Saarnia uhkaavat sieni ja hyönteinen – turkulaistutkijat selvittävät miten puut voivat puolustautua tuholaisilta
Saarnipuita kiusaava sienitauti nimeltään saarnensurma heikentää puiden kuntoa monin paikoin eteläisessä Suomessa. Lisäksi saarnia uhkaa maailmalla leviävä, nilaa syövä saarnituholainen, joka on aiheuttanut laajoja saarnituhoja etenkin Pohjois-Amerikassa. Turun yliopiston tutkijat selvittävät nyt saarnipuiden luontaisia puolustautumiskeinoja sienitautia ja tuholaisia vastaan.

Esimerkiksi Turussa monet kaupunkiympäristön saarnipuista ovat huonokuntoisia, ja puita on jouduttu jopa kaatamaan. Puita todennäköisesti vaivaa Euroopassa hyvin laajalle levittäytynyt saarnensurmasieni (Hymenoscyphus fraxineus), joka on alun perin kotoisin Aasiasta. Sienitauti infektoi saarnien lehtiä ja aiheuttaa latvuston harventumista, ja jopa kaikkien lehtien putoamista.
Saarnia uhkaa myös toinen tuholainen, joka on jo levinnyt aivan nurkan taakse, mutta ei vielä Suomeen asti. Vain riisinjyvän kokoinen, myös Aasiasta kotoisin oleva, saarnenjalosoukko (Agrilus planipennis) on aiheuttanut mittavia saarnikuolemia Pohjois-Amerikassa. Nyt laji on levittäytynyt myös Euroopan puoleiselle Venäjälle ja Ukrainaan, ja Suomea lähinnä olevat havainnot on tehty Pietarista. Lajia ei vielä esiinny meillä, mutta Ruokavirasto seuraa sen mahdollista saapumista Suomeen.
Aikuiset saarnenjalosoukot ovat kauniin metallinkiiltoisia ja smaragdin vihreitä kovakuoriaisia, minkä vuoksi ne kuuluvat englanniksi niin kutsuttuihin ’jalokivikuoriaisiin ’(jewel beetle), suomalaisittain jalokuoriaisiin (heimo Buprestidae). Aikuiset kuoriaiset eivät aiheuta puille juurikaan haittaa, sillä ne syövät ainoastaan saarnien lehtiä. Toukat sen sijaan syövät käytäviä puulle elintärkeään nilakerrokseen, joka toimii puun ’verisuonistona’ kuljettamalla vettä ja ravinteita. Juuri toukkien aiheuttama nilakerroksen tuhoutuminen voi johtaa lopulta puiden kuolemaan.
Turun yliopistossa parhaillaan käynnissä olevassa projektissa Pekingin metsäyliopistossa apulaisprofessorina pian aloittava Tuuli-Marjaana Koski ja Turun yliopiston tutkija, dosentti Marjo Helander työryhmineen tutkivat saarnipuiden (Fraxinus spp.) luontaisiin puolustusominaisuuksiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa keskitytään etenkin kotoperäiseen lehtosaarneen (Fraxinus excelsior).
Saarnenjalosoukot munivat munansa mieluiten puihin, joiden luontainen puolustuskyky on heikentynyt.
– Tutkimuksemme tarkoituksena on lisätä ymmärrystä tekijöistä, jotka vaikuttavat saarnien luontaisiin puolustusominaisuuksiin. Tänä vuonna tutkimuksemme keskittyy tarkastelemaan lehtosaarnien mikrobiston ja puolustuskemiallisten yhdisteiden vaihtelevuutta kaupunkiympäristössä Turussa, Koski kertoo.
Urbaanit kasvuolosuhteet ovat puille haastavia, sillä kaupunkialueiden puut altistuvat usein monille stressitekijöille kuten kuivuudelle, ahtaille kasvuoloille, kuumuudelle ja saasteille. Nämä stressitekijät todennäköisesti heikentävät puiden luontaisia puolustusominaisuuksia tuholaisia ja tauteja vastaan, esimerkiksi muuttamalla puiden kemiallisia ominaisuuksia tai hyödyllisiä mikrobiyhteisöjä.
Myös geneettiset tekijät vaikuttavat puiden luontaisiin puolustusominaisuuksiin. Aasialaiset saarnilajit ovat todennäköisesti vastustuskykyisempiä sekä saarnenjalosoukolle että saarnensurmalle verrattuina Eurooppalaisiin tai Pohjois-Amerikkalaisiin saarnilajeihin.
– Asian varmistaminen vaatii kuitenkin lisää kokeellista testausta eri ympäristöolosuhteet huomioon ottaen. Tätä meidän on myös tarkoitus tutkia myöhemmin sekä Suomessa että Kiinassa käyttämällä eri saarnilajeja ja altistamalla niitä eri olosuhteille ja tuholaisille. Tälläisista kokeista on hyötyä esimerkiksi saarnien jalostusta ajatellen sekä kaupunkisuunnittelussa, kun mietitään minne saarnia kannattaa istuttaa ja miten niitä kannattaa hoitaa, jotta niiden luontainen puolustuskyky pysyisi hyvänä, Koski sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuuli-Marjaana KoskiApulaisprofessori
tuulikoski@qq.comMarjo HelanderDosentti, tutkijaTurun yliopisto, biologian laitos
Puh:050 336 9566helander@utu.fiTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat




Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Väitös: Yliopistollisella harjoittelupäiväkodilla on tärkeä rooli varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksessa21.8.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Suomen ensimmäinen yliopiston alaisuuteen perustettu harjoittelupäiväkoti, Rauman pikkunorssi, on tuoreen väitöstutkimuksen mukaan lisännyt varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen tasa-arvoisuutta ja koulutuksen vastaavuutta työelämän kanssa sekä monipuolistanut koulutuksen toteutusta.
Turun kauppakorkeakoulun 75-vuotisjuhlavuoden luentosarjassa puhujina suomalaisia ja kansainvälisiä huippunimiä20.8.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu juhlii 75-vuotista taivaltaan tänä vuonna. Tulevan syksyn aikana kauppakorkeakoulu järjestää kaikille avoimia juhlaluentoja ajankohtaisista ja yhteiskunnallisesti merkittävistä aiheista. Puhujina toimii suomalaisia ja kansainvälisiä huippunimiä liike-elämästä, tieteestä ja yhteiskunnasta.
Tutkijat haluavat ymmärtää paremmin unessa tapahtuvia tietoisia kokemuksia19.8.2025 09:14:02 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä kokoaa unitutkimuksen tietokantaa, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, mitä aivoissa tapahtuu, kun ihmiset näkevät unia ja mitä ihmisen tietoisuudessa tapahtuu silloin, kun hän ei pysty kommunikoimaan.
Rokotteet alkavat toimia elimistössä luultua nopeammin18.8.2025 10:45:00 EEST | Tiedote
Rokotteet saavat imusolmukkeessa aikaan rokotevasteita jo ensimmäisten tuntien aikana. Turun yliopiston ja InFLAMES-lippulaivan tutkijat havaitsivat, että lihakseen annosteltu rokote alkaa vaikuttaa imusolmukkeen rakennesoluihin lähes välittömästi.
Väitös: Vanhempien psyykkinen kuormitus on yhteydessä lapsen allergisten sairauksien kehittymiseen18.8.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Turkulainen väitöskirja osoittaa, että äidin raskaudenaikainen psyykkinen kuormitus ja isän lapsuusajan vaikeat kokemukset voivat liittyä lapsen allergisten sairauksien kehittymiseen. Toisaalta vanhempien psyykkinen kuormitus ennen lapsen syntymää voi myös olla yhteydessä lapsen alentuneeseen allergeeniherkistymistaipumukseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme