Väitöstutkimuksen mukaan viittomakieli on moniaistinen – tulokset haastavat näkökeskeisyyden
FM Jarkko Keräsen suomalaisen viittomakielen väitöskirja osoittaa, että viittomakieli on luonnostaan moniaistinen ja että se voi kuvailla merkitystä moniaistisesti. Väitöskirja haastaa pitkään vallinneen näkökeskeisen käsityksen, joka painottaa näköaistia ja jättää huomiotta muut aistit, kuten tuntoaistin, äänen, maun ja hajun.
Viittomakieltä pidetään tyypillisesti visuaalisena kielenä sekä tieteellisessä että maallikkokeskustelussa. Sitä kuvataan usein edistyneeksi visuaalisten merkitysten – kuten toiminnan ja kohteen – kuvailussa, koska viestintä tapahtuu näköaistin välityksellä. Keränen kuitenkin osoittaa väitöskirjassaan Multisensory Iconicity in Finnish Sign Language - Going Beyond Visuocentrism, että viittomakieli voi kuvailla merkityksiä moniaistisesti.
Näkökeskeisen termin kuvailu sijaan Keränen käyttää väitöskirjassaan käsitettä ikonisuus, jolla tarkoitetaan ilmiötä, jossa viitottu tai puhuttu muoto muistuttaa merkitystään. Perinteisesti esimerkiksi viittomaa vasarointi pidetään visuaalis-visuaalisen ikonisuuden esimerkkinä, jossa viittojan näköhavaittava käsi muistuttaa toimijan näköhavaittavaa kättä.
Artikkeliväitöskirjassa tarkastellaan miten moniaistinen ikonisuus ilmenee suomalaisessa viittomakielessä. Tulokset osoittavat, että viittoja voi havaita omia käsiään ja kehoaan sekä näkö- että tuntoaistin avulla, mikä tuottaa moniaistisen muodon.
”Tätä tukee havainto, että sekä näkevät viittojat että synnynnäisesti sokeat ei-viittojat käyttävät samoja ikonisia ilmaisuja, mikä viittaa tuntoaistin keskeiseen rooliin ikonisuuden muodostumisessa”, Keränen kertoo.
Lisäksi eletyt kokemuksemme ovat luonnostaan moniaistisia ja joskus emotionaalisesti sävyttyneitä, mikä antaa moniulotteisia merkityksiä. Näin ollen muodon ja merkityksen välillä on lukuisia mahdollisia ikonisia suhteita, joiden aistien voimakkuus vaihtelee.
Keränen kutsuu kielitiedettä pohtimaan uudelleen sekä teoreettisia että metodologisia lähestymistapoja ikonisuuden tutkimuksessa. Samalla hän ehdottaa käytännön sovelluksia esimerkiksi psykoterapian, viittomakielen tulkkauksen ja viittomakielisen taiteen aloille.
”Olettavasti tulokset voisivat tukea näitä aloja, kuten kielen ja tunnekokemusten yhdistämistä, saavutettavan äänitulkkauksen kehittämistä sekä taiteenlajin rikastamista.”
Jarkko Keräsen suomalaisen viittomakielen väitöskirja Multisensory Iconicity in Finnish Sign Language - Going Beyond Visuocentrism tarkastetaan julkisesti Jyväskylän yliopiston seminaarirakennuksessa (Vanha juhlasali S212) 29.8.2025 klo 12.00 alkaen. Kustoksena on professori Tommi Jantunen (Jyväskylän yliopisto) ja vastaväittäjänä professori Pamela Perniss (Kölnin yliopisto).
Yhteydenotot: jarkko.j.keranen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopistolle yli 1,7 miljoonaa euroa Business Finlandin kunnianhimoisia tutkimushankkeita etsineessä rahoitushaussa19.8.2025 07:59:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on mukana kolmessa hankkeessa, joihin Business Finland myönsi rahoituksen uudessa Näytönpaikka-pilottihaussa. Rahoitushaussa etsittiin digitaaliseen resilienssiin liittyviä hankkeita, joilla on mahdollisuus luoda tulevaisuuden kasvualojen tarvitsemaa osaamista. Jyväskylään Business Finlandilta tulevan rahoituksen määrä on yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Hankkeet ovat yhteistyöhankkeita muiden korkeakoulujen kanssa.
Yli 3000 jääkiekon Liigan seuraajaa vastasi kyselyyn: hyvä tuomaritoiminta nousi keskiöön18.8.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Yli 3000 jääkiekon seuraajaa vastasi kyselyyn, jossa selvitettiin lajin suomalaisen miesten pääsarjan Liigan yleisöprofiilia, seuraamistapoja ja otteluissa käymisen motiiveja. Lisäksi kysyttiin vastaajien näkemyksiä Liigan otteluiden osa-alueiden tärkeydestä. Liigan otteluihin saavutaan oman suosikkijoukkueen kannattamisen, hyvän tunnelman ja jääkiekon viihdyttävyyden vuoksi. Kaikista tärkeimmäksi asiaksi otteluissa nousi hyvä tuomarityöskentely.
Wisdom Café -seminaari: Voiko viisautta opettaa?15.8.2025 20:06:08 EEST | Tiedote
Dosentti Eeva K. Kallio ja professori Päivi Tynjälä ovat julkaisseet hiljattain kirjan ”What is wisdom and can it be taught?" Siinä kerrotaan, mitä on viisaus psykologisesta näkökulmasta. He ehdottavat myös, miten viisautta voisi opettaa korkeakoulutuksessa. Mutta voiko viisautta todella opettaa? Tähän tarttuvat professori Stephen Kemmis ja apulaisprofessori Antti Saari.
Jyväskylän yliopisto säilytti asemansa arvostetussa Shanghain yliopistovertailussa 202515.8.2025 09:45:29 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto oli jälleen mukana ns. Shanghain listan yliopistovertailussa (Academic Ranking of World Universities ARWU), jossa se sijoittuu välille 701-800. Sijoitus on sama kuin viime vuonna. Suomalaisista yliopistoista Jyväskylän sijoitus oli 7.
Sosiaalinen media muokkaa hoivaa ja rakentaa empatiaa ikääntyneiden palveluissa väitöstutkimuksen mukaan14.8.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
VTM Vilja Levoniuksen väitöstutkimus tarkastelee, kuinka sosiaalisen median käyttö työvälineenä ikääntyneiden palveluissa muuttaa hoivaa ja sen käytäntöjä, sekä rakentaa empatiaa viestinnällisesti. Tuloksista ilmenee, että sosiaalisen median työkäyttö voi muuttaa hoivan sisältöjä. Empatia näyttäytyy puolestaan monimuotoisena ja suhteissa syntyvänä ilmiönä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme