Sulava-hanke: Voiko sosiaalityöntekijä tehdä tutkimustyötä? – Kokeilu ja käytäntötutkimukset valmistuivat

Sulava-hankkeen uramallikokeilusta valmistui kolme käytäntötutkimusta. Uramallikokeilun tarkoituksena oli selvittää, miten sosiaalityössä käytännön työ ja tutkimuksen tekeminen voidaan yhdistää siten, että työaika jakautuu 50/50 asiakastyöhön ja tutkimukseen.

– Uramallikokeilu osoitti, että sosiaalityön ammattilaisten tutkimusosaaminen täydentää ja vahvistaa alan vaikuttavuustiedon tuottamista yhdessä tutkijoiden rinnalla, kommentoi Sulava-hankkeen tutkimuspäällikkö Anne Puuronen.

Puurosen mukaan sosiaalityön vaikuttavuutta on tärkeää tarkastella monipuolisesti. Sosiaalityöntekijöille tulee tarjota mahdollisuus käytäntötutkimuksiin riittävillä resursseilla, rakenteellisesti ja ohjatusti. Tämä voi vahvistaa alan vetovoimaa ja sitouttaa työntekijöitä.

Uramallikokeiluun osallistuivat tutkijasosiaalityöntekijät Maritza Heino Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta, Jenna Kantonen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta ja Hanna Niskanen Pirkanmaan hyvinvointialueelta. He nostivat käytäntötutkimuksissa esiin sosiaalityön arkivaikuttavuuden tekijöitä, joilla on vaikutusta asiakkaan saamaan palveluun.

Käytäntötutkimus: Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasiakkaiden palvelutarpeen tunnistaminen perusterveydenhuollossa

Maritza Heino Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta tutki, miten perustason terveydenhuollon avopalveluissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden perustason avopalveluissa tunnistetaan mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasiakkaiden palvelutarve ja yhteisasiakkuus sosiaalipalveluiden kanssa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen perusterveydenhuollon avopalveluissa kohdataan päivittäin mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasiakkaita, ja tunnistetaan heidän sosiaalihuollon palvelutarpeensa. Käytäntötutkimus paljasti, ettei asiakkaiden palveluntarpeisiin vastata kokonaisvaltaisesti puuttumattomien toimintamallien, käytäntöjen ja työkalujen vuoksi.

Perusterveydenhuollon yhteistyö sosiaalihuollon kanssa on hajanaista, eikä selkeitä toimintamalleja ole vielä vakiintunut. Riskinä on asiakkaan jääminen heitteille ilman palveluita. Heino ehdottaa yhteisen toimintamallin luomista sosiaalisten ongelmien tunnistamiseen ja systemaattiseen kirjaamiseen.

Käytäntötutkimus: Lapsiperheen sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointi ja monitoimijuus 

Jenna Kantonen tarkasteli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella sosiaalihuoltolain mukaista lapsiperheiden palvelutarpeen arviointia ja siihen liittyvää monitoimijaista yhteistyötä.

Käytäntötutkimus toi esiin eri ammattilaisten yhteistyön keskeisen merkityksen asiakkaalle räätälöityjen palvelujen ja tuen varmistamisessa. Muun muassa perhekeskusten sisäinen alue- ja tiimityö sekä systeeminen työskentely tukevat monitoimijaista työskentelyä.

Arviointityöhön vaikuttavat tiimien rakenteet, käytännöt ja ajankäyttö. Arvioinnin laajuuden porrastaminen tuen tarpeiden mukaisesti voisi selkeyttää työnjakoa sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden välillä. 

Kantosen mukaan tarkemmat ohjeet arvioinnin laajuudesta voisivat tukea käytettävän ajan hahmottamista ja tapaamisten määrän suunnittelua. Säännölliset moniammatilliset koulutukset palvelutarpeen arvioinneista voisivat vahvistaa osaamisen tunnistamista ja tukea sujuvaa yhteistyötä eri ammattilaisten välillä.

Käytäntötutkimus: ECOMAP-karttatyöskentely aikuissosiaalityössä 

Hanna Niskanen Pirkanmaan hyvinvointialueelta tutki, voiko ECOMAP-työskentelymenetelmällä tunnistaa ja tukea aikuissosiaalityön asiakkaiden myönteistä muutosta edistäviä tekijöitä.

Tulosten perusteella ECOMAP-karttatyöskentely auttoi sekä asiakasta että työntekijää hahmottamaan asiakkaan elämäntilanteen kokonaisuutta, siinä tapahtuneita muutoksia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Yhteinen työskentely oli visuaalisesti vapaata ja asiakaslähtöistä. ECOMAP-työskentely auttoi myös herkkien asioiden käsittelyssä. Asiakkaiden tilanteista piirtyi esiin ihmissuhteiden merkitys, riittämättömyyden ja häpeän kokemukset sekä toisaalta halu olla tarpeellisia ja pärjätä itsenäisesti. Niskanen suosittelee ECOMAPia välineeksi aikuisten parissa tehtävään sosiaalityöhön.

Sulava-tutkimushanke

Sulava-tutkimushanke tutkii sosiaalityön laatua ja vaikuttavuutta Sisä-Suomen yhteistyöalueella. Tutkimus jakautuu kahteen osaan, uramallikokeiluun ja käytäntötutkimukseen. 

Tutkimus on osa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -hanketta. Tutkimushanke toteutetaan ajalla 1.1.2024 - 31.12.2025, ja siihen osallistuvat Sisä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueet, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme.

Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanketta toteutetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP), joka on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.

Lisätietoa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -hankkeesta

Lisätietoja: tutkijasosiaalityöntekijä Maritza Heino maritza.heino@omahame.fi