön, jonka jokainen jäsen on arvokas ja tärkeä. Tätä voidaan vaalia ihmislähtöisellä johtamisella, tukea tarjoamalla ja oikeudenmukaisella kohtelulla. Näinä aikoina toivon vaaliminen on entistäkin tärkeämpää, ja siihen työpaikoilla on onneksi monia keinoja, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta.
Työn imu on parantunut erityisesti työuran loppupäässä
Yhä useampi kokee työn imua, joka on myönteinen työhyvinvoinnin kokemus. Sen yleisyys on palannut samalle tasolle kuin se oli ennen koronapandemiaa. Yleisintä työn imu on 56–65-vuotiaiden joukossa.
– Ikäryhmien väliset erot ovat selkeitä. Nuoremmat ikäryhmät kokevat yleisesti vähemmän työn imua ja useammin työssä tylsistymistä. Olemme havainneet tämän ilmiön jo aikaisempinakin vuosina, sanoo tutkija Sampo Suutala Työterveyslaitoksesta.
Suomalaisten kokemus omasta työkyvystä on pysynyt tasaisena viimeisen kahden vuoden aikana, vaikkakin se on heikompaa kuin ennen koronapandemiaa. 39 prosenttia koki työkykynsä hyväksi kesällä 2025. Sairaana työskentelyn määrä on myös pysynyt ennallaan.
Yleinen yksinäisyyden kokemus on vähentynyt hieman väestötasolla sekä työntekijöiden keskuudessa.
Nuorilla hieman enemmän työuupumusoireilua
Työuupumusoireilu on pysynyt samalla tasolla koko 2020-luvun. Noin 8 prosentilla on todennäköinen työuupumus.
Nuori ikä oli yhteydessä riskiin uupua työssä. Myös työroolien välillä on eroja: esihenkilöistä 10 prosentilla on todennäköinen työuupumus, työntekijöistä 7 prosentilla.
– Esihenkilöitä kuormittaa erityisesti liiallinen työn määrä. Työuupumuksen oireista kognitiiviset häiriöt ovat lisääntyneet heillä entisestään. Vastapainona esihenkilöt kokevat runsaasti työn voimavaroja, ja ne ylläpitävät työn imua hyvällä tasolla. Esihenkilöiden työn kuormitustekijöihin työelämän epävarmuuden ja lisääntyneen etätyön oloissa tulee kiinnittää huomiota, sanoo Jari Hakanen.
Etätyöllä havaittiin yhteys vähäisempään krooniseen työväsymykseen ja työn kuormittavuuteen. Toisaalta etätyötä tekevillä on muita vähemmän työn voimavaroja ja työn imua.
– Etätyö on yhteydessä sekä myönteisiin että kielteisiin ilmiöihin. Samalla kun etätyö saattaa auttaa työkuormituksen hallinnassa, se voi nakertaa tärkeitä työn sosiaalisia voimavaroja kuten luottamusta, kuulluksi tulemisen kokemusta sekä oman työn merkityksellisyyttä, sanoo Janne Kaltiainen.
Tutkimushanke: Miten Suomi voi?
Tutkimushanke tuottaa tietoa siitä, miten työhyvinvointi ja erilaiset työasenteet ovat kehittyneet suomalaisilla työntekijöillä viime vuosina. Kyselyihin vastanneet ovat työssäkäyviä 18–65-vuotiaita suomalaisia.
Tällä kertaa tarkastellaan muutoksia suomalaisten työhyvinvoinnissa loppuvuodesta 2019 (n=1567) kesään 2021 (n=1418), kesään 2023 (n=3631) ja kesään 2025 (n= 3823). Ryhmäkohtaisia tuloksia tarkastellaan vuosien 2023 ja 2025 välillä, ja kaikki neljä aikapistettä ovat käytössä vain koko väestöä koskevissa luvuissa.
Tällä hetkellä Miten Suomi voi? toteutetaan osana Mielenterveyden työkalupakki -hanketta, joka kuuluu Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Hankkeen rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta.
Tutustu hankkeen aikaisempiin tuloksiin hankesivulla: Miten Suomi voi? | Työterveyslaitos
Tutustu tutkimuksen tuloskoosteeseen (liitteenä).
Lisätiedot
- tutkimusprofessori Jari Hakanen, jari.hakanen@ttl.fi, 040 562 5433
- erikoistutkija Janne Kaltiainen, janne.kaltiainen@ttl.fi, 050 476 5980
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiMarika Paasomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+35850 449 7541marika.paaso@ttl.fiLiitteet
Linkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
I expertarbete svallar arbetet ofta över – största arbetspressen inom undervisningsbranschen29.9.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt en färsk undersökning är arbetsbördan i expertarbete ofta för stor och arbetet omfattar uppgifter som inte ingår i den egna arbetsbeskrivningen. Arbetet kan vara i tankarna i skadlig grad även på fritiden. Essentialisering hjälper till att avgränsa arbetet, hitta arbetets kärna och minska belastningen. Som stöd behövs också förändringar på organisationsnivå.
Asiantuntijatyössä työ pursuaa usein yli rajojen – opetusalalla kovin työpaine29.9.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen perusteella asiantuntijatyössä työtä on usein liikaa ja työhön liittyy omaan tehtävänkuvaan sopimattomia tehtäviä. Työasiat saattavat pyöriä haitallisesti mielessä myös vapaa-ajalla. Olennaistaminen auttaa rajaamaan työtä, paikantamaan työn ytimen ja vähentämään kuormitusta. Tueksi tarvitaan myös muutoksia organisaatiotasolla.
Knowledge work often overflows across boundaries – education sector sees highest pressure at work29.9.2025 10:00:00 EEST | Press release
Based on a recent study, knowledge workers often have too much work and their work involves tasks that are inappropriate for the job description. They may have work on their mind in harmful ways even during their free time. To solve these problems, essentialization helps limit work, locate the core of the work, and reduce stress. Changes at the organizational level are also needed to support it.
Distansarbete kan försvaga behovet av samhörighet – klyftan mellan genomfört och önskat distansarbete kan tära på motivationen26.9.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt Arbetshälsoinstitutets undersökning kan välbefinnandet lida om mängden distansarbete inte motsvarar arbetstagarens önskemål. För lite distansarbete kan öka avsikterna att säga upp sig och alltför mycket distansarbete försämra prestationen i arbetet. En överraskande observation är att mycket distansarbete inte bara minskar gemenskapen utan även behovet av att tillhöra arbetsgemenskapen
Etätyö voi heikentää yhteisöön kuulumisen tarvetta – kuilu toteutuneen ja toivotun etätyön välillä voi syödä motivaatiota26.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan hyvinvointi saattaa kärsiä, jos etätyön määrä ei vastaa työntekijän toiveita. Liian vähäinen etätyö voi lisätä irtisanoutumisaikeita ja liian runsas etätyö heikentää työssä suoriutumista. Yllättävä havainto on, että runsas etätyö ei vähennä vain yhteisöllisyyttä vaan myös tarvetta kuulua työyhteisöön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme