ELY-keskukset

Saimaannorpan suojelua ja kalastuksen yhteensovittamista selvitetään

Jaa

Suojelun ansiosta saimaannorpan uhanalaisuus on muuttunut äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. Syntyvyys on tuplaantunut 15 vuodessa.

Saimaannorppa lekottelee kivellä.
Saimaannorpan pesimäalue on laajentunut lähes vuosittain ja saimaannorppakanta on kasvanut sadalla yksilöllä viimeisen 6 vuoden aikana. Pohjois-Savon ELY-keskus

Maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä Pohjois-Savon ELY-keskus valmistelee esitystä kalastusrajoituksiksi vuosille 2026-2031. Rajoitusten tarkoituksena on varmistaa saimaannorppakannan kasvaminen, mutta myös turvata Saimaan kalastusmahdollisuudet ja kotimaisen kalan saatavuus sekä elinkeinokalatalouden toimintaedellytykset.

Pohjois-Savon ELY-keskus lähetti kyselyn keskeisille organisaatioille, jonka tavoitteena on kerätä näkemyksiä kalastusrajoitusten kehittämiseksi seuraavalle viidelle vuodelle. Loka-marraskuussa toteutetaan kansalaiskysely ja aluetilaisuudet Puumalassa, Savonlinnassa, Taipalsaarella ja Rääkkylässä. Viranomaistyönä on laadittu vaikutusarvioinnit kalanpyydyskuolleisuuden kehityksestä ja saimaannorppakannan kasvusta. Esitykset uusista kalastusrajoituksista ja muista toimenpiteistä valmistuvat vuoden loppuun mennessä. 

Saimaannorppakanta kasvaa tehtyjen toimenpiteiden ansiosta

Saimaannorpan suojelu turvataan hyvällä yhteistyöllä myös jatkossa. Ilmastonmuutoksen aiheuttama pesimäolosuhteiden heikentyminen lisää yhteistyön merkitystä saimaannorpan suojelun varmistamisessa. Muun muassa pesälaskennan toteuttaminen sekä apukinos- ja keinopesien käytön kasvaminen lisää yhteistyön tarvetta suojeluorganisaatioiden ja vesialueen omistajien kesken. Kalastusrajoitusten ja muiden toimenpiteiden ansiosta saimaannorpan uhanalaisuus on muuttunut äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. Saimaannorpan pesimäalue on laajentunut lähes vuosittain ja saimaannorppakanta on kasvanut sadalla yksilöllä viimeisen 6 vuoden aikana. Kannan kasvaessa myös syntyvyys on kasvanut, kuutteja syntyy vuosittain yli 100 kappaletta. Syntyvyys on tuplaantunut 15 vuodessa.
Kalanpyydyksiin havaitaan kuolevan muutamia kuutteja tai nuoria norppia vuosittain, mutta todellinen kuolleisuus on havaittua suurempi. Aikuisia norppia kuolee harvoin kalanpyydyksiin, koska ympärivuotisesti on kielletty kaikkein vaarallisimmat pyydykset. Vuosina 2011-2020 heinäkuussa havaittiin kuolevan verkkoihin keskimäärin noin kaksi kuuttia. Vuosina 2021-2025 heinäkuussa havaittiin kuolleen keskimäärin yksi kuutti per vuosi. Kalanpyydyksiin havaitaan kuolleen vuosittain noin 1 % kannan kokoon suhteutettuna, 20 vuotta sitten vastaava luku oli 2,5 %.

Norppaa suojellaan rajoittamalla kalastusta

Kalastusta on rajoitettu saimaannorpan suojelemiseksi ympärivuotisilla kalastusrajoituksilla ja verkkokalastuskiellolla 15.4.–30.6. Muikkuverkkojen osalta kielto on päättynyt 21.6. Ympärivuotisesti on kielletty muun muassa vahvalankaiset verkot, riimuverkot ja kalatäkyiset koukkupyydykset sekä väljänieluiset katiskat ja merrat. Rysien rakennetta on säädelty monella tapaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

johtava kalatalousasiantuntija Teemu Hentinen
teemu.hentinen@ely-keskus.fi
p. 0295 024 037

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Häxört eftersökes i Egentliga Finland och Satakunta - häxörten är den särskilt skyddade häxörtsbrokmalens värdväxt14.8.2025 13:51:56 EEST | Pressmeddelande

Häxörtsbrokmal (Mompha terminella) är en särskilt skyddad mikrofjärilsart som är beroende av den sällsynta växten dvärghäxört (Circaea alpina) som ibland även kallad för nattens förtrollerska. Dvärghäxörten är en självpollinerande växt som växer vid källor, frodiga kärr och i representativa fuktiga lundar och kärrskogsbäckar. Kalavverkningar och dikningar har förstört många förekomster, vilket också har påverkat häxörtbrokmalens hotstatus (fragmentering av förekomster).

Velholehteä etsitään Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa - velholehdellä elää erityisesti suojeltava varjotupsukoi14.8.2025 13:51:56 EEST | Tiedote

Varjotupsukoi (Mompha terminella) on erityisesti suojeltava mikroperhoslaji, joka on sidonnainen harvalukuiseen pikkuvelholehteen (Circaea alpina), jota kutsutaan myös yövarjon lumoojaksi. Pikkuvelholehti on itsepölytteinen kasvi, joka kasvaa lähteissä, lähdekorvissa ja edustavissa kosteissa lehdoissa ja korpinoroissa. Avohakkuut ja ojitukset ovat tuhonneet lukuisia esiintymiä mikä on vaikuttanut myös varjotupsukoin uhanalaisuuteen (esiintymien pirstoutuminen).

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye