EMBARGO 25.8.2025 klo.14: Ruotsinkielisten lehtien uusi omistaja aiheuttaa sekä huolta että tulevaisuudenuskoa suomenruotsalaisissa
Suomenruotsalaiset ovat huolissaan siitä, että Bonnier News lakkauttaa ostamiaan paperilehtiä. Samalla he kuitenkin arvioivat, että uusi omistaja voi vahvistaa lehtien kilpailukykyä tulevaisuudessa.
Kesäkuussa 2023 ruotsalaisesta mediayhtiö Bonnier Newsistä tuli KSF Median enemmistöomistaja. Runsas puolivuotta myöhemmin Bonnier News osti pohjanmaalaisen HSS Median ja tuli siten kuuden suomenruotsalaisen sanomalehden omistajaksi.
Svenska social- och kommunalhögskolanissa tehdyssä tutkimuksessa tutkijaryhmä on analysoinut omistajanvaihdoksen alustavia vaikutuksia organisaatioon, liiketoimintamalleihin, toimituksellisiin prosesseihin sekä yleisön reaktioita uuteen omistajuuteen.
– Tämä on mediahistorian käännekohta, joka voi olla ratkaiseva suomenruotsalaisille lehdille. Siksi on tärkeää analysoida ja dokumentoida prosessin eri vaiheet, sanoo projektipäällikkö Jenny Stenberg-Sirén, joka toimii yliopistonlehtorina Svenska social- och kommunalhögskolanissa.
Tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten yleisö reagoi siihen, että Bonnier osti kaksi suurinta suomenruotsalaista mediataloa. Kyselyyn vastasi noin 2 500 suomenruotsalaista. Vastaajista jopa seitsemän kymmenestä näkee riskin, että useammasta lehdestä tulee pelkästään digitaalisia. Lähes yhtä moni on huolissaan siitä, että suomenruotsalaisia lehtiä lakkautettaisiin omistajanvaihdoksen jälkeen. Toisaalta noin kaksi kolmasosaa suomenruotsalaisista näkee, että uusi omistaja voi luoda paremmat edellytykset suomenruotsalaisten lehtien kilpailukyvylle tulevaisuudessa.
– On mielenkiintoista, että huoli ja tulevaisuudenusko kulkevat näin käsi kädessä. Yleisö on selvästi tietoinen media-alan haasteista. Kysely tehtiin kuitenkin lokakuussa 2024, jolloin oston vaikutukset eivät vielä näkyneet sisällössä kovin laajasti. On jännittävää nähdä, millaisia mielipiteitä seuraavassa suunnittelemassamme kyselyssä ilmenee, sanoo Klas Backholm, vanhempi yliopistonlehtori Åbo Akademissa ja projektin yleisöanalyysista vastaava tutkija.
Tyytyväiset toimitukset ja tyytymätön hallinto
Tutkimusta varten haastateltiin myös noin 20 avainhenkilöä asianomaisista yhtiöistä. Toimitusten johto ilmoittaa olevansa pääosin tyytyväinen siihen, että se kuuluu nykyään samaan yhtiöön kuin esimerkiksi Dagens Nyheter ja Expressen. Tiedon- ja kokemustenvaihdon kerrotaan vaikuttaneen myönteisesti suomenruotsalaisiin toimituksiin. Sitä vastoin hallinnollinen johto kertoo, että integrointi Bonnierin järjestelmiin ja organisaatioon on ollut tuskallista.
– Kyse on täysin erilaisista kokemuksista siitä, mitä tapahtuu, kun suuri kohtaa pienen. Itsenäiset toimitukset ovat hyötyneet siitä, että ne ovat päässeet osaksi laajempaa journalistista kontekstia, kun taas muu henkilöstö on kokenut päinvastaista. Tiheät muutosneuvottelut ja ruotsalaisiin olosuhteisiin luodut tekniset järjestelmät ovat aiheuttaneet tyytymättömyyttä hallinnollisessa johdossa, sanoo mediakonsultti ja väitöskirjatutkija Jens Berg, joka on analysoinut projektin haastattelut.
Tutkimushankkeessa on haastattelujen avulla myös analysoitu aiempien omistajien myyntisyitä ja Bonnier Newsin ostomotiiveja.
– On erittäin tärkeää, että uusi omistaja keskittyy määrätietoisesti täysin journalismiin, ja se on vahva trendi sekä Ruotsissa että Norjassa, missä työskentelen. Näemme vahvan panostuksen laadukkaaseen journalismiin, josta lukijat ovat valmiita maksamaan, sanoo professori Carl-Gustav Lindén Bergenin yliopistosta.
Media-alan tutkimussäätiö ja Konstsamfundet ovat rahoittaneet tutkimusta Strategic media ownership across borders – Insights from case Bonnier News in Finland. Tutkimushanke jatkuu syksyllä 2025, jolloin tutkitaan muun muassa lehtien sisällössä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Tämän osan tutkimushankkeesta rahoittaa Svenska kulturfonden.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Jenny Stenberg-Sirén
jenny.stenberg-siren@helsinki.fi
050-5661817
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tarpeeton hoito kuormittaa terveydenhuoltoa, mutta sitä voidaan vähentää22.8.2025 10:13:35 EEST | Tiedote
Tarpeeton ja vähähyötyinen hoito on merkittävä ongelma terveydenhuollossa. Etenkin palautejärjestelmät ja potilaiden informointi hoidon haitoista kannattaa huomioida sen karsimista suunniteltaessa.
Henkirikokset vähenivät yli kolmanneksella 10 vuoden aikana22.8.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Henkirikokset laskivat Suomessa vuosien 2013–2023 seurantajaksolla 1,4 surmatusta henkilöstä 0,9 surmattuun 100 000 asukasta kohti, mikä tarkoittaa yli kolmanneksen vähennystä. Myönteinen kehitys näkyy varsinkin miehiin kohdistuneessa väkivallassa, ilmenee Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Henkirikoskatsauksesta.
Raskausmyrkytys lisää sydänsairauksien riskiä21.8.2025 09:15:29 EEST | Tiedote
Vaihdevuosioireiden lievittämiseen käytettävä hormonihoito taas pienentää nuorempana raskausmyrkytyksen saaneiden sydänsairauksien riskiä.
Politiikkasuositus: Palkokasvien käyttöä lisättävä väestön terveyden ja ruokavalion kestävyyden edistämiseksi20.8.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Uusi politiikkasuositus esittää toimia palkokasvien saamiseksi nykyistä vahvemmin osaksi suomalaista ruokakulttuuria ja kuluttajien arkea. Tavoitteena on vauhdittaa elintarviketuotannon innovaatioita, edistää hyvää ravitsemusta ja terveyttä sekä vahvistaa kotimaisen ruoantuotannon kestävyyttä ja valkuaisomavaraisuutta.
Hyönteislajien uhanalaisuusarvioiden puute vaikeuttaa luonnonsuojelua20.8.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Vain 1,2 prosenttia maailman miljoonasta tunnetusta hyönteislajista on saanut uhanalaisuusarvion. Tämä vaikeuttaa monimuotoisuuden arviointia ja luonnonsuojelutoimenpiteitä. Uhanalaisuusluokittelun kattavuutta voitaisiin parantaa riittävän suurten havaintoaineistojen ja uusien tilastollisten menetelmien avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme