Aluehallitus käynnisti syyskautensa seminaarilla – talous, strategia ja yhteistyö painopisteinä

Aluehallitus kokoontui torstaina 21. elokuuta syyskauden ensimmäiseen seminaariinsa Hämeenlinnaan. Seminaarissa aluehallitus paneutui talouden tilannekuvaan, strategiatyön etenemiseen sekä yhteistyön kehittämiseen. Lisäksi aluehallitus sai ajankohtaiskatsauksen Ahveniston sairaalahankkeesta.

Projektijohtaja Eeva Rikkilä-Kettunen esitteli Ahveniston sairaalahankkeen tilannekuvaa. Assi on pian valmiina: Oma Häme vastaanottaa uuden sairaalan rakentamisesta vastanneelta allianssilta syyskuun lopulla. Sen jälkeen on vuorossa Assin kalustaminen, henkilökunnan perehdytys ja mittava muuttoprojekti. Potilaita on tarkoitus alkaa vastaanottaa uudessa sairaalassa maaliskuussa 2026. 

Hanke etenee nyt suunnitellussa aikataulussa ja kokonaiskustannukset ovat jäämässä hiukan alle hyväksytyn budjetin. 

Talous yhä vakaalla uralla 

Hyvinvointialueen johto esitteli talouden tilannetta. Oma Hämeen talous on kehittynyt myönteisesti ja vuoden 2025 ennusteet ovat lupaavia, vaikka valtakunnallinen rahoituskehys asettaa edelleen tiukkoja reunaehtoja. Talous kehittyy oikeaan suuntaan ja alijäämiä katetaan tänä vuonna suunnitellusti.

– Voimme olla tyytyväisiä tämänhetkiseen taloustilanteeseen ja siihen, että ennusteen mukainen kehitys jatkuu. Tärkeintä on, että olemme onnistuneet yhdistämään talouden hallinnan ja palveluiden turvaamisen. Tästä hyvästä kehityksestä meidän on pidettävä huolta jatkossakin, painottaa aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.).

Lepola muistuttaa, että Oma Häme oli vielä kaksi vuotta sitten haastavassa tilanteessa. Mutta tilanne on korjaantunut, ja nyt Kanta-Häme on noussut ennusteiden valossa koko maan kärkialueiden joukkoon. 

– Päätöksentekokykyämme kyseenalaistettiin ja olimme taloudellisessa tilanteessa alueiden häntäpäässä. Nyt olemme tämän vuoden ennusteiden valossa kahden parhaimman alueen joukossa. Olemme onnistuneet tekemään toimenpiteitä, joilla on kehitetty toimintaa ja joilla toteutetaan onnistuneesti myös välttämätöntä menojen kasvun hillintää, kehuu Lepola. 

Strategiatyöllä ohjataan tulevaisuutta

Toimialajohtaja Satu Ala-Kokko esitteli alueen strategiavalmistelua. Tänä vuonna työssä keskitytään arvojen ja painopisteiden määrittelyyn. Ensi vuonna strategiaa viedään eteenpäin ja samalla valmisteluun osallistetaan laajasti eri toimijoita. 

– Strategia ei saa olla toiveiden laari, vaan sen on perustuttava selkeisiin valintoihin ja kyettävä linkittymään myös euroihin. Meidän on määriteltävä painopisteet, joiden varaan rakennamme tulevaisuutta, pohtii Lepola. 

Hyvinvointialuestrategia toimii sateenvarjona operatiivisemmille asiakirjoille, kuten palvelustrategialle, talousarviolle ja palvelutasopäätöksille. Valmistelussa on korostettu myös asiakasosallisuutta ja tarvetta varata valtuustolle enemmän keskusteluaikaa.

Yhteistyö vahvistaa kokonaisuutta

Seminaarissa tarkasteltiin myös aluehallituksen ja integraatiovaliokunnan työn yhteensovittamista. Tavoitteena on, että aluehallitukselle muodostuu kokonaiskuva hyvinvointialueen toiminnasta, samalla, kun valiokunta tarkastelee asioita yksityiskohtaisemmin. Integraation edistäminen on myös valtakunnallisen sote-uudistuksen keskeinen tavoite.

Määräaikaisen integraatiovaliokunnan tehtävänä on palveluintegraation ja asukasosallisuuden kehittäminen, asukas- ja asiakaspalautteen seuranta, kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyön seuranta, tietojohtamisen kehittäminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön seuranta ja arviointi.

– Integraatio ei ole irrallinen osa toimintaamme, vaan sen on oltava osa arkea. Yhdessä voimme varmistaa, että uudistuksen tavoitteet muuttuvat käytännön hyödyiksi niin henkilöstölle kuin asukkaille, selittää aluehallituksen puheenjohtaja.

Seminaarin päätteeksi aluehallitus käsitteli myös viime kauden itsearviointia ja kehittämistoiveita. 

– Syyskaudella keskitymme määrätietoiseen talousohjelman toteuttamiseen ja strategiatyön eteenpäin viemiseen. On tärkeää kertoa asukkaille ja henkilöstölle, että talouden sopeutus ja palveluiden kehittäminen kulkevat käsi kädessä. Kehitystyössä meidän ei pidä sulkea silmiä asioilta, jotka eivät toimi – vaan tarttua niihin ja viedä toimintaa yhdessä eteenpäin, linjaa Lepola.