Sadonkorjuu etenee epävakaisessa säässä

Syyskasvien ja kuminan puinnit pisimmällä

Rukiin ja syysvehnän puinnit ovat tällä hetkellä vähän yli puolessa välissä, ja kuminasta on korjattu 70 %. Syysrypsi ja -rapsi on joillakin alueilla korjattu jo kokonaan, mutta toisilla alueilla niiden korjuu on vasta alussa.

Kevätviljoista ohraa on puitu eniten, noin 15 % alasta. Myös kauran puinnit ovat alkaneet, ja alasta on korjattu tähän mennessä vajaa 10 %. Sen sijaan kevätvehnän puinnit eivät ole vielä juurikaan käynnistyneet lukuun ottamatta aivan Etelä-Suomen rannikkoaluetta, jossa noin 5–10 % alasta on puitu.

Herneestä on puitu hieman yli 5 % alasta, eniten Kymenlaaksossa, jossa jo kolmannes alasta on korjattu. Härkäpavun, kevätrypsin ja kevätrapsin puinnit eivät ole vielä alkaneet. Niiden korjuuseen päästään aikaisintaan syyskuun alussa. 

Puinteja ovat jonkin verran hankaloittaneet rajujen ukkoskuurojen takia lakoon menneet kasvustot sekä rikkakasvien runsastuminen. Etenkin herne on kärsinyt, ja lähes puolet sen alasta on laossa. Myös rukiista noin kolmannes alasta on lakoontunut, ja rypsiä on laossa noin 15 %. Ohrasta, kaurasta ja kevätvehnästä 5–10 % on laossa. Lakoontuminen myös heikentää sadon laatua.

Kesän haasteelliset säät heikensivät satonäkymiä

Alkukesän koleus ja runsaat sateet sekä heinäkuun pitkä hellekausi ovat verottaneet satonäkymiä. Viileä ja kostea sää viivästytti kylvöjä, ja runsaana jatkuneet sateet kellastuttivat kasvustoja paikoin. Kovien ukkoskuurojen jälkeinen pelloilla seisonut vesi aiheutti ongelmia erityisesti ohralle, herneelle ja perunalle. Kasvukauden aikana on saatu sateita useilla alueilla yli 250 mm, Kymenlaaksossa jopa 400 mm. Keskimääräinen kesän sademäärä on Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan ollut viimeisen 30 vuoden aikana noin 200 mm.

Heinäkuun pitkäkestoinen helle taas aiheutti stressiä viljelykasveille, lyhensi kukinta-aikaa, häiritsi jyvien täyttymistä ja tuleennutti kasvustoja ennenaikaisesti, mikä on näkynyt pienenä jyväkokona viljoilla ja vajaasti kehittyneinä lituina öljykasveilla. Hellejaksosta kärsivät ennen kaikkea myöhään kylvetyt ja heikot kasvustot, jotka käytännössä kuivuivat pystyyn. 

Sitä vastoin syysviljojen satonäkymät näyttävät tänä vuonna paljon viimevuotisia paremmilta. Sekä rukiin että etenkin syysvehnän hehtaarisatojen arvioidaan olevan parhaimmillaan 20–30 % viimeisen viiden vuoden keskisatoja parempia. Sen sijaan laadussa on vaihtelua, ja paikoin hehtolitrapainot ja valkuainen näyttävät jääneen mataliksi syysvehnällä. Tieto laadusta tarkentuu puintien edetessä.

Kevätviljoista kevätvehnällä ja kauralla on parhaimmat satonäkymät, kun taas ohran sato jää niitä heikommaksi. Ohran ja kauran jyvät ovat paikoin olleet pieniä ja hehtolitrapainot matalia. Tautipaine on noussut kasvukauden loppua kohden. Punahometta ei ole kuitenkaan toistaiseksi havaittu. 

Herneen satonäkymät ovat viime vuotta heikommat, ja vaihtelu on suurta. Keskimäärin lähes neljänneksen hernekasvustoista arvellaan kärsineen huonoista sääoloista. Syysöljykasvit eivät tuottaneet niin suurta satoa kuin kasvustot antoivat odottaa, ja tähän mennessä puidut sadot ovat olleet monin paikoin pettymyksiä. Kevätöljykasvien kasvuun lähtö oli hyvää ja tuholaispaine viime vuosia pienempi, mutta heinäkuun pitkä hellejakso lyhensi kukinta-aikaa ja vähensi pölyttäjien aktiivisuutta, mikä todennäköisesti näkyy heikentyneenä satona. Kevätrypsikasvustoista keskimäärin lähes kolmanneksen arvioidaan kärsineen kesän haastavista sääoloista, ja kasvustoa on mennyt lakoon. Kuminassa on päästy keskimääräisiin satoihin, ja laatu on ollut hyvää. Sokerijuurikkaan kasvu on vielä kesken, mutta sen satonäkymät ovat hyvät.

On huomattava, että pääosalla viljelykasveista korjuukausi on vasta alussa, ja paljon voi vielä tapahtua suuntaan tai toiseen ennen kuin kaikki sato on saatu korjattua turvallisesti varastoon. Epävakainen sää sadekuuroineen uhkaa keskeyttää sadonkorjuutöitä ja on riski sadon laadulle. 

Nurmisadot ovat olleet runsaat

Säilörehunurmet kasvoivat alkukesän kosteudessa ja viileydessä hyvin. Ensimmäisen sadon määrä ja laatu olivat hyviä, joskin vaihtelua oli eri alueilla. Osalla tiloista sateet haittasivat korjuuta ja heikensivät laatua. 

Toisen nurmisadon korjuu tehtiin valtaosalla alueista heinäkuun loppupuolella, ja sadon määrä ja laatu olivat pääosin onnistuneita. Nurmi on toisen niiton jälkeen lähtenyt hyvin kasvuun, ja kolmannesta sadosta ennakoidaan siten myös hyvää. Kolmannen sadon korjuuseen kaikilla tiloilla ei ole enää tarvetta, ja se aiotaan tehdä keskimäärin noin 35 %:lta säilörehualasta.

Syyskasvien alat pysyvät pääosin samoina 

Uusien syyskasvien kylvöt vuoden 2026 satoa varten ovat alkaneet. Syyskasvien kylvöalan ratkaisee sää ja se, kuinka paljon peltoa ehtii vapautua kylvöihin riittävän aikaisin tämän kasvukauden puinneilta. Syyskasvien alan arvioidaan pysyvän lähes samansuuruisena kuin viime syksyn kylvöissä. Yleensä samat tilat viljelevät vuodesta toiseen syyskasveja.

Syysrapsin ja -rypsin kylvöt tehtiin elokuun ensimmäisillä viikoilla, ja kylvöalat näyttävät jäävän noin 10–20 % viimevuotista pienemmiksi. Sopivien lohkojen puute ja pettymykset sadoissa ovat voineet vaikuttaa heikentyneeseen kylvöintoon.

Syysviljat kiinnostavat paremman satotason ja kasvukauden äärevien sääolojen vuoksi. Syysviljat hyödyntävät alkukasvukauden kosteuden paremmin kuin kevätviljat ja sietävät paremmin kuivuutta ja märkyyttä. Syysrukiin kylvöaika on menossa parhaillaan, ja syysvehnää kylvetään syyskuun ensimmäisillä viikoilla. Juuri kylvöaika vaikuttaa syysviljojen menestymiseen merkittävästi. Myöhään kylvetyt syysvehnät kärsivät talvesta herkemmin, ja niiden kasvuun lähtö keväällä on heikompaa kuin optimiaikaan kylvetyillä.

Syysrukiin kylvöalat pysyttelevät samoina, tosin Etelä-Pohjanmaalla alan arvioidaan kasvavan 5 %, kun taas Uudellamaalla ja Etelä-Suomen rannikkoalueilla ala pienenee 20 %. Syysvehnän kylvöaikeet pysyvät myös pääosin samoina, mutta Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla alan arvioidaan kasvavan 10 %, kun Etelä-Suomen rannikkoalueella sen arvellaan pienenevän 20 %.

Muista syysviljoista syysruisvehnän pinta-alan arvioidaan nousevan edelleen hyvien sato-odotusten myötä, samoin syysohra kiinnostaa.

Pensasmarjojen satokausi on parhaimmillaan

Erilaisia kotimaisia marjoja on edelleen hyvin saatavilla. Mustaherukkaa poimitaan parhaillaan sen päätuotantoalueelta Itä-Suomesta. Viileä alkukesä johti marjojen epätasaiseen kypsymiseen, mikä pidensi satokautta. Tänä vuonna Itä-Suomessa oli myös poikkeuksellisen pitkä helle- ja kuivuusjakso, mikä pienensi marjasatoa.

Myös pensasmustikan sadonkorjuu on käynnissä. Vadelman sadonkorjuu jatkuu kasvutunneleissa, joista aletaan saada lisäksi kotimaista karhunvatukkaa. Avomaan mansikan pääsatokausi on ohi, mutta satoa kerätään vielä keväällä istutetuista taimista. Lisäksi mansikan poiminta kasvutunneleissa jatkuu.

Ahvenanmaalta on odotettavissa normaali omenasato, mutta päärynää saadaan vähemmän kuin viime vuonna. Manner-Suomen puolella omenasato on keskimääräistä heikompi.

Avomaan vihanneksia saadaan nyt runsaasti, ja valikoima on laajimmillaan. Esimerkiksi erilaisia kaaleja on tarjolla hyvin. Pitkä hellekausi aiheutti kasvihuonevihannesten, kuten tomaatin ja kurkun, sadoissa jonkin verran heilahtelua, mutta kauppoihin on saatu toimitettua riittävästi tuotteita.

Kasvutilannekatsaus on laadittu ProAgria-keskusten asiantuntijoiden antamien tietojen pohjalta.

Lisätietoja

Lisätietoja antavat peltoviljelyn osalta Sari Peltonen, puh. 050 341 4406, sari.peltonen@proagria.fi, ja puutarhakasvien osalta Arto Vuollet, puh. 050 476 1180, arto.vuollet@slf.fi.

Seuraava ja samalla tämän kasvukauden viimeinen kasvutilannetiedote julkaistaan 25.9.2025. 

Katsaukset ovat myös luettavissa ProAgrian sivuilta ajankohtaista-osiosta.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta paikallisilta ProAgria-keskuksilta:

ProAgria Etelä-Pohjanmaa
Juha-Matti Toppari, 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217

ProAgria Etelä-Savo
Timo Piispa 040 702 4813, Petri Tunnila 040 533 6683

ProAgria Etelä-Suomi

Etelä-Karjala, Anne Tolonen, 050 302 4670, Asko Laapas, erityisesti nurmiasiat, 040 721 9991
Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen, erityisesti luomu, 040 709 2475
Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453
Pirkanmaa, Laura Jäntti 044 481 1100
Päijät-Häme, Raita Laaksonen 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009
Uusimaa, Marko Sairasalo 041 731 4230, Tiia Vilkman 050 599 9349 
Erikoiskasvit, avomaan puutarhakasvit, Marja Kallela 040 513 3118

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS)
Peter Fritzén, 0400 688 507

ProAgria Itä-Suomi
Kainuu, Meeri Partanen 0400 282 092, Minna Tanner 040 572 3197
Pohjois-Karjala ja Joensuun seutu Suvi Myller 0403012402, Pielisen alue Kati Ronkainen 040 301 2462, Päivi Turunen, puutarha, 040 301 2452
Pohjois-Savo, Rauno Savolainen 0400 172 121, Jukka Hiltunen 0400 209 707, Henriikka Niiro, puutarha 0400 375 584

ProAgria Keski-Pohjanmaa

Ville Myllylä 050 598 7228

ProAgria Keski-Suomi

Lauri Lehtilä 040 587 3245, Hanna-Maria Laukkanen 043 826 9715, nurmet Juhani Peltola 043 826 9719, puutarha Marjo Marttinen, 0400 648 275

ProAgria Länsi-Suomi

Etelä-Satakunta Juho Moisio 0400 838 924, Pohjois-Satakunta Elisa Kivioja 050 5412042, Varsinais-Suomi Jarmo Pirhonen 050 569 6885, nurmet Jarkko Storberg 0400 849 992, puutarha Marja Nevalainen 040 5919 489

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL)

Emil Hästbacka, 044 431 4212

ProAgria Pohjois-Suomi

Marika Sohlo 043 8266 494, nurmet Olli Valtonen, 040 735 5519

ProAgria Ålands Hushållningssällskap

Joachim Regårdh 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson 0457 382 3070 

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL)

Jan-Erik Back, 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga 050 911 5920