Palvelualojen työnantajat Palta ry

Palta: Palvelualoilla on potentiaalia nostaa Suomen talouskasvu suosta - budjettiriihestä tarvitaan päätöksiä palveluyritysten kasvun ja kilpailukyvyn turvaamiseksi

Jaa

Yksityiset palvelut tuottavat yli 40 % BKT:sta, työllistävät yli miljoona ihmistä ja muodostavat lähes kolmanneksen viennistä. Suomen tulevaisuuden kasvu luodaan palvelualoilla, minkä tulee näkyä myös budjettiriihen päätöksissä, Palta painottaa.

Valtiontalous vaatii sopeutusta, mutta se on tehtävä kasvun edellytyksiä vaarantamatta. Palvelualat tuottavat niin merkittävän osan Suomen BKT:stä, että ilman niiden kilpailukykyä ei Suomen talous kasva riittävästi, painottaa Palvelualojen työnantajat Palta.

– Hallitukselta vaaditaan nyt pitkäjänteisiä päätöksiä kasvun edellytysten varmistamiseksi. Palvelualojen yrityksille tulee luoda tulevaisuudenuskoa ja vakautta. Budjettiriihen ratkaisujen on turvattava investoinnit, työvoiman saatavuus sekä yhteydet Suomessa ja kansainvälisesti, listaa Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki.

TKI-rahoitusta suunnattava palveluihin

Palvelualojen tuottavuuskehitys on ollut pitkään heikkoa ja kannattavuus viime aikoina jopa alempana kuin 1990-luvun laman aikana. Yritysten heikentyneellä kannattavuudella on haitallisia heijastusvaikutuksia. Heikentynyt kannattavuus voi johtaa investointien vähenemiseen tai lykkäämiseen, mikä puolestaan hidastaa tuottavuuden kasvua ja myös verotulojen kertymistä, Rauhamäki muistuttaa.

Yksi keskeisiä tuottavuuden vahvistajia ja kasvun käynnistäjiä on oikein suunnattu TKI-rahoitus. Rahoitus auttaa edistämään innovaatioita, teknologista kehitystä ja osaamista.

– Suomessa yksityisten palvelujen tuottavuus laahaa jäljessä verrattuna kilpailijamaihin. Muualla palveluiden merkitys on nähty paremmin ja niihin on myös haluttu panostaa vahvasti, mikä näkyy myös kilpailijamaiden taloudessa, Rauhamäki huomauttaa.

Suomen talouskasvu on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuoreen muistion mukaan viime vuosina tullut ylivoimaisesti eniten digitaalisista palveluista. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, millaista lisäarvoa uusilla innovaatioilla voidaan luoda, Rauhamäki korostaa. 

Palta esittääkin, että palvelualojen kasvun tueksi luotaisiin Business Finlandin ohjelma, joka jakaisi TKI-tukea myös kotimarkkinoilla toimiville yrityksille, joille vienninedistäminen ei vielä ole ajankohtaista. Tällä hetkellä vienti on keskeinen tuen myöntämisen kriteeri.

– Yritysten kasvua ja tuottavuuden parantamista on itsessään tärkeää tukea, ilman että vientikriteeri rajoittaa sitä. Jos yritys menestyy kotimarkkinoilla, lähtee se hakemaan kasvua ulkomailta viimeistään silloin, kun kasvun rajat Suomessa tulevat vastaan, Rauhamäki huomauttaa.

Palvelualoilla kasvu vaatii ihmisiä

Yksityisissä palveluissa suurimpana kasvun esteenä on pitkään ollut osaavan työvoiman heikko saatavuus. Tilanne on paikoin helpottanut hetkeksi, mutta Suomen ikärakenteen vuoksi tulevaisuudessa ei pärjätä vain omin voimin, Rauhamäki muistuttaa.

Sekä kotimaisen koulutuksen laatu että työperäisen maahanmuuton sujuvuus ovat Rauhamäen mukaan kriittisiä tekijöitä työvoimavaltaisille palvelualoille, eikä koulutukseen pidä kohdentaa uusia leikkauksia. Kansainvälisten osaajien lupaprosessien on pysyttävä nopeina ja kuntien kotoutumispalvelut turvattava.

–  Tilanne on sama lähes kaikissa länsimaissa eli kilpailu osaajista on kovaa. Suomen tulee nyt tosissaan osallistua tähän kilpailuun, parantaa maamme houkuttelevuutta ja helpottaa motivoituneiden osaajien maahanmuuttoa, korostaa Rauhamäki.

Kasvu edellyttää toimivaa väyläverkkoa

Suomen talouskasvu edellyttää myös toimivia liikenne- ja logistiikkayhteyksiä. Ne ovat kansainvälisen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden elinehto.

–  Toimiva ja laadukas väyläverkko on perusta, jolle ihmisten arjen liikkuminen ja elinkeinoelämän kaikki toiminnot rakentuvat. Suomen väyläverkon korjausvelka on kasvanut viime vuosien lisäpanostuksista huolimatta ja väyläverkon rapautuminen tulisi pitkällä aikavälillä erittäin kalliiksi. Siksi liikenneinfran riittävästä rahoituksesta kiinnipitäminen on järkevää myös talouden näkökulmasta, Rauhamäki muistuttaa.

–  Kilpailukyky edellyttää liikenteessä myös kustannustehokasta siirtymää kohti vähäpäästöisyyttä. Puhtaan siirtymän rahoitus onkin nähtävä kilpailukykyinvestointina, joka tukee sekä kustannusten hallintaa että ilmastotavoitteita.

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Palta on uuden työn, digimurroksen ja tulevaisuuden työmarkkinoiden suunnannäyttäjä. Yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa yhdistämme faktat, työmarkkinaosaamisen sekä vaikuttamisen taidot palvelutalouden ja Suomen parhaaksi. Palta on EK:n toiseksi suurin jäsenliitto ja edustamme yli 2 600 palvelualoilla toimivaa jäsentämme.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Palvelualojen työnantajat Palta ry

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye