Turun yliopisto

Saarnia uhkaavat sieni ja hyönteinen – turkulaistutkijat selvittävät miten puut voivat puolustautua tuholaisilta

Jaa

Saarnipuita kiusaava sienitauti nimeltään saarnensurma heikentää puiden kuntoa monin paikoin eteläisessä Suomessa. Lisäksi saarnia uhkaa maailmalla leviävä, nilaa syövä saarnituholainen, joka on aiheuttanut laajoja saarnituhoja etenkin Pohjois-Amerikassa. Turun yliopiston tutkijat selvittävät nyt saarnipuiden luontaisia puolustautumiskeinoja sienitautia ja tuholaisia vastaan.

Kuvassa kaksi saarnipuuta vierekkäin Seilin saarella. Toinen on terve, vehreä ja täynnä lehtiä, toinen on sairas ja siinä on lehtiä harvakseltaan.
Sairas ja terve saarni Seilin saarella. Harsuuntunut puu on ilmeisesti saarnensurman sairastuttama. Marjo Helander

Esimerkiksi Turussa monet kaupunkiympäristön saarnipuista ovat huonokuntoisia, ja puita on jouduttu jopa kaatamaan. Puita todennäköisesti vaivaa Euroopassa hyvin laajalle levittäytynyt saarnensurmasieni (Hymenoscyphus fraxineus), joka on alun perin kotoisin Aasiasta. Sienitauti infektoi saarnien lehtiä ja aiheuttaa latvuston harventumista, ja jopa kaikkien lehtien putoamista.

Saarnia uhkaa myös toinen tuholainen, joka on jo levinnyt aivan nurkan taakse, mutta ei vielä Suomeen asti. Vain riisinjyvän kokoinen, myös Aasiasta kotoisin oleva, saarnenjalosoukko (Agrilus planipennis) on aiheuttanut mittavia saarnikuolemia Pohjois-Amerikassa. Nyt laji on levittäytynyt myös Euroopan puoleiselle Venäjälle ja Ukrainaan, ja Suomea lähinnä olevat havainnot on tehty Pietarista. Lajia ei vielä esiinny meillä, mutta Ruokavirasto seuraa sen mahdollista saapumista Suomeen.

Aikuiset saarnenjalosoukot ovat kauniin metallinkiiltoisia ja smaragdin vihreitä kovakuoriaisia, minkä vuoksi ne kuuluvat englanniksi niin kutsuttuihin ’jalokivikuoriaisiin ’(jewel beetle), suomalaisittain jalokuoriaisiin (heimo Buprestidae). Aikuiset kuoriaiset eivät aiheuta puille juurikaan haittaa, sillä ne syövät ainoastaan saarnien lehtiä. Toukat sen sijaan syövät käytäviä puulle elintärkeään nilakerrokseen, joka toimii puun ’verisuonistona’ kuljettamalla vettä ja ravinteita. Juuri toukkien aiheuttama nilakerroksen tuhoutuminen voi johtaa lopulta puiden kuolemaan.

Turun yliopistossa parhaillaan käynnissä olevassa projektissa Pekingin metsäyliopistossa apulaisprofessorina pian aloittava Tuuli-Marjaana Koski ja Turun yliopiston tutkija, dosentti Marjo Helander työryhmineen tutkivat saarnipuiden (Fraxinus spp.) luontaisiin puolustusominaisuuksiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa keskitytään etenkin kotoperäiseen lehtosaarneen (Fraxinus excelsior).

Saarnenjalosoukot munivat munansa mieluiten puihin, joiden luontainen puolustuskyky on heikentynyt.

– Tutkimuksemme tarkoituksena on lisätä ymmärrystä tekijöistä, jotka vaikuttavat saarnien luontaisiin puolustusominaisuuksiin. Tänä vuonna tutkimuksemme keskittyy tarkastelemaan lehtosaarnien mikrobiston ja puolustuskemiallisten yhdisteiden vaihtelevuutta kaupunkiympäristössä Turussa, Koski kertoo.

Urbaanit kasvuolosuhteet ovat puille haastavia, sillä kaupunkialueiden puut altistuvat usein monille stressitekijöille kuten kuivuudelle, ahtaille kasvuoloille, kuumuudelle ja saasteille. Nämä stressitekijät todennäköisesti heikentävät puiden luontaisia puolustusominaisuuksia tuholaisia ja tauteja vastaan, esimerkiksi muuttamalla puiden kemiallisia ominaisuuksia tai hyödyllisiä mikrobiyhteisöjä.

Myös geneettiset tekijät vaikuttavat puiden luontaisiin puolustusominaisuuksiin. Aasialaiset saarnilajit ovat todennäköisesti vastustuskykyisempiä sekä saarnenjalosoukolle että saarnensurmalle verrattuina Eurooppalaisiin tai Pohjois-Amerikkalaisiin saarnilajeihin.

– Asian varmistaminen vaatii kuitenkin lisää kokeellista testausta eri ympäristöolosuhteet huomioon ottaen. Tätä meidän on myös tarkoitus tutkia myöhemmin sekä Suomessa että Kiinassa käyttämällä eri saarnilajeja ja altistamalla niitä eri olosuhteille ja tuholaisille. Tälläisista kokeista on hyötyä esimerkiksi saarnien jalostusta ajatellen sekä kaupunkisuunnittelussa, kun mietitään minne saarnia kannattaa istuttaa ja miten niitä kannattaa hoitaa, jotta niiden luontainen puolustuskyky pysyisi hyvänä, Koski sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuvassa kaksi saarnipuuta vierekkäin Seilin saarella. Toinen on terve, vehreä ja täynnä lehtiä, toinen on sairas ja siinä on lehtiä harvakseltaan.
Sairas ja terve saarni Seilin saarella. Harsuuntunut puu on ilmeisesti saarnensurman sairastuttama.
Marjo Helander
Lataa
Lähikuva saarnen rungosta, jossa näkyy kermanvärinen kiemurteleva toukka syömässä nilaa sekä jälkiä sen tekemistä tuhoista
Saarnenjalosoukon toukka syömässä saarnen nilaa, Hebeissä, Kiinassa. Toukat ovat kermanvärisiä ja kasvavat aikuista hyönteistä suuremmiksi ennen koteloitumistaan. Saarnenjalosoukko on kotoperäinen laji Kiinassa, mutta sen aiheuttamat vauriot ovat lisääntyneet sen runsastuttua monilla urbaaneilla alueilla.
Tuuli-Marjaana Koski
Lataa
Lähikuva saarnen rungosta, jossa näkyy aikuinen hyönteinen ja sen runkoon poraama käytävä
Aikuinen saarnenjalosoukko kaivautumassa ulos saarnesta, Hebein provinssisa, Kiinassa. Hyönteisen yläpuolella kiemurtelee sen toukka-aikanaan nilaan poraama käytävä, joka on täyttynyt toukan ulostamalla sahanpurumaisella ulosteella.
Tuuli-Marjaana Koski
Lataa
Biologianopiskelijat ottavat näytteitä lehtosaarnista Turussa.
Turun puistoista ja teidenvarsilta otettiin mikrobi- ja kemianäytteitä lehtosaarnien (Fraxinus excelsior) nilasta ja lehdistä. Näytteenottajina biologianopiskelijat Elina Tainio ja Nuutti Mikkonen.
Kari Saikkonen
Lataa

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.

Turun yliopiston mediatiedotteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye