A-kassan kysely: Työttömät menettäneet satoja euroja – kannustimet toimivatkin jarruna

Suurin osa vastaajista oli hiljattain ollut työttömyysturvan piirissä. Peräti 86 % vastaajista ilmoitti hakeneensa viimeisen 12 kuukauden aikana työttömyysetuutta työttömyyskassasta tai Kelasta. Tämä kertoo, että valtaosalla vastaajista on tuoretta omakohtaista kokemusta työttömyysturvajärjestelmästä. Kyselyyn vastasi 864 jäsentä.

–Jäsenemme pitävät leikkauksia selvästi epäoikeudenmukaisina, etenkin kun ne kohdistuvat ihmisiin, joilla on jo valmiiksi haastava asema työmarkkinoilla. Leikkausten tavoitteena oli kannustaa ihmisiä kokoaikaisiin töihin, mutta monelle vastaajista se ei ole esimerkiksi terveydentilan takia mahdollista tai kokoaikatöitä ei yksinkertaisesti ole tarjolla, toteaa A-kassan hallintojohtaja Kaisa Tikka.

Tulonmenetykset jopa satoja euroja

Kyselyn mukaan 94 % vastaajista kokee lakimuutosten vaikuttaneen taloudelliseen toimeentuloonsa. Suurin osa vastaajista, 65 % menetti tulojaan yli 300 euroa kuukaudessa (36 % yli 400 euroa). Erityisen haitallisina muutoksina koettiin ansiopäivärahan porrastus, työssäoloehdon kiristyminen ja suojaosan poistaminen.

”Kaikki pitää laskea etukäteen, mihin on varaa ja mitä voi ostaa. Joskus on pitänyt jättää joku lääke ostamatta, kun pitää rahojen riittää laskuihin.” - A-kassan jäsen

– Useat vastaajat kuvasivat leikkausten vaikutuksia esimerkiksi kohtuuttomiksi tai katastrofaalisiksi. Vahvasti nousee esille myös se, ettei osa-aikaista työtä kannata enää ottaa vastaan. Tämä alleviivaa sitä, että hallituksen päätökset ovat monen kohdalla konkretisoituneet taloudelliseksi ahdingoksi, Tikka kertoo.

Sovitellun työttömyyspäivärahan suojaosan poistumisen myötä työtön ei saa ansaita enää 300 € kuukaudessa ilman että se vähentää työttömyysetuutta. 65 % vastaajista, 83 % osa-aikatyössä olevista, koki tällä olevan suuri taloudellinen vaikutus.

Ansiopäivärahan porrastaminen (ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan tason aleneminen työttömyyden keston myötä) osoittautui vastaajien mielestä kaikkein rankimmaksi yksittäiseksi muutokseksi taloudellisesti. Peräti 77 % vastaajista arvioi porrastamisella olevan “suuri vaikutus” oman taloutensa kannalta.

Työssäoloehdon euroistaminen (työviikkojen sijaan vaaditaan tietty euromääräinen palkkatulo kuukaudessa työttömyysturvan edellytyksenä) aiheutti suuren taloudellisen vaikutuksen 45 %:lle vastaajista.

Työssäoloehdon pidentämisellä 6 kuukaudesta 12 kuukauteen oli suuri taloudellinen vaikutus 65 % vastaajista. Moni kommentoi, että pidennetty työssäoloehto viivästyttää tai estää ansiosidonnaisen saamista.

Omavastuuajan pidentäminen 5 päivästä 7 päivään koettiin myös merkittäväksi. 45 % arvioi sille suuren taloudellisen vaikutuksen. Käytännössä tämä leikkaus tarkoittaa, että jokaisen työttömyysjakson alussa jää nyt kaksi päivää enemmän ilman tukea, mikä pienentää saatua etuutta.

Lapsikorotusten poistaminen vaikuttaa niihin työttömiin, joilla on huollettavia lapsia. 30 % kaikista vastaajista ja 51 % 35–40 vuotiaista arvioi sillä olevan suuri taloudellinen vaikutus. 

Kannustimet eivät toimi – osa-aikatyötä ei kannata ottaa vastaan

Hallituksen tavoitteena oli uudistaa työttömyysturvaa työhön kannustavammaksi. Kysely kuitenkin osoittaa päinvastaista. Vastaajien enemmistön mielestä leikkauksilla ei ole ollut myönteistä vaikutusta heidän työllistymiseensä, vaan ne ovat toimineet päinvastoin.

Kaikkein haitallisin työllistymisen kannalta näyttäisi olleen sovitellun päivärahan suojaosan poistuminen. 61 % vastaajista koki nimenomaan sen heikentäneen työllisyystilannettaan.

70 % vastaajista kertoi, että lakimuutosten vaikutuksesta he eivät ole siirtyneet osa-aikatöistä kokoaikatöihin. Jopa 48 % vastaajista on nyt aiempaa haluttomampi ottamaan vastaan osa-aikatyötä, koska he kokevat, että siitä rangaistaan taloudellisesti. Lyhyet osa-aika- ja keikkatyöt eivät enää kannata, kun pienikin työ johtaa tukien pienenemiseen ja työn vastaanottamisesta tulee kustannuksia (esimerkiksi matkakulut). Vajaa 15 % vastaajilla muutokset ovat lisänneet halukkuutta ottaa vastaan vain kokoaikaista työtä, mutta avovastausten perusteella niitä on vaikea löytää.

Ansiopäivärahan porrastusta, työssäoloehdon pidentämistä ja euroistamista sekä omavastuuajan pidentämistä ja lomakorvauksen jaksottamista vastaajat pitävät pääosin työllistymistä heikentävinä tai vaikutuksiltaan neutraaleina. Monet kertovat avovastauksissaan, että muutokset ovat lisänneet epävarmuutta ja vaikeuttaneet työnhakua eivät helpottaneet sitä. Hallituksen säästötoimet näyttäytyvät kyselyn perusteella ennemmin taloudellisena riskinä kuin kannustimena päästä takaisin työelämään.

• Ansiopäivärahan porrastaminen: 58 % vastaajista sanoi porrastuksen heikentäneen heidän tilannettaan työmarkkinoilla.
• Työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen: Yli puolet, 54 %, ilmoitti tämän heikentäneen heidän työllisyystilannettaan.
• Työssäoloehdon euroistaminen: 45 % kokee sen heikentäneen tilannettaan.

Kyselyn tuloksista ei käy ilmi, että mikään lakimuutos olisi merkittävästi parantanut vastaajien työllisyystilannetta.

”Suojaosan poisto ja euroistaminen vähensi työhaluja merkittävästi” – A-kassan jäsen

Perusturvalle pudonneiden osuus kasvanut

Joka viides vastaaja kertoi joutuneensa siirtymään ansiosidonnaiselta työttömyysturvalta Kelan perusturvan varaan. Kelan tuille siirtymistä tapahtui erityisesti työttömänä olevien jäsenten joukossa: lähes 30 % työttömänä olevista vastaajista kertoi siirtyneensä Kelan peruspäivärahalle, työmarkkinatuelle tai jopa toimeentulotuelle. Erityisesti porrastukset ja työssäoloehdon tiukennukset ovat johtaneet tilanteisiin, joissa ansiopäivärahan saamisen ehtoja ei enää täytetä, vaikka työhistoriaa onkin runsaasti.

”Minulla ei olisi toimeentulotuelle tarvetta, jos saisin lapsikorotuksen ja korotusosan. Tekisin opiskelujen ohella myös mieluummin satunnaisia töitä, jos suojaosuutta ei olisi poistettu. Nyt joutuu aina miettimään kannattaako työvuoroa ottaa.” – A-kassan jäsen

Työllistymisen esteet eivät poistuneet lakimuutoksilla

Kyselyn mukaan suurimmat esteet työllistymiselle liittyvät tekijöihin, joihin lakimuutokset eivät pure. Yleisimmin mainittiin ikä, erityisesti yli 55-vuotiaiden kokema syrjintä, sekä terveysongelmat, työkyvyn rajoitteet ja työpaikkojen puute. Moni vastaaja tiivisti ongelman niin, ettei kyse ole haluttomuudesta tehdä töitä, vaan siitä, että avoimia työpaikkoja on liian vähän, eikä lyhytaikaisten töiden vastaanottaminen ole kannattavaa. Siksi leikkaukset eivät ratkaise työllistymisen esteitä, vaan ainoastaan heikentävät toimeentuloa ja lisäävät epävarmuutta.

– Hallituksen leikkaukset eivät poista ikäsyrjintää eivätkä luo uusia työpaikkoja. On surullista nähdä, miten vaikeisiin tilanteisiin jäsenemme ovat joutuneet muutosten myötä. Meille on tärkeää tuoda esiin jäsentemme ääni, joka välittyi vahvasti kyselymme yli 1000 avoimessa palautteessa. Arvostamme, että jäsenemme ovat nähneet vaivaa kirjoittaessaan omista, kipeistäkin, työttömyyteen liittyvistä kokemuksistaan, Tikka summaa.

” Kauhulla tulevaisuuteen katson, kun työttömyyskorvausta porrastetaan ja töitä ei ole tarjolla yli 55-vuotiaalle naiselle.” – A-kassan jäsen

Kysely toteutettiin A-kassan jäsenuutiskirjeen kautta tehdyllä kyselyllä. Kyselyyn vastasi 864 jäsentä.

Voit lukea laajemman tiedotteen kyselyn tuloksista A-kassa.fi (linkki)